Viime blogista on vierähtänyt taas paljon aikaa ja paljon on ehtinyt tapahtua. Saamelaisnuoret ovat ehtineet pitää konferenssinsa Saariselällä, saamelaiskäräjät yleiskokouksensa Inarissa ja valtion talousarviokäsittely on alkanut eduskunnassa.
Osallistuin lokakuun puolivälissä saamelaisnuorten konferenssiin ja pidin tilaisuudessa Suomen saamelaiskäräjien tervehdyspuheen sekä puheen saamelaisten perinteisestä tiedosta. Puheet löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Olin todella iloinen, että pääsin osallistumaan konferenssiin ja tapaamaan saamelaisnuoria Suomesta, Norjasta ja Ruotsista ja ennen kaikkea keskustelemaan nuorten kanssa heille tärkeistä asioista. Toivottavasti seuraavalla kerralla myös Venäjän saamelaisnuoret pääsevät mukaan konferenssiin. Saamelaisnuorten konferenssista valmistuu julistus, joka viedään saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin tiedoksi. Tulen esittämään, että saamelaisnuorten konferenssin julistus huomioidaan saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin julistuksessa.
Saamelaisparlamentaarikkojen kokous pidetään 9.-10. 11 Kirkkoniemellä. Konferenssiin osallistuu kolmen maan saamelaiskäräjien jäsenet sekä Venäjän saamelaisjärjestöjen edustajat. Konferenssin yhteydessä järjestetään saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous. Kokouksen yhteydessä neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Suomen saamelaiskäräjiltä Norjan saamelaiskäräjille. Konferenssin teemoina on perinteinen tieto ja taidot, saamelaisnuoret sekä arktinen yhteistyö.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta. Kotuksen saamen kielen huoltajien virat esitetään siirrettäväksi Giellagas-instituutille Oulun yliopistolle. Esitys on suuri takaisku saamelaiselle kulttuuri-itsehallinnolle ja saamen kielen huollon tulevaisuudelle. Huoltajien virat muuttuvat tukijoiden viroiksi ja jää nähtäväksi pystyykö opetus- ja kulttuuriministeriö yliopiston tulosohjauksellaan vaikuttamaan saamen kielen huollon asemaan lainkaan.
Saamelaiskäräjät on vaatinut kielenhuoltajien virkojen siirtämistä saamen kielen toimistoon ja Kotuksen saamen kielen lautakunnan tehtävien yhdistämistä saamen kielineuvoston tehtäviin; kielineuvosto toimii jo nyt tehokkaasti saamelaiskäräjillä. Kotuksen saamen kielilautakunta on pitänyt viime vuodet suurta hiljaiseloa ja linja tullee jatkumaan, koska Kotuksella ei ole minkäänlaisia resursseja saamen kielipoliittiseen työhön. Kotus-lakiesitys oli valmisteltu edellisen opetus- ja kulttuuriministerin johdolla.
Saamelaiskäräjät on neuvotellut asiasta useamman vuoden ajan, ja olemme vaatineet perusteluja miksi tehtäviä ei voisi siirtää saamelaiskäräjille ja miten Suomen valtion kansainväliset velvoitteet saamen kieltä ja saamelaisten itsemääräämisoikeutta kohtaan on huomioitu Kotus-lain valmistelussa. Nämä kysymykset on jääneet vastaamatta opetus- ja kulttuuriministeriössä toistuvista pyynnöistä huolimatta. Asiaa on perusteltu sillä, että asiasta on neuvoteltu yliopistojen kanssa. Yksi suuri syy miksi saamen kielen huoltajan tehtävät siirtyvät Giellagakselle on varmaan se, että Kotuslain uudistuksen valmisteluun osallistui vahvasti Kotuksen saamen kielen lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi Giellagas-instituutin silloinen saamen kielen professori ja varapuheenjohtajana nykyinen Giellagaksen saamen kielen professori.
Valitettavasti opetus- ja kulttuuriministeriö ei halunnut kehittää saamen kieltä ja saamelaista kulttuuri-itsehallintoa. Mm. YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anaya on esittänyt, että saamelaiskäräjille siirrettäisiin mm. saamen kieleen liittyviä tehtäviä. Alkuperäiskansaraportoijan Suomella antamien suosituksien toteutuminen on nyt taas yhden askeleen kauempana Suomen valtiolta.
Saamelaiskäräjien yleiskokouksessa käsittelimme viime viikolla saamen kielikysymyksiä laajemminkin. Suomen saamelaiskäräjät päätti osallistua kolmen maan saamelaiskäräjien yhteiseen hankkeeseen saamen kieliyhteistyön uudelleen organisoimiseksi. Suomen saamelaiskäräjien osuus hankkeessa vuosina 2012 -2014 on noin 500 000,- euroa, josta ensi vuoden osuus noin 164 000 euroa. Kaikkinensa 65 % kustannuksista on tarkoitus kattaa Interreg-rahoituksella. Suomen saamelaiskäräjien ensi vuoden osuus on noin 11 000 euroa ja kansallisten vastinrahoittajien osuus noin 27 000 euroa.
Saamelaiskäräjien osallistuminen on toki kiinni siitä, onko saamelaiskäräjillä resursseja osallistua projektiin. Norjan saamelaiskäräjät on päättänyt lähteä mukaan hankkeeseen ja Ruotsin saamelaiskäräjät käsittelee asiaa marraskuun alussa. Saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointi tukee saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintaa ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointia. Kieliyhteistyön uudelleenorganisointia on suunniteltu jo lähes 15 vuoden ajan. Nykyisin kieliyhteistyö tapahtuu Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston saamen kielilautakunnassa , joka ei ole toiminut riittävän hyvin ja tehokkaasti.
Kieliyhteistyössä on tarkoitus uudistaa saamen kielilautakunnan työ täysin uudelleen. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tarkoituksena on saada Interreg-hankkeen aikaan perustettua saamen kielen tutkimus- ja ammatti-/resurssikeskus, joka kokoaa saamen kielen huoltoa, tutkimusta ja saamenkielisiä palveluja. Tässä hankkeessa selvitetään pysyvä organisointi, vastuut, tehtävät ja arvioidaan miten keskus on yhteydessä nykyisiin instituutioihin, joissa mainittuja saamen kielen tehtäviä tehdään.
Olen parhaillaan Montrealissa. Osallistun muiden saamelaiskäräjien ja Suomen valtion edustajien ohella kansainväliseen artikla 8j-työryhmän kokoukseen (Ad Hoc Working Grouop on Article 8j and related provisions). Kokous valmistelee seuraavaa biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousta, joka pidetään ensi vuonna Intiassa. Kokouksessa käsitellään mm. Suomen tiedonanto artikla 8(j):n soveltamisesta Suomessa. Tiedonanto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta suomeksi ja englanniksi (www.samediggi.fi/art8j).
Montrealissa 31.10.2011
Klemetti Näkkäläjärvi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti