Suoma sámedikki ságadoalli

Golleroggamis ja čoakkámiin

2012-01-29T19:53:00.002+02:00

Ođđajagimánnu lea measta loahpas ja blogga čállin lea báhcán unnánažžii – šállošan dan sakka. Ođđa jahki lea álgán ovdalaččage hohpolaččabun. Sámedikki ortniiduvvančoakkáma doallan ádjána guovvamánnui dego njeallje jagi dás ovdalnai. Sámedikki stivra mearridii čoakkáma dollojuvvot guovvamánu 15. beaivve dan maŋŋel go lei gullan čoakkáma čoahkkáibovdejeaddji, sámedikki boarráseamos áirasa Tauno Haltta.

Orru leame nu ahte barggus álggaheaddji sámediggi šaddá garra hástalusaid sisa. Eanangeavahanáššit barggahit sámedikki hui olu – nohkavaš áigodaga gárvánežžet Anárjávrre oasseoppalašlávva go Gilbbesjávrre oppalašlávvanai. Dasa lassin golleroggan ja vuoluštanohcamušat bohtet barggahit sámedikki nu olu ahte eat leat dan ovdal oaidnánge. Sámiid ruovttuguvlui leat dahkkon 60 ođđa vuolušteami, eanas boares ja heajos ruvkelága áigge dahkkon ohcamušat. Orru leame nu ahte eatnasat vuoluštanohcamušain mearriduvvojit boares ruvkelága vuođul. Vuoluštanohcamušaid lassáneapmi lea ášši, mas sápmelaččat galget leat fuolas. Vuoluštanohcamušat leat dahkkon ollásii ođđa viidodagaide, main omd. golleroggan ii leat leamaš ovdal. Dát lea hui fuolastuhtti ja lea čielggas, ahte golleroggit hálidit atnit ávkki boares ruvkelága váilivuođain vel hui guhká. Boares ruvkelágas ii daddjo sámi kultuvrras sátnige. Ođđa ruvkelágas lea mearriduvvon sámi kultuvrra geahnohuhttima gieldimis, nuppiiguin sániiguin vuolušteamit ja ruvkedoaibma eai oaččo heajudit sámi kultuvrra miel ealáhusaiguin mávssolaš bargama eavttuid.

Vahkuloahpa dohkkehin sámedikki cealkámuša Lismájohkii dahkkojun ovcci vuoluštanohcamušas. Unna Lismájogažis leat juo dálnai vuolušteamit ja johkii leat ohccojun biraslobit mášengolleroggamii. Sámediggi vuostálasttii cealkámušastis vuoluštanlobiid mieđiheami, daningo vuolušteamit buvttále mielddisteaset biehtadahkes váikkuhusaid čáhcešládjii, guollenáliide, lasihivčče boazojámuid ja meahccejohtalusa, ja buot ovttas heajudivčče sámi kultuvrra mield árbevirolaš ealáhusaiguin bargama eavttuid. Vuoluštanohcamušat leat dahkkojuvvon Lismájohkii báikkiide, gokko leat dehálaš guolástanbáikkit, bohccuid dálveguohtuneatnamat ja bohccuid johtolagat rátkingárdái. Guovllu sápmelaččat vuostálastet vuoluštanlobiid mieđiheami. Sámi bálgesa viidodahkii leat čuohcán olu guohtoneananmassimat. Goanstajávrrit, turismahuksen ja vuovdečuollamat leat juo ovdalaččas heajudan guovllu sámi kultuvrrain bargama eavttuid sakkarat.

Vuoluštanohcamušaid lassin ođđa sámediggi šaddá duođas bargagoahtit hui áŋgirit. Vuoigatvuohtaministeriija lea sadden sámediggái ja sierra ministeriijaide cealkámušbivdaga ILO 169-soahpamuša ratifiseremis. Sámedikkis vurdojuvvo evttohus mot áššis galggalii ovdánit ja maid ratifiseren Suomas eaktuda.

Evttohus sámegielaid ealáskahttima várás lea gárváneame guovvamánu loahpas, man maŋŋel evttohus sáddejuvvo cealkinládje, ja oahpahus- ja kulturministeriija gárve cealkámušaid vuođul loahpalaš sámegielaid ealáskahttinprográmma. Olláhuhttin álgá giđđat ja sámediggi galgá mu mielas ovdanbuktit gáibádusas leahkit nannosit mielde prográmma olláhuhttimis ja čuovvumis. Sámegielaid ealáskahttinprográmma ulbmilin lea ealáskahttit sámegielaid sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde. Sávan, ahte prográmmas vuojulduvvo earenoamážit sámiid ruovttuguovllu sámegielaid ealasvuođa doarjumii, eatnigielaset mielde sámegielalaš ja lunddolaš sámegiela giellageavahanbirrasiid doarjumii ja ahte dorvvastuvvo sámegiela oahpahus olles riikkas.

Sámedikki čavčča válggain čoaggin dieđut leat bárrásiin gárváneame. Ovdadieđuid mielde dušše 35 % sápmelaččain orrot sápmelaččaid ruovttuguovllus ja 400 sámegiela eatnigiellan hubmi leat jápmán ovddit njealji statistihkkadahkanjagi áigge. Dát 400 olbmo leat leamaš sámegielamet, sámi kultuvrramet ja árbevirolaš dieđuideamet nanu sirdit. Dilli lea duođaid vearrái ja juohke sápmelačča oaivvis galggalii alárbma juo čuodjat sámegiela ja sámi kultuvrra boahtteáiggi dáfus ja maiddái sámi árbevirolaš dieđuideamet sirdima dáfus. Sápmelaččaid mearri sámi ruovttuguovllu olggobealde lea sturron ja sámegiela eatnigiellanis hubmiid mearri lea unnon. Sámediggi galgá dán válgabajis eandalii ráhkadit evttohusa das, mot gárganeapmi sáhttá earáhuhttojuvvot nuppe guvlui ja de oažžut sápmelaččaid muotkut ruovttoluotta sámiid ruovttuguvlui.

Sámegiella ii seaillo go hupmamiin ja nu ahte giellamáhtumet sirdit buolvvas nubbái. Vaikko olu lea rievdan 1900-logu álgogeahčen, goas sámegiela geavaheapmi adnojuvvui heivemeahttumin ja sámegiela hupman gildojuvvui skuvllas ja eará virggálaš oktavuođain, de lea vel olu barganládje. Vaikko virggálaš doaladupmi sámegiela ja sámi kultuvrra ektui lea earáhuvvan suovvalažžan, de vealaheapmi ja sámi kultuvrra ja giela badjelgeahččan gávdno dálá servodagas, ii dárbbat go oahpásnuvvat Davvi-Suoma suopmelašmediaid sámivuostásaš ságastallanbálsttáide dehe suomi24-siidduid ságastallamiidda. Sápmelaččaid giellamolsun lei giivámus muttos 1900-logu álgologijagiid rájes gitta 1970-logu rádjái, muhto dat joatkahuvvá velnai. Dieđán sámi veagaid, geat eai huma mánáidasaset sámegiela, vaikko ieža máhttet sámegiela earenoamáš bures dehe eatnigiellan. Eatnasat sámi veagain goitge lihkus sirdet dálá áigge sámegiela mánáidasaset.

Vai bastit seailluhit sámegiela ja sámi kultuvrra eallinvuoimmálažžan, de oba sámi searvvuš galgá riepmat doaibmabijuide sámegiela ja sámi kultuvrra dorvvasteami várás – earenoamážit sámediggi. Muhto mii dárbbahit dábálaš jálos sápmelaččaid veahki, daid, geat hupmet sámegiela mánáideasetguin, bargoguimmiideasetguin, fulkkiideasetguin, oahpahit sámegiela ja duddjojit lunddolaš sámegiela giellageavahanbirrasiid. Dárbbahit árbevirolaš sámi ealáhusaid, vai sámegiella seailu, sámi ruovttuguovlu seailus ealasin ja vai sámegillii báhcet lunddolaš giellageavahanbirrasat. Sámegielas ii oaččo šaddat dušše virge- ja oahpahusgiella. Mun sávannai dis buorit sápmelaččat oktavuohtaváldimiid sámedikki guvlui, eiseválddiide ja vehádatáittardeaddjái jos fuobmábehtet váilivuođaid sámegielalaš bálvalusain dehe eiseválddiid doaladumis sámi kultuvrra ja sámegiela ektui. Ja earenoamážit – hupmet sámegiela, dovdet iežaideattet vuoigatvuođaid ja lehket ovddasmannit!

Sápmelaččaid eretmuotkun ja sámegiela eatnigiellanis hubmiid meari unnun uhkida sámiid árbevirolaš dieđu seailuma, dan, mii laktása luonddu máŋggahápmásašvuhtii. Nohkavaš jagi gárvána ođasnuhtton biodiversiteahttastrategiija ja doaibmaprográmma. Diibmá gárvánan sisriikkalaš 8(j)-bargojoavkku loahpparaporta evttohii eatnatlohkosaččat sierralágán doaibmabijuid sámiid árbevirolaš dieđu suddjema, seailluheami ja ealáskahttima várás (www.ymparisto.fi/lumonet/8j). Válgastatistihkat čájehit, ahte dát doaibmabijut ja daid olláhuhttin lea ovdalaččage dehálit sámegiela, sámi kultuvrra ja árbevirolaš dieđu seailluheami ja dorvvasteami várás.

Duorastaga deaivvadin bealuštanministtar Stefan Walliniin Avvilis. Ságastalaime suinna ee. Ilo 169-soahpamuša hohpolaš ratifiserendárbbus, ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuhttimis, sámegielaid ealáskahttinprográmma hohpolaš olláhuhttima dárbbus, sámi boazodoalu sajádagas ja earenoamážit sámi boazodoalu dilis Eanodagas. Preassadieđáhus munno deaivvadeamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin (www.samediggi.fi).

Ihttin, mánnodaga, vuolggán Brysselii. Europarlamentarihkar Satu Hassi lea bovden sámedikki ovddasteddjiid Brysselii dáiddačájáhusa rahpamii, mii gieđahallá árktalaš guovllu dálkkádatrievdama ja oahpásnuvvat EU:a bargui sihke deaivat europarlamentarihkkariid. Mátkki ruhtada EU.

Vuottesjávrres 29.2.2012

Juvvá Lemet

Kullankaivusta ja kokouksista

2012-01-29T19:53:00.001+02:00

Tammikuu on melkein lopussa ja blogin päivittäminen on jäänyt vähäiselle – pahoittelen sitä. Uusi vuosi on alkanut entistä kiireisempänä. Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous venyy helmikuulle samoin kuin neljä vuotta sitten. Saamelaiskäräjien hallitus määräsi järjestäytymiskokouksen pidettäväksi 15.2. kuultuaan saamelaiskäräjien kokouksen koollekutsujaa, saamelaiskäräjien vanhinta jäsentä Tauno Halttaa.

Näyttää siltä, että toimintansa aloittava saamelaiskäräjät joutuu suuriin haasteisiin. Maankäyttöasiat tulevat työllistämään saamelaiskäräjiä paljon – kuluvalla kaudella valmistunevat niin Inarijärven osayleiskaava kuin Kilpisjärven yleiskaavakin. Lisäksi kullankaivu ja valtaushakemukset tulevat ennen näkemättömällä tavalla työllistämään saamelaiskäräjiä. Saamelaisten kotiseutualueelle on tehty noin 60 uutta valtausta, suuri osa vanhan ja huonon kaivoslain aikana tehtyjä hakemuksia. Näyttää siltä että suuri osa valtaushakemuksista päätetään vanhan kaivoslain nojalla. Valtaushakemusten lisääntyminen on huolestuttavaa. Valtaushakemuksia on tehty täysin uusille alueille, joissa esim. kullakaivuuta ei aiemmin ole ollut. Tämä on hyvin huolestuttavaa ja on selvää, että kullankaivajat haluavat hyötyä vanhan kaivoslain puutteista vielä hyvin pitkään. Vanhassa kaivoslaissa ei sanota saamelaiskulttuurista mitään. Uudessa kaivoslaissa on määrätty saamelaiskulttuurin heikentämisen kiellosta, toisin sanoen valtaukset ja kaivostoiminta eivät saa heikentää saamelaiskulttuurin olennaisia harjoittamisen edellytyksiä.

Viikonloppuna hyväksyin saamelaiskäräjien lausunnon Lismajoelle tehdyistä yhdeksästä valtaushakemuksesta. Pienellä Lismajoella on jo nykyisinkin valtauksia ja joelle on haettu ympäristölupia koneelliseen kullankaivuuseen. Saamelaiskäräjät vastusti lausunnossaan valtauslupien myöntämistä, koska valtaukset toisivat kielteisiä vaikutuksia veden laatuun, kalakantoihin, lisäisivät porokuolemia ja maastoliikennettä ja kaikki yhdessä heikentäisivät saamelaiskulttuurin mukaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä. Lausunto löytyy kotisivuiltamme alkuviikosta. Valtaushakemukset sijoittuvat Lismajoelle paikkoihin, jotka ovat tärkeitä kalastuspaikkoja, porojen talvilaitumena ja porojen kulkureitteinä erotusaidalle. Alueen saamelaiset vastustavat valtauslupien myöntämistä. Lapin paliskunnan alueeseen on kohdistunut paljon laidunaluemenetyksiä. Tekoaltaat, matkailurakentaminen ja metsänhakkuu ovat jo aiemmin heikentäneet alueen saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiä huomattavasti.

Valtaushakemusten lisäksi uusi saamelaiskäräjät pääsee heti tositoimiin. Oikeusministeriöltä on lähettänyt saamelaiskäräjille ja eri ministeriölle lausuntopyynnön ILO 169-sopimuksen ratifioimisesta. Saamelaiskäräjiltä odotetaan ehdotusta miten asiassa tulisi edetä ja mitä ratifiointi Suomessa edellyttää.

Esitys saamen kielten elvyttämiseksi on valmistumassa helmikuun lopussa, jonka jälkeen ehdotus lähetetään lausunnolle, ja opetus- ja kulttuuriministeriö viimeistelee lausuntokierroksen perusteella lopullisen saamen kielten elvytysohjelman. Toimeenpano alkanee keväällä ja saamelaiskäräjät tulee mielestäni esittää vaatimuksensa olla vahvasti mukana ohjelman toimeenpanossa ja seurannassa. Saamen kielten elvytysohjelman tarkoituksena on elvyttää saamen kieliä niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin. Toivon, että ohjelmassa keskitytään ennen kaikkea saamelaisten kotiseutualueen saamen kielten elinvoimaisuuden tukemiseen, äidinkieleltään saamenkielisten ja luonnollisten saamen kielenkäyttöympäristöjen tukemiseen ja turvataan saamen kielen opetus saamelaislapsille koko maassa.

Saamelaiskäräjien syksyn vaaleissa keräämät tilastot saamelaisten määrästä ovat parhaillaan valmistumassa. Ennakkotietojen mukaan enää 35 % saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueella ja 400 saamen kieltä äidinkielenään puhuvaa on kuollut edellisen neljän tilastointivuoden aikana. Nämä 400 henkilöä ovat olleet vahvoja saamen kielen, saamelaiskulttuurin ja meidän perinteisen tietomme siirtäjää. Tilanne on todella hälyttävä saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuuden kannalta ja myös saamelaisen perinteisen tiedon siirtämisen kannalta. Saamelaisten määrä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella on vain kasvanut ja vahvaa saamea äidinkielenään puhuvien määrä on vähentynyt. Saamelaiskäräjien tule tällä vaalikaudella ehdottomasti laatia esitys siitä, miten kehitys voidaan kääntää ja saada saamelaisia muuttamaan takaisin saamelaisten kotiseutualueelle.

Saamen kieli ei säily kuin puhumalla ja siirtämällä kielitaitoa sukupolvelta toiselle. Vaikka paljon on muuttunut 1900-luvun alkupuolelta, jolloin saamen kielen käyttöä paheksuttiin ja saamen kielen puhuminen kiellettiin kouluissa ja muissa virallisissa yhteyksissä, paljon on vielä tehtävää. Vaikka virallinen asenne saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria kohtaan on muuttunut suvaitsevaksi, syrjintää ja saamelaiskulttuurin ja kielen halveksuntaa on edelleenkin, ei tarvitse kuin tutustua Lapin suomalaismedioiden saamelaisvastaisiin keskustelupalstoihin tai suomi 24-sivuston keskusteluihin. Saamelaisten kielenvaihto suomeen oli kiivaimmillaan 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä aina 1970-luvulle asti, mutta se jatkuu edelleenkin. Tiedän saamelaisperheitä, jotka eivät puhu lapsilleen saamea, vaikka itse osaavat saamea erinomaisesti tai äidinkielenään. Enemmistö saamelaisperheistä kuitenkin onneksi siirtää saamen kielen taidon lapsilleen.

Jotta voimme säilyttää saamen kielen ja kulttuurin elinvoimaisena koko saamelaisyhteisön tulee ryhtyä toimenpiteisiin saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuuden turvaamiseksi – ennen kaikkea saamelaiskäräjien. Mutta tarvitsemme tavallisten rohkeiden saamelaisten apua, jotka puhuvat saamea lapsilleen, työkavereilleen, sukulaisilleen, opettavat saamea ja luovat luonnollisia saamen kielenkäyttöympäristöjä. Tarvitsemme perinteisiä saamelaiselinkeinoja jotta saamen kieli säilyy, saamelaisten kotiseutualue säilyy elinvoimaisena ja saamen kielelle jää luonnollisia kielenkäyttöympäristöjä. Saamesta ei saa tulla vain virka- ja opetuskieli. Toivonkin teiltä saamelaisilta yhteydenottoja saamelaiskäräjille, viranomaisille ja vähemmistövaltuutetulle mikäli havaitsette puutteita saamenkielisissä palveluissa tai viranomaisten suhtautumisessa saamelaiskulttuuriin ja saamen kieleen. Ja ennen kaikkea – puhukaa saamea, tuntekaa omat oikeutenne ja olkaa edelläkävijöitä!

Saamelaisten poismuutto ja saamen kieltä äidinkielenään puhuvien saamelaisten määrän väheneminen uhkaa saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon säilymistä. Kuluvana vuonna valmistuu uudistettu biodiversiteettistrategia ja toimintaohjelma. Viime vuonna valmistunut kansallisen 8j-työryhmän loppuraportti esitti lukuisia toimenpiteitä saamelaisten perinteisen tiedon suojelemiseksi, säilyttämiseksi ja elvyttämiseksi (www.ymparisto.fi/lumonet/8j). Vaalitilastot osoittavat, että näillä toimenpiteillä ja niiden toteuttaminen on entistäkin tärkeämpää saamen kielen, kulttuurin ja perinteisen tiedon säilyttämiseksi ja turvaamiseksi.

Torstaina tapasin puolustusministeri Stefan Wallinin Ivalossa. Keskustelimme hänen kanssaan mm. Ilo 169-sopimuksen kiireellisestä ratifiointitarpeesta, hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta, saamen kielten kielenelvytysohjelman kiireellisen toteuttamisen tarpeesta, saamelaisporonhoidon asemasta ja erityisesti saamelaisporonhoidon tilanteesta Enontekiöllä. Lehdistötiedote tapaamisestamme löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta (www.samediggi.fi).

Huomenna, maanantaina, lähden Brysseliin. Europarlamentaarikko Satu Hassi on kutsunut saamelaiskäräjien edustajia Brysseliin arktisen alueen ilmastonmuutosta käsittelevän taidenäyttelyn avajaisiin ja tutustumaan EU:n toimintaan sekä tapaamaan europarlamentaarikkoja. Matkan rahoittaa EU.

Vuontisjärvellä 29.1.2012

Klemetti Näkkäläjärvi

OĐĐAJAGISÁHKA SÁMI RADIOS 31.12.2011- DOAIBMAÁIGODAGA 2008 – 2011 OLLÁHUVVAN

2012-01-02T13:31:00.001+02:00

Buorit sámi radio guldaleaddjit

Sámedikki doaibmaáigodaga politihka lea stivren doaibmaáigodaga álggus dohkkehuvvon doaibmaprográmma. Sámedikki čoakkán lea jagi 2010 loahpas gieđahallan sámedikki doaibmaprográmma olláhuvvama lihkostuvvama. Dat lea olláhuvvan bures sámedikki iežas doaimmas ja beroštumiid bearráigeahčus. Go álgen sámedikki ságadoallin ilmmuhin ahte lasihan rabasvuođa sámedikki ja ságadoalli bargui. Mu bloggas sáhttá lohkat mu bargguid ja johtimiid birra ja guovddáš linnjágeassimiid. Maiddái juohke dievasčoakkámis lean dahkan geahčastaga mot bargu lea ovdánan ovddeš čoakkáma rájes.

Stuorimus ovdáneamit leat dáhpáhuvvan dán válgabaji loahpageahčen, maŋimus jagi, dainna lágiin ahte ráđđehusprográmmii leat ožžojun čielga ulbmilat ovddidit sámi kultuvrra ja sámi kulturiešstivrejumi ja dieđusge muđuid ovdáneapmi lea dáhpáhuvvan lágaid ovdáneami mielde. Sámedikki válggaid vuođul sápmelaččat leat leamaš duhtavaččat sámedikki stivrra bargui.

Dán válgaáigodaga mielde sámedikki beroštumiid bearráigeahčču lea buorránan ja oktavuođat sierra eiseválddiide ja ministeriijaide leat leamaš buorit. Lean ieš persovnnalaččat bargan ja bidjan návccaid beroštumiid bearráigeahču ovddideami buorrin. Boahttevuođas sámediggi beassá oassálastit ráđđehusšiehtadallamiidda ja dát lea mu mielas hui dehálaš ovdáneapmi sámedikki beroštumiid goziheamis. Mannan giđa ráđđehusšiehtadallamat čájehe, ahte buriin ovttasbargguin, áššedovdamušain ja lobbemiin sáhttá oažžut áigái buriid bohtosiid – ráđđehusprográmma lea das buorre duođaštus.

Dán válgaáigodagas lea biddjon deaddu earenoamážit sámegiela, sámi árbevirolaš dieđu ja sámi ealáhusaid dili buorideapmái. Sámegiela ealáskahttinprográmma ja artihkal 8 (j)-loahpparaportta leat stuora áššit, maid sáhttá gohčodit jovssusin. Earenoamáš mávssolaš ášši munnje alccesan lea leamaš biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8j olláhuhttima álggaheapmi, mii obanassiige bođii johtui mu evttohusas sierra ministeriijaide.

Njeallje jagi lea oanehis áigi ja jáhkánnai, ahte dán válgabajis min bargan barggu bohtosat váikkuhit vel boahtte válgaáigodagasnai. Ilo 169-soahpamuša ratifiseren lea ovdánan mealgadit – stáhtaráđis lea dál čielga dáhttu ratifiseret ILO-soahpamuša.

Dán válgaáigodaga áigge sámediggi lea ordnen muhtin álbmotčoakkámiid, semináraid ja gullan sierra ealáhusbargiid sámi ruovttuguovllu sierra guovlluin. Lean atnán dáid dilálašvuođaid hui mávssolažžan

DOAIBMAJAGI 2011 OLLÁHUVVAN

Dán jagi mii nohká ja boahttenai jagi steampilastá riikkaidgaskasaččat ruđalaš heajos dilli dehege ekonomiijaroassu ja ekonomiija eahpesihkarvuohta. Ekonomiijaroassu váikkuha sámedikki bargui, eiseválddiid ja suohkaniid bálvalusaide ja árgaeallimii. Stáhtaekonomiija vuostaheavval lea čuohppan maid sámedikki bušeahta ja sámi kulturmearreruđa. Vássán jahki lei sámiid dáfus hui mearkkašahtti ekonomalaš maŋos mannamis fuolakeahttá.

Sámiid riektesajádagas ožžojuvvoje vuosttaš ovdánanlávkkit máŋgga jahkái: ođasnuhtton ruvkeláhka ja čáhceláhka bođiiga vuoibmái. Dáin lágain lea nd. Sámi kultuvrra geahnohuhttinsuodji: ruvkedoaibma obanassiige ii oaččo dovdomassii hehttet sámi kultuvrrain bargama eavttuid. Čáhcelágas linnjen lea vel čavgadit: čáhcehuksen ii oaččo dagahit unnánačča eanet áru sámi kultuvrrain bargama eavttuide. Dát goabbánai láhka váikkuheaba earenoamážit sámi árbevirolaš ealáhusaid dego boazodoaluin bargama eavttuide.

RÁĐĐEHUSPROGRÁMMA

Mearkkašahttimus ja mii ollá guhkkelepmosii dán nohkavaš jagi lea Kataisa ráđđehusa ráđđehusprográmma. Ráđđehusprográmmas Suopma lea vuosttaš geardde ná alla dásis bidjan ulbmilin ratifiseret ILO 169-soahpamuša. Jáhkán, ahte dálá ráđđehusáigodaga áigge ILO-soahpamuš ratifiserejuvvo. Ráđđehusprográmmas leat maid eará buorit. Das lea čielgasit čatnašuvvon čielggasnuhttit lágaid, mat stivrejit eanangeavahusa nu ahte sámi vuoigatvuođaid suodji buoriduvvo ja de vel leat čatnašuvvon dorvvastuvvot sámedikki doaibmaneavttut.

Dán jagi lea álgán sámegielaid ealáskahttinprográmma ráhkadeapmi. Prográmma gárvána álgogiđa. Sámegielaid ealáskahttinprográmmas vurdojuvvo olu. Ealáskahttinprográmma ulbmilin lea bissehit sámegielaid uhkivuložin šaddan ja ráhkadit dakkár diliid, vai sámegielat seilot ealasin. Sámegielaid lunddolaš giellageavahanbirrasiid dehege boazodoalu, guolástusa ja sámi duoji bures veadjin dehege ahte daid riggodat lea sámegielaid nuresbirgejumi ja riggodaga seailuma eallineaktu. Stáhtaráđđi lea ráđđehusprográmmas čatnasan resurseret sámegielaid ealaskahttinprográmma olláhuhttima ja ráhkadit bissovaš málle ja ruhtadeami sámegielaid ealaskahttima várás.

8J LOAHPPARAPORTA

Dán jagi válbmanii birasministeriija ásahan bargojoavkku loahpparaportta, mii guoskkai biodiversiteahttasoahpamuša 8(j)-artihkkala olláhuhttima Suomas. Artihkal suodjala sápmelaččaid árbevirolaš dieđu luonddu máŋggahápmásašvuođa olis. Árbevirolaš diehtu lea mielde sámegielas, árbevirolaš sámi ealáhusain ja sámi duojis. Raporta addá máŋggaid doaibmabidjoevttohusaid sierra ministeriijaide ja eiseválddiide. Evttohusat gieđahallet lágaid ovddideami, árbevirolaš dieđu suddjema, árbevirolaš dieđu oahpahusa ja dutkama ja sámi ealáhusaid dili buorideami.

Bargojoavku evttoha loahpparaportastis maid Akwé: Kona rávvagiid atnui váldima Suomas. Suomas rávvagat gusket álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima fidnuin mat váikkuhit sámiid kultuvrii ja ealáhusaide. Meahcceráđđehus ovttas sámedikkiin lea vuosttašin máilmmis juo álggahan rávvagiid heiveheami Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis.

Ráđđehusprográmmas stáhtaráđđi lea čatnasan dorvvastit sámi árbevirolaš dieđu seailuma ja jáhkán raportta guovddáš doaibmabidjoevttohusaid olláhuvvat.

LÁVVENBARGGUT

Dán vássán jagi eanasoassi sámedikki barggus gieđahalai eanangeavaheami ja lávvema. Anárjávrre oasseoppalašláva ráhkadeapmi ja Gilbbesjávrre ovddidanfidnu váikkuheaba mearkkašahtti ládje guovllu sápmelaččaid eallindiliide. Anárjávrre oasseoppalašlávva buvttálii olláhuvvamis mielde dakkáražžan biehtadahkes váikkuhusaid nu lundui, duovdagii go sámi boazodollui ja guolásteapmái, main maŋimus lea earenoamáš dehálaš anáraš kultuvrra oassi. Sámediggi lea vuostálastán Anárjávrre oasseoppalašláva guovddáš- dušše turismadárbbuid várás siktejuvvon evttohusaid dan maŋŋel go leat álbmotdilálašvuođas gullan guovllu sápmelaččaid ja earenoamážit sámi ealáhusaiguin bargiid. Dát lávvenfidnut bohtet gárvánit ođđa sámedikki doaibmaáigodaga áigge ja sávan, ahte seamma linnjá mii bealušta sámi kultuvrra ja ealáhusaid seailu váldoprinsihppan maid ođđa sámedikki barggus.

Gilbbesjávri ovddidanplána ii dađi bahábut lohpit buori Gilbbesjávrre sápmelaččaide, boazodolliide ja lundui. Sámedikki ovddasteaddji lea bargan buori barggu fidnu stivrenjoavkkus ja min oaidnin plána maŋimus veršuvdna leanai veaháš buorránan ovddibus ja buot jallamus árvalusat dego duovddahisse huksen Sáná nala ja girdingietti huksen Gilbbesjávrái leat lihkus sihkkojuvvon plánas. Ovddidanplána ii leat velge mu mielas realisttalaš ja dađi bahábut sámedikki ovddasteaddji dahkan buoridanevttohusat eai leat váldon dárbahassii vuhtii dán plánas. Plána váikkuhusaid árvvoštallan sámi kultuvrii ja boazodollui dagahan váikkuhusain lea sakka váilevaš ja das leat olu meattáhusat. Plánas eai leat árvvoštallojuvvon dárbahassii olu lassáneaddji turistameriid váikkuhusat guovllu lundui, sámi kultuvrii, boazodollui ja vuođđoinfrastruktuvrii.

NUORAIDRÁĐĐI

Sámedikki nuoraidráđđi álggahii doaimmas dán jagi mielde. Nuoraidráđis lei ovddasvástádus golmma riikka sámi nuoraid oktasaš sámi nuoraid konfereanssa lágideamis Suoločielggis dán čavčča. Nuoraidráđi bargu lea maid muđuid vuolgán bures johtui. Nuoraidráđđi lea čájehan iežas leat sámi kulturiešstivrejumi dehálaš oassi juo oanehis doaibmaáigodagas doaibmama áigge.

ANAYA RAPORTA

Sámiid riektesajádaga dáfus deháleamos ođđasiidda gullá maid ON:a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya raportta almmustuhttin. Anaya attii raporttas ON:a olmmošvuoigatvuohtaráđđái dán jagi álggus. Raporta doalai sisttis máŋggaid ávžžuhusaid. Anaya ávžžuha Suoma buoridit sámiid iešmearridanrievtti ja ratifiseret ILO-soahpamuša álgoálbmogiid rivttiin nu ahte sápmelaččat livčče ieža ratifiserenproseassas mielde. Anaya ávžžuha Suoma stáhta buoridit sámedikki vejolašvuođa oassálastit mearrádusdahkamii ja evttoha, ahte mearridanváldi sirdojuvvolii sámediggái áššiin, mat gusket sámegielaid, sámi kultuvrra, árbevirolaš ealáhusaid ja eananrivttiid. Stáhta galgá maid addit Sámediggái dárbahassii resurssaid bargat. Dálá áigge Suoma sámedikki ruhtadeapmi lea áibbas bistteheapme.

Suopma lea čatnasan ON:a olmmošvuoigatvuohtakomitea čoakkámis Anaya raportta ávžžuhusaid olláhuhttimii ja álgoálbmotraporterejeaddji boahtá dárkilit bearraigeahččat raportta ávžžuhusaid olláhuvvama. Sámi parlamentáralaš ráđđi ja diehttelas Suoma sámediggi bearráigeahččaba iežaska beales raportta ávžžuhusaid olláhuvvama.

SÁMI PARLAMENTÁRALAŠ RÁĐI JOĐIHEAPMI

Suoma sámediggi lea doaibman measta guokte jagi SPR:a ságadoallisámediggin ja jođiheapmi sirdásii Norgga sámediggái loahppajagi dollojuvvon Girkonjárgga sámi parlamentarihkkáriid čoakkámis. SPR lea eanas fuolahan oktasaš ovddasteami riikkaidgaskasaš dásis. Suoma sámedikki jođihanáigodagas leat álggahan SPR:a hálddahusa ođasnuhttima ja davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiid. Šiehtadallamat davviriikkalaš sámi soahpamuša dohkkeheami várás lea ulbmit oažžut geahčái boahttevaš sámediggeáigodaga áigge.

Buot SPR:a barggu lea váttásnuhttán ja váttásnuhttá dás duohkonai resursaváili. SPR:s ii maid leat iehčanas mearridanváldi eaige sámedikkit sáhte dálá dilis sirdit dehege delegeret bargguid Sámi parlamentáralaš ráđđái. Measta buot politihkalaš mearrádusat galget geavadis nannejuvvot iešguđiin sámedikkiin vai dat čatnet maid sámedikkiid barggu SPR:a ektui. Váttisvuohtan lea maid áššegieđahallanresurssaid váili. Suoma sámedikki vejolašvuođat oassálastit áhpasit SPR:a bargui hedjonit boahtte doaibmaáigodagas. SPR lágidii dán jagi loahpas Girkonjárggas sámi parlamentarihkkáriid dievasčoahkkima ja konfereanssa, mas dábálaš dievasčoakkánáššiid lassin fáddán ledje sámiid árbevirolaš diehtu, árktalaš ovttasbargu ja ovddit konfereanssaid julggaštusaid olláhuvvan. Girkonjárgga konfereanssa attii maid iežas julggaštusa.

ALIMUS HÁLDDAHUSRIEKTI

Vássán jagi eai dáhpáhuvvan dušše lihkostuvvamat. Guhkkelepmosii olli mearrádus, mii gullá sámi kulturiešstivremi ja sámi riektesajádahkii, lea alimus hálddahusrievtti mearrádus, man mielde dat merkii sámedikki válgalogahallamii njeallje olbmo sin dahkan váidalusaid dáhtu mielde. Sámediggi ii leat veadján maidege alimus hálddahusrievtti mearrádusaide. AHR gomihii dán jagi mearrádusaidisguin jagi 1999 addin ovdamearrádusa, mii guoskkai sámi meroštallama. Dalle AHR linnjii, ahte sápmelažžan galgá meroštallojuvvot olmmoš, geas lea oktavuohta sámegillii ja ahte olmmoš galgá dovdat iežas sápmelažžan. Dál jagi 2011 AHR lea linnjen, ahte subjektiivvalaš kriteara, iešidentifikašuvdna, ja oktage gáida fuolki vaikko 1600 - 1700-loguid vearrolappalaš-logahallamis lea doarvái meroštallat olbmo sápmelažžan.

Alimus hálddahusrievtti mearrádus uhkida sámi kulturiešstivrema ja sámegiela boahtteáiggi. Jos hálida sápmelažžan dasa lea doarvái ahte ilmmuha iežas sápmelažžan. Muhto dát ii báze sámedikkis dása. Mu oainnu mielde sámediggelága sápmelašmeroštallan ferte rievdaduvvot ja AHR:a mearrádusa galgá bastit hástit riikkasis arenain dego riikkaidgaskasaš dásisnai. Juos AHR:a mearrádusat bissot láhkavuoimmálažžan ja das šaddet dás duohko ovdadáhpáhusat, de sáhttá geavvat nu ahte sámediggi ii oainne šat viđa jagi geahčen dárbbu omd. sámegielaid ealáskahttinprográmmii dehe sápmelaččaid árbevirolaš dieđu suodjaleapmáige.

KOTUS

Boahtte jagi rájes boahtá vuoibmái ođđa láhka Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis, man máŋggas dovdet Kotus-namain. Láhka sirdá sámegiela gáhttenbargguid Kotusis Oulu universitehttii. Sámediggi lei gáibidan bargguid sirdima sámediggái.

Láhka lea stuora dáhpa parlamentáralaččat jođihuvvon sámi kulturiešstivrejupmái ja sámegiela gáhttema boahtteáigái. Giellagáhttejeddjiid virggit earáhuvvet dutki virgin ja lea hui eahpesihkar bastágo oahpahus- ja kulturministeriija iežas boađusstivrema mielde váikkuhit sámegiela gáhttema sajádahkii obanassiige. Sámediggi lea gáibidan giellagáhttejeddjiid virggiid sirdima sámegiela doaimmahahkii ja Kotusa sámegiela lávdegotti bargguid ovttastahttima sámi giellaráđi bargguide; giellaráđđi doaibmá juo dál áhpasit sámedikkis. Dát Kotus-láhka nannen riikkabeivviid olis ii mannan sámedikki dáhtu mielde.

VÁLGGAT

Sámedikki válggat dollojuvvoje čakčat. Sámedikkis dáhpáhuvai čielga buolvadatmolsašuddan nuorat bohte sisa eambbo go goassige ovdal, ja dat gal lei mu mielas buorre ovdáneapmi, muhto nissonolbmuid mearri sámedikkis unnui. Nissonolbmot ledje maid unnit evttohassan. Válggat doaimmahuvvoje boasta- ja urdnajienasteapmin. Lea čielggas, ahte boahtte sámediggeáigodagas válgaortnet galgá ođasnuhttojuvvot. Dušše boastajienasteapmi ii heive sámi ruovttuguovllus guhkes gaskkaid dihte. Dáláš válgaortnet ii leat vuoiggalaš ja dásseárvosaš suohkanguovddážiid olggobealde orruid dáfus. Jienasteapmi lea sáhttán gáibidit máŋggalot miillaid reisema lagamus bostii. Jienasteapmi ii oaččo buktit olu goluid jienasteddjiide. Ođđa sámediggi galgánai duođalaččat guorahallat álkidahttit jienasteami omd. nu ahte váldojuvvo atnui jienastanbiila, mii johtá miehtá sámi ruovttuguovllu giliid ja nubbi goansta livččii elektrovnnalaš jienasteami, neahttajienasteami, atnui váldin. Jienasteapmi lea dálá demokratiijas deháleamos riekti ja dat galgá dahkkot nu álkin go fal vejolaš.

BOAHTTEVAŠ HÁSTALUSAT

Stuorimus hástalus ja rievtti mielde čáhppes balva sámedikki lagaš boahtteáigge nalde lea riikkaidgaskasaš ekonomiijaroassu. Sámediggi galgá maid vuogáiduvvat hedjoneaddji ruhtadillái. Orru leame nu ahte sámediggi ii ceavzze almmá seastimiid haga aŋkke boahtte jagis. Boahtte sámediggi galgá measta vuosttaš mearrádussanis vuoruhišgoahtit sámedikki doaimma – gokko sestojuvvo ja gokko ii sáhte seastit. Mu iežan vuolggasadji lea, ahte politihkalaš barggus, sámi ealáhusaid beroštumiid goziheamis, mánáid ja nuoraid bálvalusain ja doaimmas eat sáhte seastit dehe digget.
Boahttevaš doaibmaáigodaga hohpolaččamus ášši lea ovddemusat stáhtaráđi dohkkehan ráđđehusprográmma olláhuvvama ovddideapmi ja das earenoamážit ILO 169-soahpamuša ratifiseren, sámegiela ealáskahttinprográmma ja 8j-loahpparaportta olláhuhttin. Alimus hálddahusrievtti mearrádusa vuođul lea stuora dárbu dárkkistit sápmelačča meroštallama hohpolaččat ja sihkkut eret ng. vearrolappalaškriteara sámi meroštallamis. Jos dat ii dahkkojuvvo de boahtte válggain sáhttá juo geavvat nu ahte sápmelaččat leat unnitlohkun iežaset sámedikkis.
Davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamat leat maid dehálaččat. Sámi parlamentáralaš ráđi doaibma galgá ovddiduvvot dávistit davviriikkalaš sámi soahpamuša geatnegasvuođaide. Davviriikkalaš sámi soahpamuša dego maid ILO-soahpamuša ratifiseren gáibideaba ee. boazodoallolága rahpama ja sámi boazodoalu suoji buorideami.
Lagaš boahtteáiggi hástalussan lea nuortalaččaid kulturguovddáža oažžun Čeavetjávrái. Guovddáš lea dehálaš nuortalaččaid kultuvrra dáfus. Boahtte jagi, jos ruhtadeapmi sihkkarastojuvvo, álgá maid golmma riikka sámedikki ovttasbargofidnu sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiserema várás. Maiddái sámedikki iežas doaimma ja hálddahusa ovddideapmi ábasin, rahpaseabbon ja demokráhatlaččabun boahtá leat hástalus. Sámedikki iežas sámegielalaš dieđihandoaimma galgá bastit ovddidit. Boahttevaš sámediggeáigodaga áigge ođasnuhttojuvvojit guovddáš lágat, mat stivrejit eanageavahusa. Sámediggi galgá iežas beroštumiid goziheamis atnit ávvira das, ahte láhkaođastusain ja ovddidanfidnuin dorvvastuvvojit sápmelaččaid vuoigatvuođat ja maid sámi ealáhusaid sajádat dego ráđđehusprográmmii lea čállojuvvonnai.

Loahpas hálidan giitit vássán jagis sávvat buori ođđa jagi buot sápmelaččaide ja Yle Sámi radio guldaleddjiide!

Sámi parlamentarihkkáriid konfereanssas

2011-12-29T20:26:00.001+02:00

Skábmamánu 9.-11. beivviid golmma riikka sámedikkit ja Ruošša sámi organisašuvnnat čoahkkane Girkonjárgii Sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoakkámii ja sámi parlamentarihkkáriid goalmmát konferensii. Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) jođiheapmi sirdásii SPR:a čoakkámis Suoma sámedikkis Norgga sámediggái. SPR:a dievasčoakkáma áššelisttu nalde ledje SPR:a stivrra doaibmamuitalus, SPR:a doaibmaplána boahtte doaibmaáigodahkii, spireváttisvuođat sámi ealáhusaid dáfus sihke sámi nuoraid oassálastima gárgeheapmi SPR:a doaimmas. Doaibmaplána ja doaibmamuitalus dego maid beavdegirji ja dan mildosat biddjojit sámedikkiid ruovttusiidduide sierra giellaveršuvnnaid dárkkisteami maŋŋel ja doaivvu mielde dárkkisteapmi lea dál dahkkon – dan bearráigeahčču ii gula mu bargui.

SPR:a boahtte doaibmaáigodaga mávssolaččamus ulbmilat leat davviriikkalaš sámi sopahpamuša ratifiseren, SPR:a iežas doaimma gárgeheapmi, ON:a álgoálbmotraporterejeaddji sámiid guoskevaš raporttaid doaibmabiju ovddideapmi, sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren ja nuoraidráđi vuođđudeapmi SPR:a oktavuhtii. Ulbmilin lea duddjot SPR:a ollái iežas nuoraidorgána. Ruošša sámiid sajádat SPR:s ságastahtii olu Girkonjárggas. Dál Ruošša sámit lea dárkojeaddjin SPR:s Ruošša sámi organisašuvnnaid ovttasbarggu bakte. Ruošša sámiin lea iežaset siidačoakkán (siiidasobbar) ja ulbmilin lea oažžut sin iežaset orgánii maiddái Ruošša stáhta dovddastus.

Lean ovttaoaivilis Ruošša sámiiguin, ahte dál lea áigi oažžut sin SPR:a dievasválddálaš lahttun. Ii heađisge leat Ruošša sámiid vihki, ahte Ruošša stáhta ii hálit buoridit sámiid riektesajádaga ja dahkat vejolažžan sámi parlameantta vuođđudeami Ruošša beale Sápmái. Ruošša sápmelaččat válljejit juo dál demokráhtalaččat ovddasteddjiideaset iežaset siidačoakkámii. SPR:a ovttasbargošiehtadus galggalii earáhuhttojuvvot ja čoavdit dan, mot Ruošša sápmelaččaid dievasmearálaš oassálastin SRR.a doibmii ruhtaduvvo. Ruhtadeamis sáhttá boahtit stuora lassá. Suoma sámediggi bastá jur ja jur ruhtadit iežas oassálastima SPR:a bargui.

Sámi parlamentarihkkáriid konfereanssa fáddán ledje sámiid árbevirolaš diehtu, árktalaš ovttasbargu ja ovddit konfereanssaid julggaštusaid olláhuvvan. Konfereanssa lei ealaskas ságastallan sámi ovttasbarggu gárgeheamis. Dađi bahábut dušše guhtta Suoma sámedikki lahtuin ja okta várrelahtu oassálaste Girkonjárgga konferensii ja dát imaštuhtii konfereanssa eará oasseváldiid. Dollen konfereanssas sártni árbevirolaš dieđu suddjemis ja ovddit konfereanssaid julggaštusaid olláhuvvamis Suoma sámedikki ja SPR:a barggus. Sártnit gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi olis. Konfereansa attii hui viiddes julggaštusa. Julggaštusa sierra giellaveršuvnnat ležžet ain bárrásiin dárkkistuhttojuvvome ja ráhkaduvvome sisdoalu dáfus ovttalágánin go in leat oaidnán daid vel min ruovttusiidduin. Giellahámi dárkkisteami maŋŋel julggaštus ja dan sierra giellaveršuvnnat biddjojuvvojit sámedikkiid ruovttusiidduide. Sámi parlamentarihkkárat doarjale stáhtaide ee. sámiid iešmearridanrievtti olláhuhttima várás, ILO 169-soahpamuša ratifiserema várás ja sámiid árbevirolaš dieđu suddjema várás.

Sámi radio doaimma gárgeheamis

Sámedikki stivra dohkkehii juovlámánu čoakkámisttis cealkámuša riikkaradio Yle muitalusas jagiid 2009 ja 2010. Cealkámuš gieđahallá Yle sámegiel prográmmafálu dili ja Yle Sámi radio gárgehandárbbuid. Sámedikki cealkámuš Yle muitalusas jagiid 2007 ja 2008 bohciidahtii ealaskas ságastallama ja measta juo dadjat ođasdulvvi sierra mediain diimmá giđa.

Sámediggi celkkii dál, ahte guhkes áigegaskka ulbmilin galggalii leat YLE Sámi radio ja dasa dárbbašlaš resurssaid sirdin Sámedikki ollái. Sámi radio sorjjasmeahttunvuohta dáhkiduvvolii hálddašanráđi sullasaš čovdosiin ja lágaiguin. Yle Sámi radio ja dan prográmmaid gárgeheapmi galgá šaddat máŋggabeallásaččat stivrejuvvot. Sámediggi evttohanai árvvoštallojuvvot stivrenjoavkku vuođđudeapmi Yle Sámi radioi, masa boađále journalismma ámmátolbmot ja sámedikkiid válljen ovddasteaddjit. Sámediggi vuođđuda evttohusas álgoálbmotjulggaštussii. Julggaštusa 16 artihkkalis daddjojuvvo, ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta vuođđudit iežas, iežasgielat dieđihangaskaomiid ja geavahit earáid go álgoálbmogiid dieđihangaskaomiid buot hámiid almmá vealaheami haga. Stáhtat olláhuhttet beaktilis doaimmaid, maiguin sihkkarastojuvvo, ahte daid oamastan dieđihangaskaoamit govvidit áššáigullevaččat álgoálbmogiid kultuvrralaš máŋggalágánvuođa.

Sámedikki stivra gáibidii dasa lassin Yle riikkaradio deavdit almmolaš bálvalangeatnegasvuođas sámegiel áigeguovdilis prográmmaid, nuortalaš- ja anárašgiel prográmmafálaldaga sihke sámegiel mánáid- ja nuoraidprográmmaid oasis ja addit Yle Sámi radioi dárbbašlaš resurssaid ja prográmmaáiggi bálvalangeatnegasvuođa deavdimii. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin.

Gilbbesjávri 2020-gárgehanplánas

Gilbbesjávrre ovddidanplána lea gárvvásnuvvan, vaikko diehtu Gilbbesjávrre gárgehanfidnu maŋimus sisdoalus ii dáidde leat earáin go Eanodaga suohkanis. Gilbbesjávrri gárgehanfidnus leat gal fiinna ruovttusiiddut čujuhusas www.kilpisjarvi2020.com, muhto dat ii leat ođasnuhttojuvvon geassemánu maŋŋel. Fidnu stivrenjoavku lea doallan maŋimus čoakkáma 28.11. iige dohkkehuvvon gárgehanplána leat velge doaimmahuvvon čanusjoavkkuide ja stivrenjoavkku lahtuide. Fidnu maŋimus čoakkámis 28.11. šihttojuvvui, ahte stivrenjoavku doalalii vel rávdnjeboastačoakkáma, mas fidnu dohkkehuvvolii loahpalaččat, muhto Eanodaga suohkana ruovttusiidduin lohká, ahte Gilbbesjávrre gárgehanfidnu lea gárvánan 31.10.2011 ja suohkan álggaha oppalašláva válmmaštallama jahkemolsašuddama maŋŋel. Ruovttusiidduin ii boađe ovdan mii beliid gárgehanplána lea loahpaloahpas dohkkehan 31.10.2011. Fidnu stivrenjoavku lea doallan čoakkámiid 4.10. ja 28.11. nu ahte stivrenjoavku ii aŋkke leat dalle dohkkehan gárgehanplána. Gilbbesjávrre gárgehanfidnu lea ožžon EU-ruhtadeami iige dákkár hárehis doaibma, gárgehanplána čiegadeapmi ja stivrenjoavkkuin meannudeapmi gummesteampilin sáhte leat dohkálaš vuohki vearroruđaiguin olláhuhtton fidnuin.

Stivrenjoavkku sámedikki válljen ovddasteaddji Per Ándde Labba lea guođđán gárgehanplánii sierraoaivila. Lean čuvvon gárgehanplána gárváneami hui stuora beroštumiin ja lávga. Gárgehanplána ii dađi bahábut lohpit buori Gilbbesjávrre sápmelaččaide, boazodolliide ja lundui. Sámedikki ovddasteaddji lea bargan buori barggu fidnu stivrenjoavkkus ja min oaidnin plána maŋimus veršuvdna leanai veaháš buorránan ovddibus ja buot jallamus árvalusat dego duovddahisse huksen Sáná nala ja girdingietti huksen Gilbbesjávrái leat lihkus sihkkojuvvon plánas. Gárgehanfidnu ii leat velge mu mielas realisttalaš ja dađi bahábut sámedikki ovddasteaddji dahkan buoridanevttohusat eai leat váldon dárbahassii vuhtii gárgehanplánas. Gárgehanplánas lea biddjon ulbmilin, ahte Gilbbesjávri dávista globála turismadárbbuide. Mot unna Gilbbesjávrre giláš sáhttá dávistit globála turismadárbbuide?

Gilbbesjávri 2020-fidnu ulbmilin lea doaibmat oppalašláva ráhkadeami vuođđun Gilbbesjávrái dego maid Gilbbesjávrre gárgehanbarggu vuođđun. Gárgehanplána ii gal deavdde dáid gáibádusaid. Plána lea gaskandagat ja váilevaš, eaige plána guovddáševttohusat leaat dárbahassii ákkastallojuvvon. Stuora gažaldatmearka lea maid dat, mii beliid buot vejolaš ođđa doaimmaid ruhtadivččii. Plánas eai leat árvvoštallojuvvon dárbahassii olu lassáneaddji turistameriid váikkuhusat guovllu lundui, sámi kultuvrii, boazodollui ja vuođđoinfrastruktuvrii. Plána váikkuhusaid árvvoštallan sámi kultuvrii ja boazodollui dagahan váikkuhusain lea sakka váilevaš ja das leat olu meattáhusat. Sámedikki ovddasteaddji evttohii, ahte fidnui livččii ohccojuvvon lassiáigi ja bargu livččii jotkojuvvon meattáhuisaid divvuma dihte vel boahtte jagi bealde, muhto fidnu stivrenjoavku ii dasa miehtan.

Gárgehanplánas evttohuvvo ee. ođđa turismahuksema viidodat Bearái guovdu bohccuid guottetbáikki, evttohuvvo lasihuvvot turismahuksen Gilbbesjávrre gillái, ođđa johtolagaid, hoteallaid ja luottaid huksen ja lagášfaláštallanbáikki huksen Čáhkaljávrái. Sámedikki ovddasteaddji lei evttohan, ahte plánas livččii čatnašuvvon vuođđuduvvot sámi duodjeguovddáš Gilbbesjávrre gillái. Dákkár gárgeheapmái suohkanis ii lean beroštupmi iige fidnu lean váldon plánii mielde.

Hálidan sávvat buohkaide blogga lohkkiide buori ođđa jagi ja giitosiid nohkavaš jagis.

Saamelaisten parlamentaarikkojen konferenssista

2011-12-29T20:25:00.000+02:00

Marraskuun 9. – 11. päivinä kolmen maan saamelaiskäräjät ja Venäjän saamelaisjärjestöt kokoontuivat Kirkkoniemeen saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokoukseen ja saamelaisparlamentaarikkojen kolmanteen konferenssiin. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyi SPN:n kokouksessa Suomen saamelaiskäräjiltä Norjan saamelaiskäräjille. SPN:n kokouksen asialistalla oli SPN:n hallituksen toimintakertomus, SPN:n toimintasuunnitelma tulevalle kaudelle, petovahingot saamelaiselinkeinojen kannalta sekä saamelaisnuorten osallisuuden kehittäminen SPN:n toiminnassa. Toimintasuunnitelma ja toimintakertomus kuten myös kokouspöytäkirja laitetaan saamelaiskäräjien kotisivuille eri kieliversioiden tarkistuksen jälkeen ja toivon mukaan tarkistus on nyt tehty – sen valvonta ei kuulu tehtäviini.

SPN:n tulevan toimikauden tärkeimpänä tavoitteena on pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi, SPN:n oman toiminnan kehittäminen, YK:n alkuperäiskansaraportoijan saamelaisia koskevien raporttien toimeenpanon edistäminen, saamen kieliyhteistyön uudelleen organisointi ja nuorisoelimen perustaminen SPN:n yhteyteen. Tavoitteena on luoda SPN:n alaisuuteen oma nuorisoelin. Venäjän saamelaisten asema SPN:ssä nousi keskusteluun. Nyt Venäjän saamelaiset ovat tarkkailijoina SPN:ssä yhteistyössä saamelaisjärjestöjen kautta. Venäjän saamelaisilla on oma kyläkokouksensa ja tavoitteena on saada heidän omalle elimelleen myös Venäjän valtion tunnustus.

Olen samaa mieltä Venäjän saamelaisten kanssa että on aika saada heidät SPN:n täysvaltaiseksi jäseneksi. Ei ole Venäjän saamelaisten vika, että Venäjän valtio ei halua parantaa saamelaisten oikeusasemaa ja mahdollistaa saamelaiskäräjien perustaminen Venäjälle. Venäjän saamelaiset valitsevat jo nyt edustajansa demokraattisesti omaan kyläkokoukseensa. SPN:n yhteistyösopimusta tulisi muuttaa ja ratkaista se, miten Venäjän saamelaisten täysmääräinen osallistuminen SPN:n toimintaan rahoitetaan. Rahoituksesta voikin tulla kynnyskivi. Suomen saamelaiskäräjät pystyy tuskin rahoittamaan omaa osallistumistaan SPN:n toimintaan.

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin teemoina olivat saamelaisten perinteinen tieto, arktinen yhteistyö ja aiempien konferenssien julistusten toteutuminen. Konferenssissa oli vilkas keskustelu saamelaisyhteistyön kehittämisestä. Valitettavasti vain kuusi Suomen saamelaiskäräjäjäsenistä ja yksi varajäsen osallistuivat Kirkkoniemen konferenssiin ja tämä herätti ihmettelyä konferenssin muissa osanottajissa. Pidin konferenssissa puheen perinteisen tiedon suojelusta ja aikaisempien konferenssien julistusten toteutumisesta Suomen saamelaiskäräjien ja SPN:n toiminnassa. Puheet löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Konferenssi antoi hyvin laajan julistuksen. Julistusten eri kieliversioita ollaan kai parhaillaankin oikolukemassa ja yhdenmukaistamassa koska en ole nähnyt niitä kotisuillamme. Kieliasun tarkistuksen jälkeen julistus ja sen eri kieliversiot julkaistaan saamelaiskäräjien kotisivuilla. Saamelaisparlamentaarikot vetosivat valtioihin mm. saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteuttamiseksi, ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi ja saamelaisten perinteisen tiedon suojelemiseksi.

Saamelaisradion toiminnan kehittämisestä

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi joulukuussa pitämässään kokouksessa lausunnon yleisradion kertomuksesta vuosilta 2009 ja 2010. Lausunto käsittelee yleisradion saamenkielisen ohjelmatarjonnan tilaa ja Yle Sámiradion kehittämistarpeita. Saamelaiskäräjien lausunto yleisradion kertomuksesta vuosilta 2007 ja 2009 herätti vilkkaan keskustelun ja uutisoinnin eri medioissa viime keväänä.

Saamelaiskäräjät esitti lausunnoissaan, että pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla YLE Sámi Radion ja siihen tarvittavien riittävien resurssien siirtäminen Saamelaiskäräjien alaisuuteen ja Sámi radion riippumattomuus turvattaisiin hallintoneuvoston kaltaisella ratkaisulla ja lainsäädännöllä. Yle Sámi Radion ja sen ohjelmiston kehittäminen tulee saada monipuolisesti ohjatuksi. Saamelaiskäräjät esittääkin harkittavaksi ohjausryhmän perustamista YLE Sámi Radiolle, johon tulisi journalismin ammattilaisia ja saamelaiskäräjien valitsemia edustajia. Saamelaiskäräjät perustaa esityksensä alkuperäiskansajulistukseen. Julistuksen 16 artiklassa todetaan, että alkuperäiskansoilla on oikeus perustaa omia, omakielisiä viestimiä ja käyttää muiden kuin alkuperäiskansojen viestimien kaikkia muotoja ilman syrjintää. Valtiot toteuttavat tehokkaat toimet, joilla varmistetaan, että niiden omistamat viestimet kuvastavat asianmukaisesti alkuperäiskansojen kulttuurista moninaisuutta.

Saamelaiskäräjien hallitus vaati lisäksi yleisradiota täyttämään julkisen palveluvelvoitteensa saamenkielisen ajankohtaisohjelmiston, koltan- ja inarinsaamenkielisen ohjelmatarjonnan sekä saamenkielisen lasten ja nuortenohjelmistojen osalta ja antamaan Yle Sámiradiolle riittävät resurssit ja ohjelma-aikaa palveluvelvoitteen täyttämiseen. Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta.

Kilpisjärvi 2020-kehittämissuunnitelmasta

Kilpisjärven kehittämissuunnitelma on valmistunut, vaikkakaan tietoa Kilpisjärven kehittämishankkeen viimeisimmästä sisällöstä ei taida olla kuin Enontekiön kunnalla. Kehittämishankkeella on kyllä hienot kotisivut osoitteessa wwww.kilpisjarvi2020.com, mutta sitä ei ole päivitetty sitten viime kesäkuun. Hankkeen ohjausryhmä on pitänyt viimeisen kokouksen 28.11. eikä hyväksyttyä kehittämissuunnitelmaa ole vieläkään toimitettu sidosryhmille ja ohjausryhmän jäsenille. Hankkeen viimeisessä kokouksessa 28.11. sovittiin, että ohjausryhmä pitäisi vielä sähköpostikokouksen, jossa hyväksyttäisiin hanke lopullisesti, mutta Enontekiön kunnan sivuilla lukee, että Kilpisjärven kehittämishanke on valmistunut 31.10.2011 ja kunta aloittaa yleiskaavan valmistelun vuodenvaihteen jälkeen. Kotisivuilla ei käy ilmi mikä taho kehittämissuunnitelman on oikein hyväksynyt 31.10.2011. Hankkeen ohjausryhmä on pitänyt kokoukset 4.10. ja 28.11., joten ohjausryhmä ei ole ainakaan ole ollut kehittämissuunnitelmaa tuolloin hyväksymässä. Kilpisjärven kehittämishanke on saanut EU-rahoitusta eikä tällainen leväperäinen toiminta, kehittämissuunnitelman salailu ja ohjausryhmän kohtelu kumileimasimena voi olla hyväksyttävää verovaroilla toteutetuissa hankkeissa.

Saamelaiskäräjien edustaja työryhmässä, Per-Antti Labba on jättänyt kehittämissuunnitelmaan eriävän mielipiteen. Olen seurannut kehittämissuunnitelman valmistumista tiivisti. Kehittämissuunnitelma ei valitettavasti lupaa hyvää Kilpisjärven saamelaisille, poronhoitajille ja luonnolle. Saamelaiskäräjien edustaja on tehnyt hankkeen ohjausryhmässä hyvää työtä ja näkemämme suunnitelman viimeisin versio onkin hiukan kehittynyt aiemmasta ja hulluimmat esitykset kuten maisemahissin rakentaminen Saanalle ja lentokentän rakentaminen Kilpisjärvelle ovat onneksi poistuneet suunnitelmasta. Kehittämisohjelma ei ole vieläkään mielestäni realistinen eikä valitettavasti saamelaiskäräjien edustajan tekemiä parannusehdotuksia ole riittävästi huomioitu kehittämissuunnitelmassa. Kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Kilpisjärvi vastaa globaalin matkailun kysyntään. Miten pieni Kilpisjärven kylä voi vastata globaaliin matkailukysyntään?

Kilpisjärvi 2020-hankkeen tavoitteena on toimia Kilpisjärvelle laadittavan yleiskaavan pohjana sekä Kilpisjärven kehittämistyön pohjana. Kehittämissuunnitelma ei kyllä täytä näitä edellytyksiä. Suunnitelma on keskeneräinen ja puutteellinen eikä suunnitelman keskeisiä esityksiä ole riittävästi perusteltu. Suuri kysymysmerkki on myös se, mikä taho kaikki mahdolliset uudet toiminnot rahoittaisi. Suunnitelmassa ei ole arvioitu riittävästi lisääntyvien matkailijamäärien vaikutuksia alueen luonnolle, saamelaiskulttuurille, poronhoidolle ja perusinfrastruktuurille. Suunnitelman vaikutusten arviointi saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle aiheutuvista vaikutuksista on puutteellinen ja virheellinen. Saamelaiskäräjien edustaja esitti että hankkeelle olisi haettu lisäaikaa ja työtä olisi jatkettu virheiden korjaamiseksi vielä ensi vuoden puolella, mutta hankkeen ohjausryhmä ei siihen suostunut.

Kehittämissuunnitelmassa esitetään mm. uutta matkailurakentamisen aluetta Peeralle keskelle porojen vasotusaluetta, esitetään lisättäväksi matkailurakentamista Kilpisjärven kylälle, uusien reittien, hotellien ja teiden rakentamista ja lähiliikuntapaikan rakentamista Tsahkaljärvelle. Saamelaiskäräjien edustaja oli esittänyt että suunnitelmassa olisi sitouduttu perustamaan saamen käsityökeskus Kilpisjärven kylälle. Tällaisen kehittämiseen kunnalla ei ollut kiinnostusta eikä hanketta otettu suunnitelmaan mukaan.

Haluan toivottaa kaikille blogini lukoille hyvää uutta vuotta ja kiitokset kuluneesta vuodesta.

Sámediggi lea mutkon Sajosii

2011-12-28T22:28:00.005+02:00

Šállošan bloggamerkema ádjáneami. Vaikko dán sámedikki doaibmaáigodat lahkona loahpageaži, de barggut ja hoahput eai leat heađisge nohkan. Sámediggi lea dál mutkon Anáris ođđa sámi kulturguovddáš Sajosii ja jagi álggu rájes min bargit besset álggahit ođđa jagi ođđa doaibmasajiin. Sajos rahppojuvvo 2.1.2012 ja ja álbmogii 9.1.2012. Virggálaš rahpandoalut leat giđđadálvve.

Ovdal juovllaid lea dáhpáhuvvan olu. Sámedikki stivra ja golmma riikka sámedikkit leat háhppehan čoahkkanit. Sámedikki stivra doalai dán jagi maŋimus čoakkáma ovdal juovlaluomuid. Sirddiimet muhtin eai nu hohpolaš muhto prinsihpalaš áššiid boahtte jahkái ođđa sámedikki mearrideapmái. Hohpolaš áššiin stivra ságastalai guhká Sajosa rahpandoaluin ja Sajosa márkanastinfidnus. Sámediggi ovttasbargoguimmiidisguin lea ožžon ruhtadeami Sajosa márkánastima várás fitnodagaide, servošiidda ja eiseválddiide.

Sámediggi lea ožžon fuolastuvvan oktavuođa váldimiid mot sámi kultuvra ja sápmelašvuohta buktojuvvo ovdan Sajosa márkanastimis. Sajoshan lea earenoamážit sápmelaččaid parlameantadállu ja sámi kulturguovddáš. Sámedikki stivra mearridinai ovddidit Sajosa geavaheddjiid ovttasbargojovkui, ahte dat ráhkada etihkalaš njuolggadusaid Sajosa márkanastimii ja doaibmasaji láigumii. Ovttas ráhkaduvvon ja dohkkehuvvon prinsihpat álkidahttet sierra doaibmiid gaskavuođa ovttasbarggu ja maiddái Sajosa márkanastima. Sajos lea eandalii sámiid dállu ja dat buktá iežas gáibádusaid makkár dáhpáhusaid ja doaluid sámi kulturguovddážis sáhttá doallat. Galget ráhkaduvvot čielga doaibmannjuolggadusat makkár dáhpáhusat ja márkanastin heivejit sámi kultuvrra árvvuide ja parlameantadállui. Ođđa sámediggi beassá gieđahallat evttohusa etihkalaš prinsihppan boahtte giđa.

Stivra mearridii maid, ahte Sajosa rahpandoaluid plánen ja rahpandoaluid áiggiide plánejuvvon dáhpáhusat galget dáhpáhuvvat earenoamážit ođđa sámedikki jođiheami mielde. Oppalaččat geahčadettiin dáhpáhusain galgá atnit ávvira árvvolašvuođas – rahpandoalut galget leat árvvolaččat, dat galget leat sámi kultuvrra mielde ja govvidit oba sámi kultuvrra máŋggalágánvuođa – ja dieđusge dat galget leat guovlluguovdasaččat dásseárvosaččat.

Stivra dohkkehii čoakkámistis sámi giellaráđis válmmaštallon rievdadusevttohusa sámi gielladahku-bálkkašumi njuolggadusaide. Boahttevuođas gielladahku-bálkkašupmi mieđihuvvo juohke nuppi jagi, vai bálkkašumi árvu seailu. Dán jagi sámi giellaráđđi mieđihii gielladahku-bálkkašumi Eanodaga bearašbeaiveruoktu Miessái. Bálkkašupmi lei duođaid fiinna nuortalašsámi veaddeduodji, man lei duddjon Matleena Fofanff.

Boahtte jagi sámedikki doibmii várrejuvvon doaibmaruđat geahppánit, muhto maid sámi kulturmearreruhta unnu. Dát addá ahkidis signála sámi dáiddariidda ja servviide. Ordniimet vel ovdal juovlabasiid áššis deaivvadeami kultur- ja faláštallanministtar Paavo Arhinmäkiin. Dađi bahábut ministtar ii astan boahtit deaivvadeapmái ja ovttas sámedikki kulturčálliin deaivvaime ministtar Arhinmäki stáhtačálli. Stáhtačálli lohpidii doalvut dieđu min fuolas ministtarii ja min sávaldaga doallat kulturmearreruđa unnimusat ovddeš dásis boahtte jagi bealde. Stáhtačálli lohpidii čielggadit vejolašvuođaid dikšut omd. riikkabeivviid lassibušeahtain kulturmearreruđaid čuohppama.

Eatnigiela merken álbmotdiehtovuogádahkii

Sámediggi lea diimmá giđa rájes čielggadan sámegielat beaivedivššu ja giellabeassedoaimma dili. Ášši lea duođaid áigeguovdil sámegiela ealáskahttinprográmma ráhkadeami geažil. Sámediggi diŋgui áššedovdičilgehusaid giellabeassedoaimmas ja sámegielalaš beaivedivššu ja giellabeassedoaimma dilis virgebargun ja konsultabálvalussan ja sámedikki sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegottis. Stivra dohkkehii čilgehusaid sámegielalaš beaivedivššu dilis sáddejuvvot diehtun sierra eiseválddiide dego oahpahus- ja kulturministeriijai ja sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijai sihke sámi ruovttuguovllu gielddaide.

Lea almmatge čielggas, ahte lágat, mat gusket eatnigiela merkema, gáibidit dárkkálnuhttima. Sámedikki čilgehusaid vuođul orru leame nu, ahte sierra gielddain ja maiddái doaibmiid ja eiseválddiid gaskkas leat sierralágán oainnut maid giellabeassi, giellalávgun ja sámegielalaš beaivedikšu dárkkuhit. Sámediggái boahtán oktavuođa váldimiid mielde sámegielalaš beaivedivššus leat leamaš mánát, geat eai máhte obanassiige sámegiela dehe máhttet dan hui hejot. Sidjiide leat váhnemiid gáibádusas fállojuvvon sámegielalaš beaivedikšobáiki daningo váhnemat leat merken mánáid eatnigiellan sámegiela álbmotdiehtovuogádahkii, vaikko duođalašvuođas mánáid eatnigiella lea leamaš suomagiella. Dákkár mánáid rievttes giellaoahppanbáiki lea sámegiel giellabeassi. Mánáid ovdamuniid mielde lea dat, ahte sii ožžot dárbbašlaš beaivedikšobálvalusaid iežaset giellamáhtu mielde. Sámegielalaš beaivedivššus giella sáhttá earáhuvvat jođánit suomagiellan jos jovkui bohtet dakkár mánát, geat eai máhte sámegiela.

Boastto dieđuid ilmmuheapmi álbmotdiehtovuogádahkii sáhttá leat registtarmerkenrihkus. Lappi diggerievttis lea gieđahallojuvvon dáhpáhus sámegiela merkemis eatnigiellan álbmotdiehtovuogádahkii jagi 2008. Olmmoš, guhte ii lean sápmelaš, muhto máhtii veaháš sámegiela, lei ilmmuhan sámegiela eatnigiellanis álbmotdiehtovuogádahkii. Diggerievtti mearrádusa mielde olmmoš gehččui sivalažžan registtarmerkenrihkosii, daningo áššáskuhtton olbmos ii lean vuoigatvuohta ilmmuhit sámegiela eatnigiellanis go son ii lean sápmelaš. Son goit guđđojuvvui dubmekeahttá ráŋggaštussii.

Sámediggi stivra mearridii bivdit riikkabeivviid vuoigatvuohtakánslera ja vuoigatvuohtaáššeolbmo dutkat leago dáláš láhkageavat boastut dan dáfus, mii guoská máná sámegiela eatnigiellan ilmmuheamis álbmotdiehtovuogádahkii ja galgágo dáláš lága rievdadit dan ektui. Gielddaid lágas mearriduvvon geatnegasvuohta beaivedivššu ordnemii mearrahuvvá máná álbmotdiehtovuogádahkii merkejuvvon eatnigiela vuođul das fuolakeahttá man giela dehe gielaid manna duođalašvuođas hupmá. Namuhuvvon alimus lágalašvuođa bearráigeahčči eiseválddit dehege riikkabeivviid vuoigatvuohtakánsler ja/dehe vuoigatvuohtaáššeolmmoš galggaleigga addit njuolggadusaid das, gáibidago láhka, mii guoská eatnigiela merkema, dárkkálnuhttima ja jos gáibida de guoskevaš ministeriijat galggale riepmat ášši divvuma gáibidan doaibmabijuide.

Sámedikki giellabesiide ja sámegielalaš rieggáide dárkkuhuvvon ruđat leat dán rádjái kanaliserejuvvon sámedikki sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegotti bakte daningo giellabeasse- ja riekkesdoaibma lea gehččojuvvon beaivedikšundoaibman. Sierra doaibmit ee. veahádatáittardeaddji ja duopmostuolut leat goitge geahččan ovttačilggolaččat ahte giellabeassedoaibma ii leat beaivedikšu. Ruhtadeapmi giellabesiide boahtá oahpahus- ja kulturministeriijas ja sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide várrejuvvon ruhtadeapmiges boahtá sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijas. Ođđa sámediggi galgá duođalaččat suokkardit leago sámedikki sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegoddi rievttes orgána juolludit ja bearráigeahččat ruhtadeami, mii guoská sámegiela ealáskahttima. Mu mielas giellabeasse- ja giellalávgundoaimma ruhtadeapmi, mii ealáskahttá sámegielaid ja mat eai gula sosiála- ja dearvvašvuohtanbálvalusaide, gulalii buoremusat sámi giellaráđi doaibmagieddái. Muhto dáthan báhcá ođđa sámedikki guorahallamii ja mearrideapmái.

Saamelaiskäräjät on muuttanut Sajokseen

2011-12-28T22:27:00.000+02:00

Pahoittelen blogipäivitykseni viivästymistä. Vaikka tämän saamelaiskäräjien toimikausi lähenee loppuaan, kiire ei ole vähentynyt laisinkaan. Saamelaiskäräjät on Inarissa saanut muuttonsa saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen valmiiksi ja vuoden alusta työntekijämme pääsevät aloittamaan uuden vuoden uusissa toimitiloissa. Sajos avataan 2.1.2012 ja yleisölle 9.1.2012. Viralliset avajaiset ovat kevättalvella.

Joulua ennen on paljon tapahtunut. Saamelaiskäräjien hallitus ja kolmen maan saamelaiskäräjät ovat ehtineet kokoontua. Saamelaiskäräjien hallitus piti tämän vuoden viimeisen kokouksen ennen joululomia. Siirsimme joitakin ei kiireellisiä, mutta periaatteellisia asioita ensi vuonna aloittavan saamelaiskäräjien päätettäväksi. Kiireellisinä asioina hallitus keskusteli pitkään Sajoksen avajaisista ja Sajoksen markkinointihankkeesta. Saamelaiskäräjät yhteistyökumppaneineen on saanut rahoitusta Sajoksen markkinoimiseksi yrityksille, yhteisöille ja viranomaisille.

Saamelaiskäräjät on saanut huolestuneita yhteydenottoja miten saamelaiskulttuuria ja saamelaisuutta tuodaan esille Sajokseen liittyvässä markkinoinnissa. Sajoshan on ennen kaikkea saamelaisten parlamenttitalo ja kaikkien saamelaisten kulttuurikeskus Suomessa. Saamelaiskäräjien hallitus päättikin esittää Sajoksen käyttäjien yhteistyöryhmälle että se laatii eettiset periaatteet Sajoksen markkinoinnille ja toimitilavuokraukselle. Yhdessä laaditut ja hyväksytyt periaatteet helpottavat eri toimijoiden yhteistyötä ja myös Sajoksen markkinointia. Sajos on ennen kaikkea saamelaisten talo ja se tuo omat vaatimuksensa sille millaisia tapahtumia ja tilaisuuksia saamelaisessa kulttuurikeskuksessa voidaan pitää. On luotava selkeät pelisäännöt millaiset tapahtumat ja millainen markkinointi soveltuvat saamelaiskulttuurin arvoille ja parlamenttitaloon. Uusi saamelaiskäräjät pääsee käsittelemään ehdotusta eettisiksi periaatteiksi ensi keväällä.

Hallitus päätti myös, että Sajoksen avajaisten suunnittelu ja avajaisten ajankohtaan suunniteltavien tapahtumien tulee tapahtua ennen kaikkea uuden saamelaiskäräjien johdolla. Yleisenä linjauksena voisi todeta arvokkuuden – avajaisten tulee olla arvokkaat, saamelaiskulttuurinmukaiset ja koko saamelaiskulttuurin moninaisuutta kuvaavat – ja alueellisesti tasa-arvoiset.

Hallitus hyväksyi kokouksessaan saamen kielineuvostossa valmistellun muutosehdotuksen saamen kieliteko-palkinnon sääntöihin. Jatkossa saamen kieliteko-palkinto myönnetään joka toinen vuosi, jotta palkinnon arvokkuus säilyisi. Tänä vuonna saamen kielineuvosto myönsi kielitekopalkinnon Enontekiön perhepäiväkoti Miessille. Palkinto oli todella kaunis Matleena Fofanoffin tekemä kolttasaamelainen juurikäsityökokoelma.

Ensi vuonna niin saamelaiskäräjien toimintaan varatut toimirahat pienenevät mutta myös saamelainen kulttuurimääräraha pienenee. Tämä antaa ikävän viestin saamelaistaiteilijoille ja yhdistyksille. Järjestimme vielä ennen joulupyhiä asiasta tapaamisen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen kanssa. Valitettavasti ministeri ei ehtinyt tapaamiseen ja tapasimmekin saamelaiskäräjien kulttuurisihteerin kanssa Arhinmäen valtiosihteerin. Valtiosihteeri lupasi välittää ministerille huolemme ja pyyntömme pitää kulttuurimäärärahan vähintään ennallaan ensi vuonna. Valtiosihteeri lupasi selvittää mahdollisuuksia hoitaa esim. eduskunnan lisätalousarviolla kulttuurimäärärahojen leikkaus.

Äidinkielen merkitseminen väestötietojärjestelmään

Saamelaiskäräjät on viime keväästä lähtien selvittänyt saamenkielisen päivähoidon ja kielipesätoiminnan tilaa. Asia on todella ajankohtainen saamen kielten elvyttämisohjelman laatimisesta johtuen. Saamelaiskäräjät tilasi asiantuntijaselvitykset kielipesätoiminnasta ja saamenkielisen päivähoidon ja kielipesätoiminnan tilanteesta virkatyönä ja konsulttipalveluna sekä saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Hallitus hyväksyi selvitykset saamenkielisen päivähoidon tilanteesta lähettäväksi tiedoksi eri viranomaisille kuten opetus- ja kulttuuriministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnille.

On ilmeistä, että äidinkielen merkitsemistä koskeva lainsäädäntö kaipaa täsmentämistä. Selvitysten perusteella kävi ilmeiseksi, että eri kunnissa ja myös toimijoiden ja viranomaisten kesken on erilaisia käsityksiä mitä kielipesä, kielikylpy ja saamenkielinen päivähoito tarkoittavat. Saamelaiskäräjille tulleiden yhteydenottojen mukaan saamenkielisessä päivähoidossa on ollut lapsia, jotka eivät osaa lainkaan saamea tai hyvin heikosti. Heille on vanhempien vaatimuksesta tarjottu saamenkielistä hoitopaikkaa koska vanhemmat ovat merkinneet lasten äidinkieleksi saamen väestötietojärjestelmään, vaikka todellisuudessa lasten äidinkieli on ollut suomi. Tällaisten lasten oikea kielenoppimispaikka on saamenkielinen kielipesä. On lasten edun mukaista että he saavat tarvitsemiaan päivähoitopalveluja oman kielitaitonsa mukaisesti. Saamenkielisessä päivähoidossa voi kieli vaihtua nopeasti suomeksi jos ryhmään tulee saamea osaamattomia lapsia.

Virheellisten tietojen ilmoittaminen väestötietojärjestelmään voi olla rekisterimerkintärikos.
Lapin käräjäoikeudessa on ollut käsiteltävänä tapaus saamen kielen merkitsemisestä äidinkieleksi väestötietojärjestelmään vuonna 2008. Henkilö, joka ei ollut saamelainen, mutta osasi saamea hiukan oli ilmoittanut äidinkielekseen saamen väestötietojärjestelmään. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan henkilö oli syyllistynyt rekisterimerkintärikokseen, koska syytetyllä ei ollut oikeutta ilmoittaa äidinkielekseen saamea koska hän ei ollut saamelainen. Syytettyä ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen.

Saamelaiskäräjien hallitus päätti pyytää eduskunnan oikeuskansleria ja oikeusasiamiestä tutkimaan onko nykyinen vallitseva lainsäädäntökäytäntö virheellinen lapsen saamen kielen äidinkieleksi ilmoittamisessa väestötietojärjestelmään ja onko nykyistä vallitsevaa lainsäädäntöä muutettava sen suhteen. Kuntien lakisääteinen velvollisuus saamenkielisen päivähoidon järjestämiseen määräytyy lapsen väestötietojärjestelmään merkityn äidinkielen perusteella riippumatta siitä, mitä kieltä tai kieliä lapsi tosiasiassa puhuu. Kyseisten ylimpien laillisuutta valvovien viranomaisten eli eduskunnan oikeuskanslerin ja/tai oikeusasiamiehen olisi annettava ohjeistus siitä, vaatiiko äidinkielen merkitsemistä koskeva lainsäädäntö täsmentämistä ja mikäli vaatii, niin asiaa koskevien ministeriöiden olisi ryhdyttävä asian korjaamiseen vaadittaviin toimiin.
Saamelaiskäräjillä kielipesille ja saamenkielisille kerhoille tarkoitetut rahat on tähän asti kanavoitu saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan kautta koska kielipesä- ja kerhotoiminta on tulkittu päivähoidoksi. Eri viranomaiset, vähemmistövaltuutettu ja tuomioistuimet ovat kuitenkin katsoneet yksiselitteisesti että kielipesätoiminta ei ole päivähoitoa.

Rahoitus kielipesiin tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen varattu rahoitus tulee puolestaan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Tulevan saamelaiskäräjien tulee vakavasti pohtia onko saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunta oikea elin myöntämään ja valvomaan saamen kielen elvyttämistä koskevaa rahoitusta. Mielestäni saamen kieltä elvyttävien kielipesä- ja kielikylpytoimintojen rahoitus, jotka eivät kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuuluisivat saamen kielineuvoston toimintakenttään parhaiten. Mutta tämä jää tulevan saamelaiskäräjien pohdittavaksi.

Montreala 8(j)-čoakkán

2011-11-01T00:01:00.001+02:00

Mannan bloggas lea golihan vuohon áigi ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat dan rájes. Sámi nuorat leat doallan konfereanssa Suoločielggis, sámediggi dievasčoakkáma Anáris ja riikkabeivvit leat álggahan stáhta bušeahttaevttohusa gieđahallama.

Oassálasten ieš golggotmánu beallemuttos sámi nuoraid konferensii ja dollen dilálašvuođas Suoma sámedikki dearvvahussága dego maid ovdasága sámiid árbevirolaš dieđus. Dáid gávdná sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi olis. Lean duođaid ilus, ahte bessen oassálastit konferensii ja deaivvadit sámi nuoraiguin Suomas, Norggas ja Ruoŧas ja earenoamážit ságastallat nuoraiguin sidjiide mávssolaš áššiin. Doaivvu mielde čuovvovaš have maid Ruošša sámi nuorat besset mielde konferensii. Sámi nuoraid konfereanssas gárvána julggaštus, mii dolvojuvvo sámi parlamentarihkkáriid konferensii diehtun. Áiggon evttohit, ahte sámi nuoraid konfereanssa julggaštus váldojuvvo vuhtii sámi parlamentarihkkáriid konfereanssa julggaštusas.

Sámi parlamentarihkkáriid čoakkán dollojuvvo 9.-10.11. Girkonjárggas. Konferensii oassálastet golmma riikka sámedikki áirasat sihke Ruošša sámi organisašuvnnaid ovddasteaddjit. Konfereanssa olis lágiduvvo Sámi parlamentáralaš ráđi čoakkán. Čoakkámis maid ráđi jođiheapmi sirdása Suoma sámedikkis Norgga sámediggái. Konfereanssa fáddán leat árbevirolaš diehtu ja máhtut, sámi nuorat ja árktalaš ovttasbargu.

Ráđđehus lea addán riikkabeivviide evttohusa Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis addojun lága, ng. Kotus-lága, rievdadeamis. Dutkanguovddáža sámegiela gáhttejeddjiid virggit evttohuvvojit sirdojuvvot Oulu universiteahta Giellagas-instituhttii. Evttohus lea stuora dáhpa sámi kulturiešstivrejupmái ja sámegiela gáhttema boahtteáigái. Gáhttejeddjiid virggit earáhuvvet dutki virgin ja lea hui eahpesihkar bastágo oahpahus- ja kulturministeriija iežas boađusstivrema mielde váikkuhit sámegiela gáhttema sajádahkii obanassiige.

Sámediggi lea gáibidan giellagáhttejeddjiid virggiid sirdima sámegiela doaimmahahkii ja Kotusa sámegiela lávdegotti bargguid ovttastahttima sámi giellaráđi bargguide; giellaráđđi doaibmá juo dál áhpasit sámedikkis. Kotusa sámegiela lávdegoddi lea leamaš jahkeviissaid hui jámas ja dát linnjá joatkahuvvá dás duohkonai, daningo Kotusis eai leat mangelágán resurssat sámi giellapolitihkalaš bargui. Kotus-láhkaevttohus lei válmmaštallojuvvon ovddit oahpahus- ja kulturministtara jođiheami mielde.

Sámediggi lea ráđđádallan áššis máŋggaid jagiid, ja leat gáibidan ákkastallamiid manin barggut eai sáhtále sirdojuvvot sámediggái ja mot Suoma stáhta riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat sámegiela ja sámi kulturiešstivrema guovdu eai leat váldojuvvon vuhtii Kotus-lága válmmaštallamis. Oahpahus- ja kulturministeriija lea guođđán diđolaččat vástitkeahttá dáidda gažaldagaide, vaikko sámediggi lea geažos áigge dan gáibidan ja dasa geažidan. Ášši lea ákkastallojuvvon dainna, ahte áššis lea ráđđádallojuvvon universiteahtaiguin. Okta stuora ágga manin sámegiela gáhttejeaddji barggut sirdásit Gillagassii lea sihkkarit dat, ahte Kotus-lága ođasnuhttima válmmaštallamii oassálasttii dalle hui vuoimmálaččat Kotusa sámegiela lávdegoddi, man ságadoallin doaimmai Giellagas-instituhta dalá sámegiela professor ja várreságadoallin dálá Giellagas-instituhta sámegiela professor.

Dađi bahábut oahpahus- ja kulturministeriija ii hálidan gárgehit sámegiela ja sámi kulturiešstivrema. Ee. ON:a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya lea evttohan, ahte sámediggái sirdojuvvole ee. barggut, mat gusket sámegiela. Álgoálbmotraporterejeaddji Supmii addin ávžžuhusaid olláhuhttin lea vuohon ovtta lávkki guhkkelis Suoma stáhtas.

Sámedikki dievasčoakkámis gieđahalaimet manna vahku sámi giellagažaldagaid viidáseappotge. Suoma sámediggi mearridii oassálastit golmma riikka sámedikki oktasaš fidnui sámegiela giellaovttasbarggu ođđasit organiserema várás. Suoma sámedikki ossodat dán fidnus jagiid 2012 – 2014 lea sulaid 500 000,- euroa, mas boahtte jagi ossodat lea sulaid 164 000,- euro. Oktiibuot 65 % goasttádusain lea oaivil gokčojuvvot Interreg-ruhtademiin. Suoma sámedikki boahtte jagi ossodat lea sulaid 11 000 euro ja sisriikkalaš ruhtadeddjiid vásttaruhtadanoassi lea sulaid 27 000,- euro.

Suoma sámedikki oassálastin lea gal dan duohken leatgo sámedikkis resurssat oassálastit fidnui. Norgga sámediggi lea mearridan oassálastit fidnui ja Ruoŧa sámediggi gieđahallá ášši skábmamánu álggus. Sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren doarju sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ja davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema. Giellaovttasbargu lea plánejuvvon juo fargga 15 jagi. Dálá áigge giellaovttasbargu dáhpáhuvvá Sámi parlamentáralaš ráđi oktasaš sámi giellalávdegottis, mii ii leat doaibman doarvái bures ja áhpasit.

Giellaovttasbarggus galgá ođasnuhttojuvvot sámi giellalávdegotti bargu ollásit. Sámi parlamentáralaš ráđi ulbmilin lea oažžut interreg-fidnu áigge vuođđuduvvot sámegiela dutkan- ja ámmát-/resursaguovddáš, mii čohkke sámegiela gáhttema, dutkamuša ja sámegielalaš bálvalusaid. Dán fidnus čielggaduvvojit bissovaš organiseren, ovddasvástádusat, barggut ja árvvoštallojuvvo mot guovddáš lea oktavuođas dáláš institušuvnnaide, main namuhuvvon sámegiela barggut doaimmahuvvojit.

Lean bárrásiin Montreallis. Oassálasttán ovttas eará sámedikkiid ja Suoma stáhta ovddasteddjiiguin riikkaidgaskasaš artihkal 8j-bargojoavkku čoakkámii (Ad Hoc Working Grouop on Article 8j and related provisions). Čoakkán válmmaštallá čuovvovaš biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkáma, mii dollojuvvo boahtte jagi Intias. Čoakkámis gieđahallojuvvo ee. Suoma dieđáhus artihkal 8(j):a heiveheamis Suomas. Dieđáhus gávdno sámedikki ruovttusiidduin suoma-ja eŋgelasgillii (www.samediggi.fi/art8j).

Montrealis 31.10.2011

Juvvá Lemet

Montrealin 8(j)-kokous

2011-10-31T23:59:00.000+02:00

Viime blogista on vierähtänyt taas paljon aikaa ja paljon on ehtinyt tapahtua. Saamelaisnuoret ovat ehtineet pitää konferenssinsa Saariselällä, saamelaiskäräjät yleiskokouksensa Inarissa ja valtion talousarviokäsittely on alkanut eduskunnassa.

Osallistuin lokakuun puolivälissä saamelaisnuorten konferenssiin ja pidin tilaisuudessa Suomen saamelaiskäräjien tervehdyspuheen sekä puheen saamelaisten perinteisestä tiedosta. Puheet löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Olin todella iloinen, että pääsin osallistumaan konferenssiin ja tapaamaan saamelaisnuoria Suomesta, Norjasta ja Ruotsista ja ennen kaikkea keskustelemaan nuorten kanssa heille tärkeistä asioista. Toivottavasti seuraavalla kerralla myös Venäjän saamelaisnuoret pääsevät mukaan konferenssiin. Saamelaisnuorten konferenssista valmistuu julistus, joka viedään saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin tiedoksi. Tulen esittämään, että saamelaisnuorten konferenssin julistus huomioidaan saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin julistuksessa.

Saamelaisparlamentaarikkojen kokous pidetään 9.-10. 11 Kirkkoniemellä. Konferenssiin osallistuu kolmen maan saamelaiskäräjien jäsenet sekä Venäjän saamelaisjärjestöjen edustajat. Konferenssin yhteydessä järjestetään saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous. Kokouksen yhteydessä neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Suomen saamelaiskäräjiltä Norjan saamelaiskäräjille. Konferenssin teemoina on perinteinen tieto ja taidot, saamelaisnuoret sekä arktinen yhteistyö.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta. Kotuksen saamen kielen huoltajien virat esitetään siirrettäväksi Giellagas-instituutille Oulun yliopistolle. Esitys on suuri takaisku saamelaiselle kulttuuri-itsehallinnolle ja saamen kielen huollon tulevaisuudelle. Huoltajien virat muuttuvat tukijoiden viroiksi ja jää nähtäväksi pystyykö opetus- ja kulttuuriministeriö yliopiston tulosohjauksellaan vaikuttamaan saamen kielen huollon asemaan lainkaan.

Saamelaiskäräjät on vaatinut kielenhuoltajien virkojen siirtämistä saamen kielen toimistoon ja Kotuksen saamen kielen lautakunnan tehtävien yhdistämistä saamen kielineuvoston tehtäviin; kielineuvosto toimii jo nyt tehokkaasti saamelaiskäräjillä. Kotuksen saamen kielilautakunta on pitänyt viime vuodet suurta hiljaiseloa ja linja tullee jatkumaan, koska Kotuksella ei ole minkäänlaisia resursseja saamen kielipoliittiseen työhön. Kotus-lakiesitys oli valmisteltu edellisen opetus- ja kulttuuriministerin johdolla.

Saamelaiskäräjät on neuvotellut asiasta useamman vuoden ajan, ja olemme vaatineet perusteluja miksi tehtäviä ei voisi siirtää saamelaiskäräjille ja miten Suomen valtion kansainväliset velvoitteet saamen kieltä ja saamelaisten itsemääräämisoikeutta kohtaan on huomioitu Kotus-lain valmistelussa. Nämä kysymykset on jääneet vastaamatta opetus- ja kulttuuriministeriössä toistuvista pyynnöistä huolimatta. Asiaa on perusteltu sillä, että asiasta on neuvoteltu yliopistojen kanssa. Yksi suuri syy miksi saamen kielen huoltajan tehtävät siirtyvät Giellagakselle on varmaan se, että Kotuslain uudistuksen valmisteluun osallistui vahvasti Kotuksen saamen kielen lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi Giellagas-instituutin silloinen saamen kielen professori ja varapuheenjohtajana nykyinen Giellagaksen saamen kielen professori.

Valitettavasti opetus- ja kulttuuriministeriö ei halunnut kehittää saamen kieltä ja saamelaista kulttuuri-itsehallintoa. Mm. YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anaya on esittänyt, että saamelaiskäräjille siirrettäisiin mm. saamen kieleen liittyviä tehtäviä. Alkuperäiskansaraportoijan Suomella antamien suosituksien toteutuminen on nyt taas yhden askeleen kauempana Suomen valtiolta.

Saamelaiskäräjien yleiskokouksessa käsittelimme viime viikolla saamen kielikysymyksiä laajemminkin. Suomen saamelaiskäräjät päätti osallistua kolmen maan saamelaiskäräjien yhteiseen hankkeeseen saamen kieliyhteistyön uudelleen organisoimiseksi. Suomen saamelaiskäräjien osuus hankkeessa vuosina 2012 -2014 on noin 500 000,- euroa, josta ensi vuoden osuus noin 164 000 euroa. Kaikkinensa 65 % kustannuksista on tarkoitus kattaa Interreg-rahoituksella. Suomen saamelaiskäräjien ensi vuoden osuus on noin 11 000 euroa ja kansallisten vastinrahoittajien osuus noin 27 000 euroa.

Saamelaiskäräjien osallistuminen on toki kiinni siitä, onko saamelaiskäräjillä resursseja osallistua projektiin. Norjan saamelaiskäräjät on päättänyt lähteä mukaan hankkeeseen ja Ruotsin saamelaiskäräjät käsittelee asiaa marraskuun alussa. Saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointi tukee saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintaa ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointia. Kieliyhteistyön uudelleenorganisointia on suunniteltu jo lähes 15 vuoden ajan. Nykyisin kieliyhteistyö tapahtuu Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston saamen kielilautakunnassa , joka ei ole toiminut riittävän hyvin ja tehokkaasti.

Kieliyhteistyössä on tarkoitus uudistaa saamen kielilautakunnan työ täysin uudelleen. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tarkoituksena on saada Interreg-hankkeen aikaan perustettua saamen kielen tutkimus- ja ammatti-/resurssikeskus, joka kokoaa saamen kielen huoltoa, tutkimusta ja saamenkielisiä palveluja. Tässä hankkeessa selvitetään pysyvä organisointi, vastuut, tehtävät ja arvioidaan miten keskus on yhteydessä nykyisiin instituutioihin, joissa mainittuja saamen kielen tehtäviä tehdään.

Olen parhaillaan Montrealissa. Osallistun muiden saamelaiskäräjien ja Suomen valtion edustajien ohella kansainväliseen artikla 8j-työryhmän kokoukseen (Ad Hoc Working Grouop on Article 8j and related provisions). Kokous valmistelee seuraavaa biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousta, joka pidetään ensi vuonna Intiassa. Kokouksessa käsitellään mm. Suomen tiedonanto artikla 8(j):n soveltamisesta Suomessa. Tiedonanto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta suomeksi ja englanniksi (www.samediggi.fi/art8j).

Montrealissa 31.10.2011

Klemetti Näkkäläjärvi

Válggaid maŋŋel

2011-10-12T08:08:00.001+03:00

Giitosat jienasteddjiide luohttámušas munnje. Lean ilolaš go sáhtán joatkit sámedikki lahttun vel boahttevaš njeallje jagi. Gelddolašvuođa dáidda válggaide buvttii válggaid áigge beaggin váttisvuođat beassat jienastit. Gullen ieš sulaid logi jienasteaddjistan ahte sii eai lean beassan jienastit, ja masa sii eai ieža sáhttán váikkuhit.

Válggat bohciidahtte gal hui stuora fuola. Jienastanproseanta bázii vuollegažžan ja válggaid áigge begge leamaš stuora buncaraggát jienasteamis miehta sámi ja dan olggobealdenai. Buot jienastanvuoiggalaččat eai lean ožžon jienastankonfaluhtaid, dat ledje juhkkojun vearru báikkiide, boasta lei gáibidan boastamávssu konfaluhtaid guođđimis ja earenoamážit boares olbmuide jienastanmátkkit ledje liiggás guhkit. Ná dat gal ii sáhte joatkahuvvat. Jienastanortnet ferte rievdaduvvot, vai dánsullasaš áššit eai beasa šat dáhpáhuvvat. Demokratiijai gullá juohkeovtta jienastanvuoigatvuohta ja danin vuoigatvuohta beassat jienastit lea vuođđovuoigatvuohta, man fas ii sáhte dahkat liiggás váttisin dehe ruđalaš gažaldahkan. Máŋggalot miillaid beaivemáhca mohki bostii lea juo ruđalaš gažaldat. Boahtte sámediggi galgá evttoheamit váldit njunušfidnun válgaortnega ođasteami.

Vaikko válggat leat olláhuhtton, de sámedikkis ii leat ráđđi báhcit vuordit ortniiduvvančoakkáma, muhto beaivválaš ja rutiidnabarggut galget dikšojuvvot. Daningo válgabadji lea ná loahpas, de sámediggi sirdása muhtinlágán “doaimmahusdiggin”. Dát dárkkuha dan, ahte rutiidnabarggut doaimmahuvvojit, muhto nuppe dáfus eai gieđahallo ođđa viiddesvuđot áššit linnjemat eai bargojuvvo. Dán geažil sámedikki stivra čoakkámisttis mannan bearjadaga stivra mearridii evttohit dievasčoakkámii, ahte sámedikki bargiidpolitihkalaš prográmma, dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaprográmmat sirdojuvvole ođđa sámedikki gieđahallama várás. Stivrra oainnu mielde dáid áššiid linnjen gullá ođđa sámediggái. Sámediggi doallá čakčat vel guokte dievasčoakkáma ja jos golggotmánu dievasčoakkán nu mearrida, de bargiidpolitihkalaš prográmma ja plánat sáhttet gieđahallot vel jagi maŋimus čoakkámis.

Mannan vahku sámediggi ráđđádalai Lappi lihtuin govdaoalle-, johtalusvuogádat- ja riikkaidgaskasašvuohtastrategiijas. Bukten ovdan, ahte johtalusvuogádatstrategiijas bajiduvvole ovdan sámiid ruovttuguovllu sierradárbbut, earenoamážit Njellima luotta vuođđodivvun, mii lea hohpolaččamus luoddafidnu. Livččii dehálaš, ahte Njellima luotta vuođđodivvun bajiduvvolii oktan njunušfidnun ja luotta divodeapmái livččii oktasaš dáhttu – dat álkidahtálii maid ráđđádallamiid stáhta guvlui.

Mun lean oba vahku luotta nalde. Disdagas gaskavahkkui lean Gironis Barentsa Euro-Árktalaš Ráđi čoakkámis dehege nugo dadjet Barentsa guovllu olgoriikkaministariid čoakkámis. Gironis dollen munnje hui mielamiel dáhpáhussii Suoločielgái, sámi nuoraid oktasaš davviriikkalaš konferensii. Buvttán dilálašvuhtii Suoma sámedikki ja sámi parlamentáralaš ráđi (SPR:a) dearvvuođagaid sihke doalan ovdasága sámiid árbevirolaš dieđus. Suoločielggis čoahkkana oktanaga nuoraidkonfereanssain SPR:a stivra. SPR:a stivrra lahtut oassálastet aŋkke muhtin áigge nuoraidkonferensii.

Gironis 12.10.2011

Juvvá Lemet

Vaalien jälkeen

2011-10-12T08:07:00.001+03:00

Kiitokset äänestäjille luottamuksesta työtäni kohtaan. Olen iloinen että voin jatkaa saamelaiskäräjien jäsenenä vielä neljän vuoden ajan. Oman jännitysmomenttinsa vaaleihin toi vaalien aikana kuuluneet vaikeudet päästä äänestämään. Kuulin noin 10 äänestäjältäni että he eivät olleet päässeet äänestämään syystä tai toisesta.

Vaalit herättivät kyllä suurta huolenaihetta. Äänestysprosentti jäi alhaiseksi ja vaalien aikaan kuului olleen suuria ongelmia äänestämisessä ympäri saamen maata ja sen ulkopuoleltakin. Kaikki äänioikeutetut eivät olleet saaneet äänestyskuoria, niitä oli jaettu vääriin paikkoihin, posti oli vaatinut postimaksua kirjekuorien jättämisestä ja varsinkin iäkkäämmillä äänestysmatkat tulivat liian pitkiksi. Näin ei voi jatkua. Äänestysjärjestelmää on uudistettava, että tällaista ei pääse enää tapahtumaan. Demokratiaan kuuluu jokaisen äänioikeus ja siten oikeus päästä äänestämään on perusoikeus, jota ei saa tehdä liian vaikeaksi tai taloudelliseksi kysymykseksi. Monen sadan kilometrin matka edestakaisin postiin on jo taloudellinen kysymys. Tulevan saamelaiskäräjien tulee ottaa ehdottomasti kärkihankkeekseen vaalijärjestelmän uudistamisen.

Vaikka vaalit on käyty, saamelaiskäräjillä ei ole varaa jäädä odottamaan järjestäytymiskokousta, vaan rutiinitehtävät on hoidettava. Koska vaalikausi on näin lopussa saamelaiskäräjät siirtyy eräänlaiseksi ”toimituskäräjiksi”. Tämä tarkoittaa sitä, että rutiinitehtävät hoidetaan, mutta vältetään uusien laajakantoisten asioiden linjaamiselta. Tämän johdosta saamelaiskäräjien hallitus kokouksessaan viime perjantaina päätti esittää yleiskokoukselle, että saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat siirrettäisiin uuden saamelaiskäräjien käsiteltäväksi. Hallituksen mielestä näiden asioiden linjaaminen kuuluu uudelle saamelaiskäräjille. Saamelaiskäräjät pitää syksyllä vielä kaksi yleiskokousta ja jos lokakuun yleiskokous niin päättää voidaan henkilöstöpoliittinen ohjelma ja suunnitelmat käsitellä vielä vuoden viimeisessä kokouksessa.

Viime viikolla saamelaiskäräjät neuvotteli Lapin liiton kanssa laajakaista-, liikennejärjestelmä- ja kansainvälistymisstrategioista. Toin esille, että liikennejärjestelmästrategiassa nostettaisiin esille saamelaisten kotiseutualueen erityistarpeet, erityisesti Nellimin tien perusparannus, mikä on kiireellisin ja tärkein kehittämishanke. Olisi tärkeää, että Nellimin tien perusparannus nostettaisiin yhdeksi kärkitavoitteeksi ja tien perusparannukseen olisi yhteinen tahtotila – se helpottaisi myös neuvotteluja valtiovallan suuntaan.

Koko viikko kuuluu tien päällä. Tiistaista keskiviikkoon olen Kiirunassa Barentsin Euro-Arktisen Neuvoston kokouksessa eli Barentsin alueen ulkoministerien kokouksessa. Kiirunasta suunnistan minulle hyvin mieluisaan tapahtumaan Saariselälle, saamelaisnuorten yhteispohjoismaiseen konferenssiin. Tuon tilaisuuteen Suomen saamelaiskäräjien ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN:n) terveiset sekä pidän puheen saamelaisten perinteisestä tiedosta. Saariselällä kokoontuu samaan aikaan kuin nuorisokonferenssi myös SPN:n hallitus. SPN:n hallituksen jäsenet osallistuvat ainakin joiltain osin nuorisokonferenssiin.

Kiirunassa 12.10.2011

Klemetti Näkkäläjärvi

Ruhtaroasus ja giellaealáskahttimis

2011-09-19T22:46:00.001+03:00

Ledjen measta miehtá mannan vahku Helssegis. Disdaga sámediggi ordnii riikkabeivviid unnaparlameanttažis seminára, mii gieđahalai sámegielaid ealáskahttima. Seminára bohciidahtii beroštumi ja doppe ledje olu olbmot. Dollen semináras oanehis sáhkavuoru, mii gávdno, dego buot mu ovdaságat, sámedikki ruovttusiidduin. Vuoigatvuohtaministtar Henriksson buvttii iežas dearvvahusa dilálašvuhtii. Su doallan sáhka gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin. Sáhka lei hui roahkasmahtti ja son nannii vuoigatvuohtaministeriija ovddidit ráđđehusprográmma sámi linnjemiid olláhuhttima ja obanassii daid duohtan dahkama.

Seminára olis sámedikki stivra deaivvai vuoigatvuohtaministara sierra hui liekkus deaivvadeamis. Manaimet čađa ráđđehusprográmma sámi girjemiid ja sámedikki boahtte jagi bušeahta, mii lea sakka minusa bealde ruhtaministeriija bušeahttaevttohusas. Mávssolaččamus linnjemat ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuhttima várás dahkkojit gal go ođđa sámediggi álggaha doaimmas, muhto hohpolaččamus ráđđehusprográmma girjemat galget váldojuvvot vuhtii juo dál. Evttohus sámegiela ealáskahttima várás gárvána nohkavaš jagi loahpas, muhto aŋkke vel prográmma olláhuhttimii eai leat várrejuvvon resurssat oahpahus- ja kulturministeriija bušeahtas.

Nubbi stuora hástalus laktása ráđđehusprográmma ulbmilii ratifiseret ILO 169-soahpamuša. Bárrásin lea jođus Meahcceráđđehusa hálddašanmálle ođastus, mii lea suokkarduvvon meastá oba ovddit válgaáigodaga ja loahppaboađus ii oro oba oidnomege. Lea goit vuorddehahtti, ahte muhtinlágán ođđa linnjemat Meahcceráđđehusa hálddašanmálles dahkkojit juo dán čavčča, ja sámediggi ferte atnit ávvira, ahte linnjemiin váldojuvvo vuhtii ILO-soahpamuša ratifiseren.

Goalmmát hohpolaš láhkaođastus, mii guoská nu sámegielaid ealáskahttinprográmma go sápmelaččaid gielalaš bálvalusaid boahtteáigginai lea ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis (Kotus) addojun lága ođasnuhttin. Sámediggi lea addán lága ođasnuhttimis máŋga cealkámuša ja leat gáibidan ruovttueatnagielaid dutkanguovddáža sámegielaid doaimmaid sirdima sámediggái. Láhkaevttohusas giellagáhttenbarggut evttohuvvojit sirdojuvvot Oulu universitehttii ja Kotusa giellapolitihkalaš ovddideapmi bázálii Kotusii almmá olmmošresurssaid haga. Bukten dili diehtun vuoigatvuohtaministeriijai ja sávan, ahte vuoigatvuohtaministeriija gidde ráđđehusprográmma linnjemiidda fuomášumi Kotus-lága ođasnuhttima olis. Sámedikki addin cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin.

Sámedikki stivra buvttii vuoigatvuohtaministeriijai ovdan hohpolaččamus áššin sámedikki ruhtadili dan čuovggas go ruhtaministeriija bušeahttaevttohus olláhuvva ja de vel sámedikki dárbbuid boahtte jahkái. Deaivvadeami maŋŋel álgenai jođánis bušeahttašiehtadallamat, mat eai buktán lasi ruhtadeami vuoigatvuohtaministeriija bakte sámediggái ja orrunai leame nu ahte sámedikki aitosaš doibmii várrejuvvon resurssat unnot boahtte jagi hui olu. Sámediggi ferte álggahit ruhtadoalu vuogáiduhttindoaimmaid.

Boahtte jagi nohká maid sosiálaoaju máksingeahččaleapmi, dehege sámediggi, dego maid earánai Davvi-Sámi doaibmit ja fitnodagat, šaddet máksit ollislažžan bargiid soasiálaoadjomávssuid. Sosiálaoadjomávssuin seastahuvvan ruđaiguin sámediggi lea sáhttán bálkáhit ovtta doaimmahatvirgeolbmo. Orrunai leame nu ahte šaddat dán jagi bealde álggahit ruhtadoalu seastindoaimmaid, ja soaitit juobe čađahit oktasašdoaibmašiehtadallamiid ja ráhkkaneami ruhtadillámet hedjoneapmái. Maŋimus dieđuid mielde aitosaš doibmii boahtá sulaid 100 000 euro ruhta unnit go dán jagi. Dárkilis loguid oažžut golggotmánu go bušeahttaevttohus almmustuhttojuvvo. Jearaldagas lea ráđđehusa bušeahttaevttohus ja riikkabeaivvit besset dieđusge dadjat maŋimus sáni bušeahttaevttohusas.

Sámediggi galgá feaskárastit válljagottiid bušeahttaevttohusa gieđahallama olis, vai sámedikki ruhtadeapmi ii unno. Lihkus sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmi sirdása Suomas Norgii ja SPR:a golut unnot boahtte jagi Suoma sámedikki buohta.

Mannan vahku šadden vuojulduvvat viidáseappotge johtaluspolitihkalaš gažaldagaide. Sámediggi ja Njellim-Kiävájävri nuortalašráđđi dagaiga álgaga máŋgga sierra oassebeallái Njellima luotta vuđolaš divvuma várás. Sámediggi attii maid cealkámuša Lappi johtalusvuogádatplánas. Dokumeanttat gávdnojit ruovttusiidduin cealkámušat ja álgagat oasis. Duorastaga ledjen bargo- ja ealáhusministeriijas ráđđádallame váldegottálaš guovlluid ovddideami ulbmiliin sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuša vuođul, mii datnai gávdno ruovttusiidduin.

Váldegottálaš guovlluid ovddideami ulbmilat stivrejit nu guovlohálddašaneiseválddiid boađusstivrema, eanagoddeprográmma ja –plána ráhkadeami, ministeriijaid doaimma go guovlluidgárggiidanruhtadeami mieđiheaminai, nu ahte lea duođainge dárbu oažžut ulbmilmearrádussii mielde ulbmiliid, mat gusket sámi kultuvrra. Ráđđádallamiid vuođul orrunai leame nu ahte oažžut sámi kultuvrra ulbmiliid mielde ulbmilmearrádussii. Ráđđádallamiin gullen, ahte bargo- ja ealáhusministeriija lea ásahan bargojoavkku válmmaštallat guovlogárggiidanulbmiliid Nuorta- ja Davvi-Suomas. Bargojoavkkus ii lean sámedikki ovddasteaddji. Sámediggi sáddiinai dán vahku reivve bargo- ja ealáhusministeriijai ja bivddiimet, ahte bargojoaavku dievasmahttojuvvo sámedikki ovddasteddjiin.

Dán vahku manan Gironii sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkámii ja davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda. Gieđahallat joatkkašiehtadallamiin goalmmát kapihttala, mii guoská sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid.

19.9.2011 Juvvá Lemet

Talouskriisistä ja kielenelvytyksestä

2011-09-19T22:39:00.001+03:00

Viime viikon vietin Helsingissä melkeinpä kokonaan. Tiistaina saamelaiskäräjät järjesti saamen kielten elvyttämistä käsittelevän seminaariin pikkuparlamentissa. Seminaari herätti mielenkiintoa ja paikalla oli laajasti yleisöä. Pidin seminaarissa lyhyen tervehdyspuheen, joka löytyy, kuten kaikki puheeni, saamelaiskäräjien kotisivuilta. Oikeusministeri Henriksson toi oman tervehdyksensä tilaisuuteen. Hänen puheensa löytyy myös saamelaiskäräjien kotisivuilta. Puhe oli hyvin rohkaiseva ja hän vahvisti oikeusministeriön edistävän hallitusohjelman saamelaislinjauksien toimeenpanoa ja ylipäätään niiden toteutumista.

Seminaarin aikana saamelaiskäräjien hallitus tapasi oikeusministerin hyvin lämminhenkisessä tapaamisessa. Kävimme läpi hallitusohjelman saamelaislinjauksia ja saamelaiskäräjien ensi vuoden budjettia, joka on vahvasti miinusmerkkinen valtiovarainministeriön budjettiesityksessä. Tärkeimmät linjaukset hallitusohjelman saamelaisasioiden toteuttamiseksi tehdään toki uuden saamelaiskäräjien aloitettua toimintansa, mutta kiireellisimpiä hallitusohjelman kirjauksia tulee huomioida jo nyt. Esitys saamen kielten elvyttämisohjelmaksi valmistuu kuluvan vuoden lopussa, mutta ainakaan vielä ohjelman toteuttamiseen ei ole varattu opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa resursseja.

Toinen suuri haaste liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen ratifioida ILO 169-sopimus. Parhaillaan on käynnissä Metsähallituksen hallintomallin uudistus, jota on pohdittu melkein koko edellisen hallituskauden ja edes loppua ei ole näköpiirissä. On kuitenkin todennäköistä, että jonkinlaisia uusia linjauksia Metsähallituksen hallintomallista tehdään jo tänä syksynä, ja saamelaiskäräjien on huolehdittava siitä, että linjauksissa huomioidaan ILO-sopimuksen ratifiointi.

Kolmas kiireellinen lakiuudistus, joka koskee niin saamen kielten elvyttämisohjelmaa kuin saamelaisten kielellisten palvelujen tulevaisuutta on kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (Kotus) annetun lain uudistaminen. Saamelaiskäräjät on antanut lainsäädännön uudistuksesta useampia lausuntoja ja olemme vaatineet Kotuksen saamen kielten tehtävien siirtoa saamelaiskäräjille. Lakiehdotusluonnoksessa kielenhuoltotehtävät esitetään siirrettäväksi Oulun yliopistolle ja Kotuksen kielipoliittinen edistäminen jäisi Kotukselle ilman henkilöstöresursseja. Toin tilanteen tiedoksi oikeusministeriölle ja toivon, että oikeusministeriö kiinnittää hallitusohjelman linjauksiin huomiota Kotus-lain uudistuksessa. Saamelaiskäräjien antama lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta.

Saamelaiskäräjien hallitus esitteli oikeusministerille kiireellisimpänä asiana saamelaiskäräjien taloustilannetta valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen toteutuessa sekä tarpeitamme ensi vuodelle. Tapaamisen jälkeen alkoikin nopea budjettiriihi, joka ei tuonut lisää rahoitusta oikeusministeriön kautta saamelaiskäräjille ja näyttääkin siltä, että saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varatut resurssit pienenevät ensi vuonna huomattavasti. Saamelaiskäräjien on aloitettava talouden sopeuttamistoimet.

Ensi vuonna loppu myös sosiaaliturvamaksukokeilu, eli saamelaiskäräjät, kuten muutkin Ylä-Lapin yritykset ja toimijat, joutuvat maksamaan täysmääräisenä työntekijöiden sosiaaliturvamaksut. Sosiaaliturvamaksuilla säästyneillä rahoilla saamelaiskäräjät on voinut palkata yhden toimistovirkailijan. Näyttäkin siltä, että joudumme tämän vuoden puolella aloittamaan talouden säästötoimet, ehkä jopa yt-neuvottelut ja valmistautumisen taloustilanteemme heikkenemiseen. Viimeisimpien tietojen mukaan varsinaiseen toimintaan varattu rahoitus kutistuu noin 100 000 eurolla. Luvut tarkentuvat lokakuussa kun budjettiehdotus julkistetaan. Kyseessä on toki hallituksen budjettiehdotus ja eduskunnalla on toki sanansa sanottavana budjettiehdotuksesta. Saamelaiskäräjien tulee lobata valiokuntia budjettiesityksen käsittelyn yhteydessä jotta saamelaiskäräjien rahoitus ei kutistuisi. Onneksi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy marraskuussa Suomelta Norjalle ja SPN:n kulut pienenevät ensi vuonna Suomen saamelaiskäräjien osalta.

Viime viikolla tuli paneuduttua laajemmin liikennepoliittisiin kysymyksiin. Saamelaiskäräjät ja Nellim-Keväjärven kolttaneuvosto tekivät aloitteen usealle eri taholla Nellimin tien perusparantamiseksi. Saamelaiskäräjät antoi myös lausunnon Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Dokumentit löytyvät kotisivuiltamme lausunnot ja aloitteet osioista. Torstaina kävin työ- ja elinkeinoministeriössä neuvottelemassa valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymän lausunnon pohjalta, joka sekin löytyy kotisivuiltamme.

Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet ohjaavat niin aluehallintaviranomaisten tulosohjausta, maakuntaohjelman ja –suunnitelman laadintaa, ministeriöiden toimintaa ja aluekehitysrahoituksen myöntämistä, eli on todella tärkeää saada tavoitepäätökseen mukaan saamelaiskulttuuria koskevia tavoitteita. Neuvottelujen perusteella näyttääkin siltä, että saamelaiskulttuuria koskevia tavoitteita saadaan mukaan tavoitepäätökseen. Neuvotteluissa kuulin, että työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan aluekehitystavoitteita Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työryhmässä ei ollut saamelaiskäräjien edustajaa. Saamelaiskäräjät lähettikin tällä viikolla kirjeen työ- ja elinkeinoministeriöön ja pyysimme, että työryhmää täydennetään saamelaiskäräjien edustajalla.

Tällä viikolla lähden Kiirunaan saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokoukseen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin. Käsitellemme jatkoneuvotteluissa lukua III, joka koskee saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia.

19.9.2011 Klemetti Näkkäläjärvi

Ruhtaministeriija bušeahttaevttohus

2011-08-29T21:24:00.000+03:00

Mannan vahku almmustuhttojuvvui ruhtaministeriija bušeahttaevttohus, mii vearrámus árvvoštallamiid mielde dan olláhuvvama mielde unnidivččii sámedikki aitosaš doaimma resurssaid goalmmádasain. Bušeahttaevttohusas unnun ii oro leame nu storis ja dramáhtalaš, muhto duođalašvuohta lea iežálágán. Sápmelaččaide dehálaš sámi kulturguovddáža rahpan buktá ođđa goluid sámediggái. Dátdahan gal lei ministeriijaid dieđus. Sámedikki aitosaš doaibmaruđain oassi sirdojuvvolii gokčat ee. Sajosa láigguid ja háhkamiid. Jos bušeahttaevttohus olláhuvvá dego leat ballan, de oažžut gal čáppa, doaibmi dálu, muhto eat oaččo dállui sisdoalu.

In leat goit vel panihkas. Jos bušeahttaevttohus olláhuvvá, de dat gal dárkkuhivččii sámedikki doaimmas muhtin ráje bargiid lihccuma, beroštumiid goziheami unnuma ja doaimma hedjoneami. Orru leame nu ahte ruhtaministeriijas ráđđehusprográmma lea lohkkojun válljemiin ja vajáldahtton dat, ahte ráđđehus lea čatnasan dorvvastit ja ovddidit sámedikki doaibmanvejolašvuođaid. Ruhtaministeriija lea dáinna bušeahttaevttohusainis bargame dán linnjema vuostá ja njoarrá jiekŋagalbma čázi sámiid niskái ja livččii heajudeame sámedikki doaibmanvejolašvuođaid olláhuhttit sámi kulturiešstivrema. Mun jáhkán, ahte ášši divvojuvvo ráđđehusa aitosaš bušeahttaráđđádallamiin.

Aviisadieđuid mielde máŋggat ministeriijat leat fuobmán ruhtaministeriija bušeahttaevttohusa mannat ruossalassii ráđđehusprográmmain. Orrunai leame nu ahte ráđđehussii leat boahtime spiehkastatváttes bušeahttašiehtadallamat čakčamánu mielde. Sáhtálii daid gohčodit juobe miniráđđehusšiehtadallamin, nu čavges linnjemat leat sierra ministeriijain boahtán. Sáhtálinnai govahallat, ahte bušeahttaevttohus lea vásedin ráhkaduvvon hui čavgadin, go dieđushan lea, ahte bušeahttaráđđádallamat buktet álohii lassiruđa sierra sektoriidda.

Ille gal jáhkán dan, ahte dál go ráđđehusprográmmas leat historjjálaš linnjemat sámi kultuvrra suoji dáfus, nu dakkaviđe go čállojun prográmmas lea čáhppadas goikan, de ráđđehus riemalii veahttadit prográmma. Dat ii atte buori gova sápmelaččaide iige eandalit sámediggeválggaide ja dat heajudivččii sápmelaččaid luohttámuša Suoma ráđđehussii ja dan čatnaseapmái ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid.

Sámediggi liikká ráhkkana dál dáidda “miniráđđehusšiehtadallamiidda” ja viggat oažžut bušeahttaevttohusa rievttes oallái. Orrunai leame nu ahte čavččas šaddá historjjálaš hohpolaš ja lean juo ieš álggahan lobbema ráđđehusprográmma olláhuhttima várás. Dákkár dilli ii leat gal suohtas ja aŋkke mu mielas orru duššástuhtti – muhto politihkka lea dákkár.

Čavčča hoahput dolvot mu bargomátkái Helssegii. Dán vahku lean measta olles vahku Helssegis ja sámedikki válgabargu dáidá báhcit mu buohta unnánažžan. Lean gal rahpan válgasiidduid, mas gávdno mu válgaprográmma, válgablogga ja dieđut mu birra.

Čakčadearvvuođaiguin Vuottesjávrres
Juvvá Lemet

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus

2011-08-29T21:19:00.000+03:00

Viime viikolla julistettiin valtiovarainministeriön budjettiehdotus, joka pahimpien arvioiden mukaan toteutuessaan pienentäisi saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varattuja resursseja kolmanneksella. Budjettiehdotuksessa pudotus ei näytä niin dramaattiselta, mutta todellisuus on erilainen. Saamelaisille tärkeän saamelaiskulttuurikeskuksen avaaminen tuo uusia kuluja saamelaiskäräjille. Tämä oli toki ministeriöiden tiedossa. Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varatusta varoista osa siirtyisi kattamaan mm. Sajoksen vuokria ja hankintoja. Jos budjettiehdotus toteutuu niin käy niin kuin pelkäsimme – saamme kauniin, toimivan talon, mutta emme saa taloon sisältöä.

En ole vielä kuitenkaan paniikkitunnelmissa. Mikäli budjettiehdotus toteutuu, se kyllä tarkoittaisi saamelaiskäräjien toiminnan osalta henkilöstön karsimista, edunvalvonnan supistamista ja toiminnan heikentymistä. Tuntuu siltä, että valtiovarainministeriössä on luettu valikoivasti hallitusohjelmaa ja unohdettu se, että hallitus on sitoutunut turvaamaan ja kehittämään saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. VM antaa budjettiesityksessään tälle linjaukselle kylmää kyytiä ja olisi heikentämässä saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Uskon, että asia korjataan budjettiriihessä.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan useat ministerit ovat havainneet valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen olevan ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Näyttääkin siltä, että hallituksella on tulossa poikkeukselliset budjettiriihet syyskuussa. Voisipa niitä kutsua minihallitusneuvotteluiksi, niin tiukkoja linjauksia on eri ministeriöistä esitetty. Voisinkin kuvitella, että budjettiehdotus on tehty tarkoituksella todella tiukaksi, koska tiedossahan on, että budjettiriihi tuo aina lisärahaa eri sektoreille.

En jaksa uskoa, että nyt kun hallitusohjelmassa on historiallisia linjauksia saamelaiskulttuurin suojasta, niin heti kun ohjelmasta on muste kuivunut, hallitus alkaisi ohjelmaa vesittämään. Se ei anna hyvää kuvaa saamelaisille eikä varsinkaan saamelaiskäräjävaaleihin ja heikentäisi saamelaisten luottamusta Suomen hallitukseen ja sen sitoutumiseen edistämään saamelaisten oikeuksia.

Joka tapauksessa saamelaiskäräjät valmistuu nyt näihin ”minihallitusneuvotteluihin” ja yritämme saada budjettiehdotuksen oikeille raiteille. Näyttääkin siltä, että syksystä on tulossa historiallisen kiireinen ja olen jo osaltani aloittanut lobbauksen hallitusohjelman toteuttamiseksi. Tilanne on toki ikävä ja tuntuukin ainakin minusta turhauttavalta - mutta tällaista politiikka on.

Syksyn kiireet vievät minut työmatkalle Helsinkiin. Tällä viikolla olenkin melkein koko viikon Helsingissä ja saamelaiskäräjien vaalikamppailu taitaa jäädä minun osaltani vähäiseksi. Olen avannut kuitenkin kotisivut, josta löytyy vaaliohjelmani, vaaliblogini ja tietoja minusta.

Syysterveisin Vuontisjärveltä,
Klemetti Näkkäläjärvi

Sámediggeválggaide

2011-08-08T02:44:00.000+03:00

Sámediggeválggaid evttohasásaheapmi nogai mannan bearjadaga ja 40 evttohasa vulget válggaide. Go ledjen geasi áigge ášši suokkardan iežan bearrašiin ja doarjaleddjiiguin, de mearridin vel álgit evttohassan sámediggeválggaide. Dát mearrádus ii lean eisige álki. Dát nohkavaš sámediggebadji ii leat gullan álkimušaide, muhto nuppe dáfus buot mediarigearas fuolakeahttá badji lea buktán hui olu bohtosiid. Munnje alccesan eanemus movttidahtti vuolgit mihtidahttit iežan guottáhusa ja oažžut doarjaga doarjaleddjiid ja sámedikki stivrra válljen linnjái ledje lihkostuvvan ráđđehusšiehtadallamat ja ráđđehusprográmma girjemat. Earenoamážit girjemat, mat guske ILO 169-soahpamuša, sámegiela ja dan ealáskahttima, sámiid árbevirolaš dieđu ja sámedikki doaimma gárgeheami ja resurserema, geahča dárkileappot ruođuid siste čujuhusa čállosa ja dan čuvvosiid (www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=478&Itemid=149). Boahtte sámedikkis lea stuora ovddasvástádus atnit ávvira das, ahte ráđđehusprográmma girjemat olláhuvvet ja hálidan maid iežan bakte leat atnime ávvira das, ahte girjemat dahkkojit duohtan – jos jienasteaddjit dan hálidit.

Boahtte válggat leat hui dehálaččat ja válggat bohtet mearridit ođastuvvago sámediggi ja gárganago sámi kulturiešstivren ja politihkalaš kultuvra. Go vulgen njeallje jagi dás ovdal evttohassan, de vudjen válggain sámedikki barggu demokratiserema. Dađi bahábut dat ii lihkostuvvan, vaikko sámedikki stivra leanai geahččalan ođasnuhttit bargoortnega demokráhtalaččabun ja dakko bakte sámedikki barggu áhpaseabbon. Dálá sámedikki olmmošlaš gaskavuođat eai dahkan vejolažžan oažžut rievdadanevttohussii dárbahassii stuora doarjaga. Evttohus gávdno gal ain ja earenoamážit dál go ráđđehusprográmma doarju sámi kulturiešstivrema, de galgá geahčadit maid sámedikki bargomálle kritihkalaččat ja ođastit sámedikki dávistit ođđa hástalusaid.

Sávannai, ahte dii jienasteaddjit guorahalaleiddele makkár sámedikki dii hálidehpet. Dii galggaleiddet gáibidit evttohasain politihkalaš prográmma, oaiviliid, oainnuid ja evttohusaid. Dii beassabehtet válljet 40 evttohasas daid olbmuid, geat buoremusat ovddidit sápmelaččaid rivttiid ja ovttasbarget demokráhtalaččat sápmelaččaid sajádaga buorideami várás. Vai ráđđehusprográmma sámi girjemat olláhuvvet, de dat gáibida ođđa jurddahanmálle maiddái sámedikkis. Dálá sámedikki baji leat steampilastán olggosvázzileapmi dievasčoakkámis; stivrra birra dahkkon váidimat, mat eai leat mannan čađa ja olbmuid bostaleapmi mediaid bakte. Olggosguvlui lea boahtán govva sámi álbmogis, mii riidala geažos áigge, vaikko nuppe dáfus sámedikki eanetlohku lea leamaš álohii oalle ovttamielalaš politihkalaš áššiin. Medias lea gal maid leamaš iežas rolla sámedikki heajos olgguldas gova šaddamis.

Dákkár sámi politihkka ferte nohkat ja ferte sirdásuvvot áššeguovdásaš parlamentáralaš digaštallamii. Sierramielalašvuođat gullet politihkkii – politihkkihan lea oktasaš áššiid dikšun ja dasa gullá kompromissaid gávdnan. Evttohasat galget maid máhttit mediadáidduid. Juohke sámediggeláhtu ovddasvástádussan lea maid dat makkár lea sámedikki olgguldas govva. Ráđđehusprográmma sámi girjemiidda leat olu vuostálastit dego leat geasset medias lohkan. Lea dehálaš, ahte sápmelaččat leat ovttasráđiid bargame ráđđehusprográmma girjemiid olláhuhttima várás ja nu ahte eat atte sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuostálastiide lasi vearjjuid vuostálastit sápmelaččaid sajádaga buorideami.

Vaši dovddaheapmi ja čájeheapmi lea hui mihtilmas dalle go lea ruđalaččat ja muđuid heajos áigi. Dakkár veahádagaid, main eai leat vuoigatvuođat, lea hui álki steampilastit ja dahkat sivalažžan. Sisafárrejeaddjit sivahuvvojit nu ahte sii dolvot suopmelaččaid bargosajiid dehe sii ellet sosiálaoajuin. Maiddái sámegielalaš bálvalusat adnojuvvojit duššás ruhtamannun. Sihke ruoŧa- ja sámegielatmánát šaddet gullat, ahte Suomas galgá hupmat suomagiela. Davviriikkat leat máillmi jábálaččamus ja eanemus čuvgejuvvon servodagat ja livččii vuorddehahtti doppe ahte dain riikkain livččii friddja, vuoiggalaš, lihkohemiid ja heajut birgejeddjiid vuoigatvuođaid gudnejahtti álbmotservodat. Vaššeságat sierralágán veahádagaid guovdu leat leamaš goitge steampilastán ja leamaš ovdan sierra Davviriikkaid parlameantaválggaid válgakámpannjain. Dáppe Suomas ilgadis kámpannja sisafárrejeddjiid guovdu bođii ovdan riikkabeaiválgakámpannjain, daidda laktáseaddji interneahtta-čállosiin ja maŋŋelnai muhtin riikkabeaivvelahtuid politihkalaš barggus. Vaikko Norgga tragihkalaš dáhpáhusaid dahkki lei vuoŋŋalaččat buohcci olmmoš, de morašdagu olis lea ikton man dábálaččat ravddamus lihkadusaid ovddasteddjiid vaššeságat leat Interneahtta-siidduin. Interneahtta-ságastallamat orro maŋimus ságaid čuovggas biebman Breivika jurddamáilmmi ja vuoiŋŋalaš buozanvuođa. Maiddái Suomas dat leat hui dábálaččat ja nu ilgadat, ságastallamat leat omd. hommaforuma ja suomi24 neahttaságastallamiin.

Maiddái sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi ja gáibideapmi bajida ahkidis vaššeságagastallama. Vaššeságastallan ii goitge noga dušše internehttii. Go sámi kulturiešstivrenláhka bođii 1990-logu beallemuttos riikkabeivviid gieđahallamii, de dalle maid sápmelaččaid vuostálasti lihkadus lei álššaid nalde. Máŋgasis lea várra rájus lappalaš- ja árbevierrosearvvi doaimmahan ja almmolaččat viiddidan Kiisa-bláđđi, man vaššeságat sápmelaččaid guovdu leat nu heahpatmeahttumat ja ilgadat, ahte dat eai gal gávdno nu ilgadin Suoma lagašhistorjjás. Namuhuvvon searvi vuostálasttii buot vejolaš vugiid mielde sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideami, dat mobiliserii miellačájáhusaid riikkabeivviid rahpáid nala, Sámi guovllu aviissaid lohkkiidčállosiin ledje dievva sápmelaččaid vuostálasti čállosat ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideaddjit uhkiduvvoje. Propagánda lei nu ábas, ahte das leat leamaš šattut gitta dáidda beivviide. Mun lean juobe gullan, ahte ILO 169-soahpamuša ratifiseren doalvvulii Sámi siskkáldassoahtái – vaikko sápmelaččat máilmmi ráfi eanemus ráhkisteaddji álbmogin eai leat soahtán goassige. Vaššeterminologiija lea datnai šaddan dábálažžan ja dainna háliduvvojit ráhkaduvvot biehtadahkes miellagovat ja ákkastallojuvvot iežas politihkalaš linnjá. Soađi muosáhan olbmuide dákkár ságastallan lea sihkkarit hui bávččagahtti. Sápmelaččat leat dáistalan Suoma stáhta beales nuppi máimmisoađis ja soađi hávit vuhttojit velnai suopmelaš servodagas.

Velnai jáhkkojuvvo almmolaččat lappalaš- ja árbevierrosearvvi (lappalais- ja perinneyhdistys) guottiheddjiid olis, duohtavuođa vuostá ja sámi historjjá ja kultuvrra dovddageahttá, ahte dálá sámi álbmoga ráhkadit “Norggas Supmii mutkon boazosápmelaččat”, ja ahte dolin historjjás suopmelaččaide integreren ja sámegiela máhtekeahtes álbmotjoavku, dehege jávjan kultuvra, livččii duođalaš Suoma álgoálbmot. Hui šállošahtti dábálaš propagándalaš jáhkku lea maid, ahte sápmelaččat hálidit rivvet báikkálaš láddelaččaid ealáhusrivttiid ja ahte sápmelaččain galggalii átnut lobi sámi ruovttuguovllus luomos vánddardeapmái ja luondduin ávkkástallamii. Dát čuoččuhusat ellet iežaset eallima neahtas ja aviissaid lohkkiidčállosiin jaa lappalaš- ja árbevierrosearvvi doaimmas eaige matge sámedikki linnjemat dehe dutkanbohtosat dán joavkku oainnuid rievdat. Dát mearrediđolaš propaganda lea buktán bohtosa dan dáfus, ahte buot Lappi riikkabeivve lahtut ja mearkkašahtti oassi guovddáš servodatlaš váikkuheddjiin ja suohkanhoavddain earenoamážit Sámi ruovttuguovllus leat leŋgejuvvon vuostálastit sámiid vuoigatvuođaid buorideami ILO 169-soahpamuša gáibidan dássái. Stáhta diŋgui juobe Oulu ja Lappi universiteahttadutkamušaid, maid dárkkuhussan lei duođaštit vuođuheapmin sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid. Dutkanbohtosat ledje vuorddehahttivuođa mielde duššit.

Ráđđehusprográmma sámi girjemat leat fas mobiliseren jearaldatvuloš lihkadusa. Seamma lappalaš- ja árbevierrosearvvi olbmot dego 1990-logusnai leat bajideame sámi guovdu vaššeságaid ja propagándda báru. Dát ságastallamat geardduhit seamma ageandda. Boahtte sámedikki lahtut galget leat gievrrat ja eaige galgga sparggehit go ovddidit sámiid vuoigatvuođaid vaikko unna muhto rigearas vaššelihkadusat viggetnai deaddit.
Sámiid ruovttuguovlu lea unni ja máŋggat evttohasat sáhttet leat maid mielde suohkanpolitihkas aktiivvalaččat. Suohkanat leat aŋkke dán rádjái čállán stáhta guvlui dávjá, ahte ILO 169-soahpamuš ii galgga ratifiserejuvvot. Suohkaniin lea maid lávvamonopola ja dát lea lea dávjá dagahan váttisvuođaid sámiid riektesajádaga dáfus. Lea dehálaš, ahte sápmelaččat leat fárus suohkanpolitihkas – muhto sámediggái galget válljejuvvot ovddasteaddjit, geat ovdidit sápmelaččaid ovdduid sámediggelága mielde ja jearggalaččat, suohkanpolitihkka lea aivve sierra ášši.

Mun sávan, ahte jienasteaddjit gáibidit evttohasaineaset maid politihkalaš máhtu – iežaset oainnuid ákkastallama ja bealušteami áššálaččat sámi álbmoga beroštumiid jurddahaladettiin ja nu ahte eai mana persovnnalašvuođaide. Sápmelaččat leat álohii čađa historjjá bastán soahpan gaskaneaset dehálaš áššiineaset. Siidavuogádaga olis leat soabuvvon riiddut ja lea adnojuvvon ávvir das, ahte buohkain lea leamaš vejolašvuohta oažžut ealáhusa ja bargat iežaset kultuvrra mielde. Dán árbevieru mii galgat várjalit sámedikkisnai, dikšut áššiideamet searvvuslaččat ja oktasaččat – eat galgga váldit málle válokultuvrra heajos meannudanvugiin.

Buorit jienasteaddjit, din jienat leat divrasat – ja lea dehálaš, ahte oažžubehtet iežaideattet jienaide vástaga ja diehtibehtet makkár politihka iežaideattet ovddasteaddji vuodjá. Seamma sávan sámi medias – kritihkalaš áššedovdi gažaldagaid ja buriid válgadigaštallamiid. Mun ráhkadan iežan válgaprográmma, ruovttusiidduid ja doallagoađán maid sierra válgablogga. Válggaid in kommentere dán bloggastan muđuid go nu ahte galgabehtet muitit jienasti, válljejehket buori evttohasa, gean politihkalaš linnjá ja barggu atnibehtet buoremussan.

Mu geasseluomu maŋimus vahkku álgá mánnodaga. Borgemánu gaskkamuttus álget juo čavčča vuosttaš čoakkámat. 15.8. buvtátán sámedikki dearvvahusa Roavenjárggas ordnejuvvon meahcceláhka 20-jagi seminárii ja dan maŋŋel vuolggán dakkaviđe Anárii birasministeriija, meahcceráđđehusa, Lappi Ely-guovddáža, sámedikki ja nuortalaččaid siidasobbara oktasaš čánusjoavkodeaivvadeapmái, ng. luonddusuodjalangearregiidda.

Buori loahppageasi buot mu blogga lohkkiide

Oulus 8.8.2011

Juvvá Lemet

Kohti saamelaiskäräjävaaleja

2011-08-08T02:43:00.000+03:00

Saamelaiskäräjävaalien ehdokasasettelu päättyi perjantaina ja 40 ehdokasta asettuivat vaaleihin. Kesän asiaa pohdittuani perheeni ja tukijoideni kanssa päätin lähteä vielä ehdolle saamelaiskäräjävaaleihin. Päätös ei ollut helppo, kuluva saamelaiskäräjävaalikausi ei ole ollut helpoimpia, mutta toisaalta kaikesta mediamyllytyksestä huolimatta kausi on ollut hyvin tuloksellinen. Suurin kannuste itselleni lähteä mittauttamaan kannatustani ja saamaan tukea omalle, tukijoitteni ja saamelaiskäräjien hallituksen valitsemalle linjalle olivat onnistuneet hallitusneuvottelut ja hallitusohjelman kirjaukset koskien ILO 169-sopimusta, saamen kieltä ja sen elvyttämistä, saamelaisten perinteistä tietoa ja saamelaiskäräjien toiminnan kehittämistä ja resursointia, ks. tarkemmin sulkeissa olevaa linkkiä ja liitteitä (www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=478&Itemid=149).
Tulevalla saamelaiskäräjillä on suuri vastuu huolehtia siitä, että hallitusohjelman kirjaukset toteutuvat ja haluan olla osaltani huolehtimassa siitä, että kirjaukset toteutuvat – mikäli äänestäjät niin haluavat.

Tulevat vaalit tulevat olemaan hyvin tärkeät ja vaalit tulevat ratkaisemaan sen, uudistuuko saamelaiskäräjät ja kehittyykö saamelainen kulttuuri-itsehallinto ja poliittinen kulttuuri. Kun lähdin neljä vuotta sitten ehdolle ajoin vaaleissa saamelaiskäräjien toiminnan demokratisoimista. Valitettavasti se ei onnistunut, vaikka saamelaiskäräjien hallitus on yrittänytkin uudistaa työjärjestystä demokraattisemmaksi ja sitä kautta saamelaiskäräjien toimintaa tehokkaammaksi. Nykysaamelaiskäräjien henkilökemia ei mahdollistanut muutosesitykselle riittävää kannatusta. Esitys on olemassa ja varsinkin nyt kun hallitusohjelma tukee saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittämistä tulee tarkastella myös saamelaiskäräjien toimintamallia kriittisesti ja uudistaa saamelaiskäräjiä vastaamaan uusiin haasteisiin.

Toivonkin, että te äänestäjät pohtisitte millaisen saamelaiskäräjät haluatte, vaatisitte ehdokkailta poliittista ohjelmaa, kantoja, näkemyksiä ja esityksiä. Teillä on valittavanne 40 ehdokkaasta ne henkilöt, jotka ajavat parhaiten saamelaisten oikeuksia ja toimivat demokraattisesti yhdessä saamelaisten aseman parantamiseksi. Jotta hallitusohjelman saamelaiskirjaukset toteutuvat se vaatii uudenlaista ajattelua myös saamelaiskäräjillä. Nykyistä kaudelle ovat antaneet leimansa ulosmarssi yleiskokouksesta, läpimenemättömät valitukset hallituksesta ja henkilöihin kohdistuva ajojahtimainen ikävä julkisuuskampanja. Ulospäin on näyttänyt kuva riitelevästä saamen kansasta, vaikka saamelaiskäräjien enemmistö on aina ollut verrattain yksimielinen tärkeissä poliittisissa asioissa. Medialla on ollut toki oma roolinsa saamelaiskäräjien heikon julkisuuskuvan rakentamisessa.

Tällaisen politiikan on loputtava ja on siirryttävä asiakeskeiseen parlamentaariseen väittelyyn. Erimielisyydet kuuluvat politiikkaan – politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista ja kompromissien löytämistä. Ehdokkailta tarvitaan myös mediataitoa. Jokaisen saamelaiskäräjäjäsenen vastuulla on myös se, millainen kuva saamelaiskäräjistä välittyy ulospäin. Hallitusohjelman saamelaiskirjauksilla on useita vastustajia kuten kesällä olemme mediasta lukeneet. On tärkeää, että saamelaiset ovat yhtenäisiä toimiessaan hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi antamatta saamelaisten oikeuksien vastustajille lisää aseita vastustaa saamelaisten aseman parantamista.

Vihapuheiden yleistyminen on hyvin tyypillistä taloudellisen taantuman aikana. Oikeuksia vailla olevia vähemmistöjä on helppo leimata ja syyllistää. Maahanmuuttajia syyllistetään, että he vievät suomalaisten työpaikat tai että he elävät sosiaalituella. Myös saamenkielisiä palveluja pidetään rahanmenona. Niin ruotsin- kuin saamenkieliset lapset voivat joutua kuulemaan, että Suomessa tulee puhua suomea. Pohjoismaat ovat maailman rikkaimpia ja sivistyneimpiä yhteiskuntia ja odotusarvona olisi vapaa, oikeudenmukainen ja heikompiosaisten oikeuksia kunnioittava kansalaisyhteiskunta. Vihapuheet erilaisia vähemmistöjä kohtaan ovat olleet kuitenkin leimallisesti esillä eri Pohjoismaiden parlamenttivaalien vaalikampanjoinnissa. Meillä Suomessa maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin kohdistuva vastenmielinen kampanja tuli esille eduskuntavaalikampanjoinnissa, niihin liittyvässä internet-kirjoittelussa ja jälkeenpäinkin joidenkin kansanedustajien poliittisessa toiminnassa. Vaikka Norjan traagisten tapahtumien tekijä oli henkisesti sairas henkilö, niin murhenäytelmän yhteydessä on paljastunut miten yleisiä ääriliikkeiden edustajien vihapuheet ovat Internet-sivustoilla. Inetrnet-keskustelut tuntuivat viime tietojen valossa ruokkineen Breivikin ajatusmaailmaa ja vainoharhaisuutta. Myös Suomessa ne ovat hyvin yleisiä ja niin vastenmielisiä , keskusteluja käydään esimerkiksi hommafoorumin ja suomi24 nettikeskusteluissa.

Myös saamelaisten oikeuksien edistäminen ja vaatiminen nostattaa nettikeskusteluissa ikävää vihapuhetta. Vihapuhe ei kuitenkaan rajoitu vaan internetiin. Kun saamelainen kulttuuri-itsehallintolaki tuli 1990-luvun puolivälissä eduskuntakäsittelyyn, niin silloin myös saamelaisten oikeuksia vastustava liike oli voimissaan. Monella on varmaan tallella lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistyksen toimittama ja yleisesti levittämä Kiisa-julkaisu, jonka vihapuheet saamelaisia kohtaan ovat vailla vertaansa Suomen lähihistoriassa. Kyseinen yhdistys vastusti kaikin tavoin saamelaisten oikeuksien edistämistä, se mobilisoi mielenosoituksen eduskantatalon portaille, Lapin maakuntalehtien yleisenosastot olivat täynnä saamelaisvastaisia kirjoituksia ja saamelaisten oikeuksia ajavia uhkailtiin. Propaganda oli niin tehokasta, että se on kantanut hedelmää aina näihin päiviin asti. Olen jopa kuullut, että ILO-sopimuksen ratifiointi johtaisi Lapissa sisällissotaan – vaikka saamelaiset maailman rauhaa rakastavimpina kansana eivät ole sotineet milloinkaan. Vihaterminologia on sekin yleistynyt ja sillä halutaan luoda kielteisiä mielikuvia ja perustella omaa poliittista linjaansa. Sotaa käyneille on varmasti tällainen keskustelu hyvin loukkaavaa. Saamelaiset ovat taistelleet Suomen valtion puolesta toisessa maailmansodassa ja sodan jäljet näkyvät vieläkin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Edelleen uskotaan yleisesti lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistyksen kannattajien piirissä, totuuden vastaisesti ja saamelaisten historiaa ja kulttuuria tuntematta, että nykysaamen kansan muodostavat ”Norjasta Suomeen muuttaneet porosaamelaiset”, ja että kaukana historiassa suomalaisiin integroinut ja saamea osaamaton kansanryhmä, eli kadonnut kulttuuri, olisi todellinen Suomen alkuperäiskansa. Valitettavan yleinen propagandistinen uskomus on myös että saamelaiset haluavat ILO 169-sopimuksen ratifioinnin myötä riistää paikallisten suomalaisten elinkeino-oikeuksia ja että saamelaisilta pitäisi pyytää lupa saamelaisten kotiseutualueen vapaaseen liikkumiseen ja hyödyntämiseen. Nämä väitteet elävät omaa elämäänsä netissä ja lehtien mielipidepalstoilla ja lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistyksen toiminnassa eikä mitkään saamelaiskäräjien linjaukset tai tutkimustulokset tätä joukkoa hetkauta. Tämä määrätietoinen propaganda on tuottanut tulosta sikäli, että kaikki Lapin kansanedustajat ja huomattava osa keskeisistä yhteiskunnallisista vaikuttajista ja kunnanjohtajista etenkin Lapissa on saatu valjastettua vastustamaan saamelaisten oikeuksien parantamista ILO 169-sopimuksen edellyttämälle tasolle. Valtio tilasi jopa Oulun ja Lapin yliopistoilta tutkimuksia, joiden tarkoituksena oli todistaa saamelaisten maa- ja vesioikeudet perusteettomiksi. Tutkimustulokset olivat odotusarvon mukaisesti toki olemattomia.

Hallitusohjelman saamelaiskirjaukset ovat mobilisoineet taas kyseisen liikkeen. Samat lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistyksen henkilöt kuin 1990-luvulla ovat nostattamassa samanlaisen vihapuheiden ja propagandan aallon. Puheet toistavat samaa agendaa. Tulevien saamelaiskäräjien jäsenien tulee olla vahvoja ja järkähtämättömiä saamelaisten oikeuksien edistämisessä huolimatta pienen mutta äänekkään vihaliikkeen painostuksesta huolimatta.

Saamelaisten kotiseutualue on pieni alue ja monet ehdokkaat voivat olla myös kunnallispolitiikassa aktiivisia. Kunnat ovat ainakin tähän asti kirjelmöineet valtiolle usein, että ILO 169-sopimusta ei tule ratifioida. Kunnilla on myös kaavoitusmonopoli ja tämä on usein aiheuttanut ongelmia saamelaisten oikeusaseman kannalta. On tärkeää, että saamelaisia on mukana kunnallispolitiikassa – mutta saamelaiskäräjille tulee valita edustajia, jotka ajavat saamelaisten etua saamelaiskäräjälain mukaisesti ja johdonmukaisesti. kunnallispolitiikka on asia erikseen.

Toivonkin, että äänestäjät vaativat ehdokkailtaan myös poliittista taitoa – oman kantansa argumentointia ja puolustamista asiallisesti saamen kansan etua ajatellen menemättä henkilökohtaisuuksiin. Saamelaiset ovat aina historian aikana pystyneet sopimaan keskenään tärkeät asiansa. Siidajärjestelmän puitteissa on yhteen sovitettu riidat ja huolehdittu siitä, että kaikilla on mahdollisuus saada elantonsa ja harjoittaa omaa kulttuuriaan. Tätä perinnettä meidän pitää yllä saamelaiskäräjilläkin, hoitaa asioita yhteisöllisesti ja yhteisesti – eikä ottaa aina mallia valtakulttuuriin huonoista menettelytavoista.

Hyvät äänestäjät, äänenne ovat kalliit – ja on tärkeää, että saatte äänillenne vastinetta ja tiedätte millaista politiikkaa oma edustajanne ajaa. Samaa toivon saamelaismedialta – kriittisiä asiantuntevia kysymyksiä ja hyviä vaaliväittelyitä. Laadin oman vaaliohjelman, kotisivut ja alan pitämään myös erillistä vaaliblogia. Vaaleja en kommentoi tässä blogissani enää muuten kun siten, että muistakaa äänestää, valitkaa hyvä ehdokas jonka poliittisen linjan ja toiminnan pidätte parhaimpana.

Kesälomani viimeinen viikko alkaa maanantaina. Elokuun puolessa välissä alkavat jo ensimmäiset syksyn kokoukset. 15.8 tuon saamelaiskäräjien tervehdyksen Rovaniemellä järjestettävään erämaalaki 20-vuotta seminaariin ja sitten lähdenkin jo heti Inariin ympäristöministeriön, Metsähallituksen, Lapin Ely-keskuksen, saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen yhteiseen sidosryhmätapaamiseen, nk. luonnonsuojelukäräjille.

Rentouttavaa loppukesää kaikille blogini lukijoille!

Oulussa 8.8.2011

Klemetti Näkkäläjärvi

Geasseluopmodearvvuođagat

2011-07-25T13:25:00.001+03:00

Tragihkalaš dáhpáhusat Oslos 22.7. bissehe ja guoskkahe sakka maid mu geasseluomu áigge. Lean sádden Suoma sámedikki ja Sámi parlamentáralaš ráđi beales morašváidaleami ja oasseváldima duššan olbmuid oapmehaččaide ja roasmmehuvvan olbmuide dego maid Norgga álbmogii ja sápmelaččaide norgalaš servodaga oassin Norgga sámedikki presideanta Egil Ollii.

Geasi álgu manai bargoáššiin. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvui 30.6. Dábálaččat hui ságastalli sámediggelahtut eai hálidange ságastallat Kataisa ráđđehusa prográmmas dehe artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaporttas, vaikko muitalin dain álgosáhkavuorustan sámediggelahtuide ja dadjen iežan válmmasvuođas muitalit dain dárkileappotge. Sámediggelahtuid jurdagat soite juo vánddardit geasseluomus. Sámedikki jagi 2010 doaibmačilgehus ja rehketdoalloloahpahus dohkkehuvvuiga ja sámediggelahtut besse oahpásnuvvat sámi kulturguovddáš Sajosii ja dan boahttevaš doaimmaide.

Mihcamárvahku mannalin hoahpohoahpus Helssegis. Ovdanbukten biodiversiteahttabargojovkui artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaportta ja dan ávžžuhusaid. Loahpparaporta oaččui buori vuostáiváldima bd-bargojoavkkus ja giitosiid vuđolaš barggus. Bd-bargojoavkkus bođii čielga doarjja loahpparaportii ja dan evttohusaide. Seamma beaivve sámediggi ráđđádalai eanan- ja meahccedoalloministeriijain meahcceráđđehusa hálddahusmálles. Ráđđádallamat ledje easka álgoráđđádallamat, daningo ođđa ráđđehusprográmma vuođul stáhtaráđđi dahká iežas linnjemiid meahcceráđđehusa hálddahusmállii. Ráđđáhusprográmmas daddjo, ahte meahcceráđđehus seailu oktilažžan. Ráđđádallamis gieđahallojuvvoje luonddubálvalusaid iehčanasvuohta, almmolaš bálvalusaid boahtteáigi ja sámiid ruovttuguovllu sierragažaldagat.

Sámedikki beales evttohin, ahte meahcceráđđehusa hálddahusmálles galgá váldit vuhtii ráđđehusprográmma linnjemiid, mat gusket sápmelaččaid ja eanangeavaheami ja ráhkkanuvvo dasa ahte ILO 169-soahpamuš ratifiserejuvvo. Evttoheimmet, ahte hálddahusmálle joatkkaválmmaštallama olis galgá gullat vuoigatvuohtaministeriija ja sámedikki. Ráđđadallamiin bođii ovdan, ahte čielggadeamit eai leat vel garvát ja ahte daidda lea vel dárbu. Šiehtaimmet, ahte máhccat áššái čavčča bealde ráđđádallamiin ja ahte áigedávvalis váldojuvvo vuhtii sámedikki sajádat, vai háhppehit válmmaštallat ráđđádallamiid parlamentáralaččat ja gieđahallat ášši stivrras. Borgemánu loahpas Roavenjárggas dollojuvvo meahcceráđđehusa lahkaođasteami čanusjoavkoseminára.

Mu geasseluopmu álggii 4.7. ja lean luomus gitta 12.8. rádjái. Luomu áigge lea dollojuvvon okta hohpolaš stivrra čoakkán, mas addojuvvui ee. vástta sámediggelahttu Ristenrauna Magga guoddaleapmái. Muđuid sávan beassat lossa giđa maŋŋel doallat luomu ovttas iežan bearrašiin, lohkat čáppagirjjálašvuođa ja muđuid muossánit. Geasseluomu áigge ferte maid fuolalaččat suokkardit vuolggángo evttohassan sámediggeválgii. Evttohasásaheapmihan nohká 5.8. Seammalágán guorahallan dáidá maid máŋgga dálá diggelahtus ja vejolaš ođđa sámediggeválgaevttohasain. Dego ovddit bloggastan čállennai, de boahtte sámediggeáigodagas šaddá beroštahtti ja aŋkke ráđđehusprográmma mielde lea vuordimis, ahte sámiid riektesajádat ja sámedikki sajádat buorrána. Sávannai, ahte dán barggu várás oažžut buriid, ovttasbargonávccalaš, áššedovdi evttohasaid, sihke dievdduid ja nissoniid, nuoraid ja boarrásiid evttohasaid sihke árbevirolaš sámi ealáhusaiguin bargiid, duodjáriid ja árbevirolaš dieđu hálddašeddjiid evttohassan miehta sámi ja dan olggobealdenai.

Dárbbahit sámediggeválggaide evttohasaid, geat hálidit bargat sámi álbmoga buorrin. Doaivvu mielde oažžut olu evttohasaid ja miellagiddevaš ja áššiide vuojulduvvi válggaid! Ovddit sámediggeválggain ii leat bearehaga bargojuvvon almmolaš válgabargu, iige almmolaš ságastallamis leat leamaš sáhka das, makkár áššiid evttohasat hálidivčče ovddidit sámedikkis ja mii lea evttohasaid oaidnu árbevirolaš ealáhusaide, skuvlejupmái, sámegiela sajádahkii, sámedikki sajádaga ovddideapmái ja eananvuoigatvuođaide. Sávannai, ahte dáin válggain – čalmmis anedettiin ráđđehusprográmma mielddis buktin hástalusaid – sápmelaččat jurddahalale juo ovdal válggaid makkár politihkalaš linnjá sii hálidit ovddidit ja buvttále oainnuset rahpasit ovdan válggaid áigge. Áššiide vuojulduvvi válggat gáibidit olu sámi medias – doaivvu mielde Yle Sámi rádio lea dáid áššiid suokkardan.

Hui buori ja lotkkodahtti geasseluomu buohkaide mu blogga lohkkiide! Čálán fas bloggái borgemánu bealde go lean máhccan bargui.

Geasseluomus

Juvvá Lemet

Kesälomaterveiset

2011-07-25T13:21:00.000+03:00

Traagiset tapahtumat Oslossa 22.7. pysähdyttivät ja järkyttivät myös minua kesälomallani. Olen välittänyt Suomen saamelaiskäräjien ja Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puolesta surunvalittelumme ja osanottomme sekä uhrien omaisille ja loukkaantuneille että Norjan kansalle ja saamelaisille norjalaisen yhteiskunnan osana Norjan saamelaiskäräjien presidentti Egil Ollille.

Kesän alku kului työasioissa. Saamelaiskäräjien kokous pidettiin 30.6. Yllättäen yleensä niin keskustelevat saamelaiskäräjäjäsenet eivät halunneet keskustella Kataisen hallituksen ohjelmasta tai artikla 8(j)-työryhmän loppuraportista, vaikkakin esittelin niitä alkupuheessani käräjäjäsenille ja olin valmis esittelemään asioita myös tätä tarkemmin. Ehkä käräjäjäsenten mieli vaelsi jo kesälomilla. Saamelaiskäräjien vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin ja käräjäjäsenet pääsivät tutustumaan saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen ja siihen tuleviin toimintoihin.

Juhannusviikolla piipahdin pikaisesti Helsingissä. Esittelin biodiversiteettityöryhmälle artikla 8(j)-työryhmän loppuraporttia ja sen suosituksia. Loppuraporttimme sai hyvän vastaanoton bd-työryhmältä ja kiitokset perusteellisesta työstä. Työryhmältä tuli selkeä tuki loppuraportille ja sen esityksille. Samana päivänä saamelaiskäräjät neuvotteli maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa metsähallituksen hallintomallista. Neuvottelut olivat alustavat, koska uusi hallitusohjelman perusteella valtioneuvosto tekee omat linjauksensa metsähallituksen hallintomalliin. Hallitusohjelma toteaa, että metsähallitus säilyy yhtenäisenä. Neuvotteluissa käsiteltiin luontopalvelujen itsenäisyyttä, julkisten palvelujen tulevaisuutta ja saamelaisten kotiseutualueen erityiskysymyksiä.

Saamelaiskäräjien puolesta esitin metsähallituksen hallintomallissa huomioitavaksi hallitusohjelman saamelaisia ja maankäyttöä koskevat linjaukset ja varaudutaan ILO 169-sopimuksen ratifiointiin. Esitimme, että hallintomallin jatkovalmistelun yhteydessä tulee kuulla oikeusministeriötä ja saamelaiskäräjiä. Neuvotteluissa kävi ilmi, että jatkoselvitettävää vielä on. Sovimme, että palaamme asiaan neuvotteluissa syksyllä ja aikataulussa huomioidaan saamelaiskäräjien asema, jotta ehdimme valmistella neuvotteluja parlamentaarisesti ja käsitellä asiaa hallituksessa. Elokuun lopussa Rovaniemellä pidetään metsähallituksen lakiuudistuksen sidosryhmäseminaari.

Kesälomani alkoi 4.7. ja olen lomalla 12.8 asti. Lomani aikana on pidetty yksi kiireellinen hallituksen kokous, ja jossa mm. annettiin vastine saamelaiskäräjäjäsen Ristenrauna Maggan tekemään kanteluun. Muuten toivon pääseväni rankan kevään jälkeen viettämään aikaa perheeni parissa, lukemaan kaunokirjallisuutta ja lomailemaan. Kesälomani aikana pitää huolellisesti pohtia myös sitä, lähdenkö saamelaiskäräjävaaleihin ehdolle. Ehdokasasetteluhan päättyy 5.8. Samanlainen mietintä on monella nykyisellä käräjäjäsenellä ja mahdollisilla uusilla saamelaiskäräjävaaliehdokkailla. Kuten edellisessä blogissani kirjoitinkin, että tulevasta saamelaiskäräjäkaudesta tulee mielenkiintoinen ja ainakin hallitusohjelman mukaan on oletettavissa, että saamelaisten oikeusasema ja saamelaiskäräjien asema paranee. Toivonkin, että tätä tehtävää varten saamme hyviä, yhteistyökykyisiä, asiantuntevia ehdokkaita, sekä miehiä, naisia, nuoria ja iäkkäämpiä ehdokkaita sekä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajia, käsityöläisiä ja perinteisen tiedon haltijoita ehdokkaaksi ympäri saamen maata ja sen ulkopuoleltakin.

Tarvitsemme saamelaiskäräjävaaleihin ehdokkaita, jotka haluavat toimia saamen kansan parhaaksi. Toivottavasti saamme runsaasti ehdokkaita ja mielenkiintoiset, asiakeskeiset vaalit! Aiemmissa saamelaiskäräjävaaleissa vaalityötä ei ole julkisesti tehty eikä julkisessa keskustelussa ole ollut paljoakaan keskustelua siitä, millaisia asioita ehdokkaat haluaisivat ajaa saamelaiskäräjillä ja mikä on ehdokkaiden kanta niin perinteisiin elinkeinoihin, koulutukseen, saamen kielen asemaan, saamelaiskäräjien aseman kehittämiseen kuin maaoikeuksiinkin. Toivonkin, että näissä vaaleissa – pitäen mielessä hallitusohjelman tuomat haasteet – saamelaiset pohtisivat jo ennen vaaleja millaista poliittista linjaa haluavat ajaa ja toisivat kantansa avoimesti esille vaalien aikaan. Asiakeskeiset vaalit vaativat paljon saamelaismedialta – toivottavasti Yle Sámiradio on näitä asioita pohtinut.

Oikein hyvää ja rentouttavaa kesälomaa kaikille blogini lukijoille! Päivitän blogiani taas elokuussa.

Kesälomalta

Klemetti Näkkäläjärvi

Stuora nuppástus

2011-06-18T07:56:00.002+03:00

Ráđđehusšiehtadallamat leat olláhuhttojuvvon ja sápmelaččaid dáfus ráđđehusprográmma lea historjjálaš – goassige ovdal ráđđehusprográmmas eai leat leamaš ná konkrehtalaš ulbmilat, mat gusket sápmelaččaid. Vaikko áššedovdit eai oassálastánge dán vahku ráđđehusšiehtadallamiidda, de eanas sápmelaš áššiid girjemiin ledje juo dáhkiduvvon bargojoavkkuid rahčamiin ovdal. Oassálasten ráđđehusšiehtadallamiidda daid vuosttaš muttos badjelaš vahku ja lean gal leamaš viššalit oktavuođas šiehtadalliide maid dán vahku áiggenai. Mun ferten dieđusge giitit buot bellodagaid, muhto earenoamážit ruoŧŧelaš álbmotbellodaga (RKP) ja maiddái ruonáid, sápmelaš áššiid ovddideamis ráđđehusprográmmii. Dát ráđđehusšiehtadallamat čájehe dan, ahte sámediggi ferte eandalii leat mielde boahttevaš ráđehusšiehtadallamiinnai mielde hui vuoimmálaččat. Muđuid sápmelaččaide dehálaš áššit eai boađe mielde dárbahassii bures ráđđehusprográmmii.

Measta buot mu guovddáševttohusat, mat vuođđuduvve sámedikki linnjemiidda, manne áššesisdoaluset dáfus čađa. Dušše sámi ealáhusaid ovddideapmi ii boahtán ráđđehusprográmmii njuolga, muhto oktiibuot sáhttá leat duođaid duhtavaš dán ráđđehusprográmmii.

Njuolgut earenoamáš ja ovdalačča ektui dievaslaš nuppástussan sáhttá atnit dan, ahte ráđđehusprográmmas biddjo ulbmilin ILO 169-soahpamuša ratifiseren. Jearaldagas lea gievrramus álbmotlaš linnjágeassin Suomas ILO 169-soahpamuša rátifiserema várás. Dát hábmen lea ovttačilggolaš, doarju davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid ja Suoma viggamušaid beassat ON:a dorvvollašvuohtaráđi lahttun. Lea gal duohta ahte Suopma lea olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis čatnasan ILO-soahpamuša ratifiseremii, muhto čielggadeapmi ii leat nu geatnegahtti dego ráđđehusprográmma.

Nubbi sámedikki guovddášulbmil, dehege sámegiela ealáskahttinprográmma, lea earenoamáš bures čállojuvvon ráđđehusprográmmii. Ealáskahttinprográmma olláhuhttimii čatnasuvvo ja nu maid čatnasuvvo dorvvastuvvot ealáskahttinbargui resurssat ja ráhkaduvvot bissovaš doaibmamálle sámegiela ealáskahttima várás. Dát leat vátnivuođa áigge duođaid dehálaš linnjen dego maid dieđusge sámedikki vuordin ja gáibidan linnjen – dehege sámegielaid ealáskahttima joatkkevašvuohta lea dáhkiduvvon sámegielaid ealáskahttinprográmma maŋŋelnai. Ráđđehusprográmmas linnjejuvvo maid viidáseappot sámegiela sajádat. Ráđđehusprográmmas čatnasuvvo ráhkaduvvot álbmotlaš giellastrategiija. Strategiijas ja ovddideamis giddejuvvo earenoamáš fuomášupmi sáme-, romána- ja seavagiela sajádahkii.

Ráđđehusprográmmas lea maid linnjágeassin, mii guoská sámi kulturiešstivrejumi. Ráđđehusprográmmas čatnasuvvojit ovddiduvvot sámi kulturiešstivrejupmi ja dan doaibmaeavttut. Dát girjen lea hui dehálaš. Ovddit ráđđehusprográmmas čatnasuvvui dorvvastuvvot sámiid kulturiešstivrema sajádat, muhto dál dat ovddiduvvo ja girjen dárkkuha nu sámedikki resursaid go kulturiešstivrejumi bargguidnai ovddideami.

Ráđđehusprográmmas lea maid čatnasuvvon ovddiduvvot láhka, mii stivre eanageavahusa, nu ahte dat čielggasnuhttojuvvo ja ahte maid oassálastojuvvo riikkaidgaskasaš ovttasbargui, mii guoská álgoálbmogiid vai daid duođalaš suodjaleapmi váfistuvvo. Girjen lea dehálaš ja mis leat juo gárvves vuođđoevttohusat mot eanageavahusa stivrejeaddji lágat ovddiduvvojit ja dat gávdnojit artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaporttas ja sámedikki cealkámušain.

Birassektoras oaččuimet ráđđehusprográmmii munnje persovnnalaččat hui dehálaš girjema, mii guoská biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j):a olláhuhttima. Ráđđehusprográmmas čatnasuvvo dorvvastuvvot sápmelaš kultuvrralaš vuohki ja árbevierru geavahuvvot luondu álbmotlaš biediversiteahttastrategiija olláhuhttima oassin. Dát hábmen lea dehálaš ja dat doarju biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j):a álbmotlaš bargojoavkku loahpparaportta olláhuhttima.

Vaikko sámi ealáhusat ja sámi boazodoallu eai boahtán sierra namuhuvvot ráđđehusprográmmii áŋgiruššamis fuolakeahttá, de ráđđehusprográmmas čatnasuvvo goitge nannejuvvot boazodoalu ovddideapmi ja dahkkojuvvot soddjileabbon boazodoalu vahágiid gokčan. Go daid ovttastahttá ráđđehusprográmma eará linnjemiidda, de dat hábmen doarju maid sámi boazodoalu earenoamášvuođa ja sámi boazodoalu dárbbuid. Jáhku mielde ođasnuhttinvuloš biodiversiteahttastrategiijas dahkkojuvvo linnjágeassin maiddái sámi boazodoalus. Ráđđehusprográmmas čatnasuvvojit maid dorvvastuvvot sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusat sámegillii.

Lean hui duhtavaš ráđđehusprográmmii. Ráđđehusprográmma linnjemat gáibidit maid sámedikkis olu ja leanai earenoamáš buorre ášši ahte sámedikki doaibma lea čatnasuvvon ovddiduvvot. Ráđđehusprográmma girjemiid olláhuvvan gáibida sámedikkis duođalaš návccaid bidjama dasa ja beaktilis beroštumiid goziheami. Čavčča válggain válljejuvvon sámedikkis boahtá leat earenoamáš dilálašvuohta bargat. Sámediggi álggaha barggus ođđa parlameantadálus, Sajosis, ja sámiid riektesajádaga boahtteáigi orru leame ráđđehusprográmma dáfus čuovgat. Sámediggeválggain jienasteddjiin lea stuora váldi válljet ovddasteddjiid dán ovddasvástádusa guoddit.

Mu evttohus ráđđehusprográmma girjemin gávdno sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat gaskabláđi olis suomagillii namain: (Klemetti Näkkäläjärven muistio hallitusohjelman valmistelua varten).

Hui suohtas dovdamušaiguin Helssegis 18.06.2011

Juvvá Lemet

Läpimurto

2011-06-18T07:55:00.000+03:00

Hallitusneuvottelut on käyty ja saamelaisten kannalta hallitusohjelma on historiallinen – koskaan aikaisemmin ei hallitusohjelmassa ole ollut näin konkreettisia saamelaisia koskevia tavoitteita. Vaikka asiantuntijat eivät osallistuneetkaan tämän viikon hallitusneuvotteluihin, suuri osa saamelaisia koskevista kirjauksista oli jo varmistettu työryhmätyöskentelyissä. Osallistuin hallitusneuvotteluihin niiden ensimmäisessä vaiheessa yli viikon ajan ja olen toki ollut aktiivisesti yhteydessä neuvottelijoihin myös tällä viikollakin. Minun täytyy kiittää tietenkin kaikkia puolueita, mutta erityisesti RKP:tä ja myös vihreitä saamelaiskirjausten edistämisestä hallitusohjelmaan. Nämä hallitusneuvottelut osoittivat sen, että saamelaiskäräjien on ehdottomasti oltava myös tulevissa hallitusneuvotteluissa mukana vahvasti. Muuten ei saamelaiskirjauksia hallitusohjelmaan saada riittävästi.

Melkein kaikki keskeiset esitykseni, jotka pohjautuivat saamelaiskäräjien linjauksiin, menivät asiasisällöltään läpi. Ainoastaan saamelaiselinkeinojen kehittämistä ei tullut hallitusohjelmaan suoraan, mutta joka tapauksessa täytyy olla todella tyytyväinen tähän hallitusohjelmaan.

Suorastaan läpimurtona voidaan pitää sitä, että hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi ILO 169-sopimuksen ratifiointi. Kyseessä on vahvoin kansallinen linjaus Suomessa ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi. Kirjaus on yksiselitteinen, tukee pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluita ja Suomen pyrkimystä päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Toki Suomi on ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa sitoutunut Ilo-sopimuksen ratifiointiin, mutta selonteko ei ole niin velvoittava kuin hallitusohjelma.

Toinen saamelaiskäräjille keskeinen tavoite, eli saamen kielenelvyttämisohjelma, on erinomaisena kirjauksena hallitusohjelmassa. Elvyttämisohjelman toteuttamiseen sitoudutaan ja samoin sitoudutaan turvaamaan elvyttämistyölle resurssit ja luomaan pysyvä toimintamalli saamen kielten elvyttämiseksi Tämä on niukkuuden aikana todella tärkeä linjaus ja saamelaiskäräjien kaipaama linjaus – eli saamen kielten elvyttämisen jatkuvuus on taattu sammen kielten elvyttämisohjelman päättymisen jälkeenkin. Hallitusohjelmassa linjataan myös laajemmin saamen kielen asemasta. Hallitusohjelmassa sitoudutaan laatimaan kansallinen kielistrategia. Strategiassa ja kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saamen, romanikielen sekä viittomakielen asemaan.

Hallitusohjelmassa on myös linjaus, joka koskee saamelaista kulttuuri-itsehallintoa. Hallitusohjelmassa sitoudutaan kehittämään saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja sen toimintaedellytyksiä. Kirjaus on hyvin tärkeä. Edellisessä hallitusohjelmassa sitouduttiin turvaamaan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon asema, mutta nyt sitä kehitetään ja kirjaus tarkoittaa niin saamelaiskäräjien resurssien kuin kulttuuri-itsehallinnon tehtäviäkin kehittämistä.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu myös kehittämään maankäyttöä ohjaavaa lainsäädäntöä selkiyttämällä ja osallistumalla alkuperäiskansoja koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön alkuperäiskansojen tosiasiallisen suojelun vahvistamiseksi. Kirjaus on tärkeä – ja meillä on jo valmiita pohjaesityksiä maankäyttöä ohjaavan lainsäädännön kehittämiseksi artikla 8(j)-työryhmän loppuraportissa ja saamelaiskäräjien lausunnoissa.

Ympäristösektorilta saimme hallitusohjelmaan minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeän kirjauksen, joka koskee biodiversitteettisopimuksen artikla 8(j):n toimeenpanoa. Hallitusohjelmassa sitoudutaan turvaamaan saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa osana kansallisen biodiversiteettistrategian toimeenpanoa. Kirjaus on tärkeä ja tukee biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n kansallisen työryhmän loppuraportin toimeenpanoa.

Vaikka saamelaiselinkeinoja ja saamelaisporonhoitoa ei saatu mainintana hallitusohjelmaan kovasta yrityksestä huolimatta, hallitusohjelmassa sitoudutaan kuitenkin vahvistamaan porotalouden kehittämistä ja joustavoittamaan porotalouden vahingonkorvausjärjestelmää. Yhdistettynä hallitusohjelman muihin linjauksiin linjaus tukee myös saamelaisporonhoidon erityisyyttä ja saamelaisporonhoidon tarpeita. Uudistettavassa biodiversiteettistrategiassa hyvin todennäköisesti linjataan myös saamelaisesta poronhoitomallista. Hallitusohjelmassa sitoudutaan myös turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluita saamen kielellä.

Olen hyvin tyytyväinen hallitusohjelmaa. Hallitusohjelman linjaukset edellyttävät myös saamelaiskäräjiltä paljon, ja onkin erinomaista että saamelaiskäräjien toimintaa on sitouduttu kehittämään. Hallitusohjelman kirjausten toteutuminen edellyttää saamelaiskäräjien aktiivista panosta ja tehokasta edunvalvontaa. Syksyllä valittavalla saamelaiskäräjien tulee olemaan ainutlaatuinen tilaisuus toimia. Saamelaiskäräjät aloittaa toimintansa uudessa parlamenttitalossa, Sajoksessa, ja saamelaisten oikeusaseman tulevaisuus näyttää hallitusohjelman valossa hyvältä. Saamelaiskäräjävaaleissa äänestäjillä on suuri valta valita edustajat tätä vastuuta kantamaan.

Esitykseni hallitusohjelman kirjauksisiksi löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot osiosta suomeksi nimellä: (Klemetti Näkkäläjärven muistio hallitusohjelman valmistelua varten).

Iloisissa tunnelmissa Helsingissä 18.06.2011

Klemetti Näkkäläjärvi

Árbevirolaš dieđus ja Islándda čoakkámis

2011-06-14T18:28:00.001+03:00

Mannan vahku measta guovtti jagi áŋgiruššan bođii mearrái, áŋkke muhtin áigái, go artihkal 8(j)-bargojoavkku bargu, mas mus lei gudni doaibmat jođiheaddjin, loahpahuvvui. Bargu ii goitge dása noga. Evttoheimmet raporttas 28 doaibmabidjoevttohusa ja 11 ávžžuhusa. Sámedikkis lea nanu rolla doaibmabidjoevttohusaid olláhuhttimis. Raporta luobahuvvui birasministeriijai 7.6.2011 Helssegis dollojun semináras. Semináras gulaimet Sámi Duodji rs ságadoalli Heijjá Ánne Rávnná, Rauna Triumfa, ovdanbuktojumi sámi duoji árbevirolaš dieđus, dutki Elina Helander-Renvalla logaldallama árbevirolaš dieđu dutkandárbbuin, álbmotmeahci jođiheaddji Pirjo Seurujärvi sáhkavuoru das mot Meahcceráđđehus váldá vuhtii sámi árbevirolaš dieđu ja birasministeriija dearvvahusa sihke mu sáhkavuoru, mas ovdanbukten loahpparaportta sisdoalu.

Raporta oaččui giittosa biramininteriija allahoavda Tannisis dan vuđolašvuođas ja realismmas, maiddái doaibmabidjoevttohusat gávnnahuvvoje vejolažžan olláhuhttojuvvot. Raporta manna dál biodiversiteahttabargojoavkku gieđahallamii. Bd-bargojoavkku ovddasvástádussan lea Suoma álbmotlaš biodiversiteahttastrategiija čuovvun. 8(j)-bargojoavkku loahpparaportii leat čatnasan guovddášeiseválddit ja -ministeriijat ja jáhkán, ahte doaibmabidjoevttohusat sáhttet buresge olláhuvvat. Raporta čuvvosiiddisguin, mat leat oktiibuot máŋga čuođi siiddu, gávdno sihke birasministeriija ja sámedikki siidduin čujuhusain: (www.ymparisto.fi/lumonet/8j www.samediggi.fi/art8j). Dieđáhusat sáme- ja suomagillii gávdnojit sámedikki ovdasiiddus ja birasministeriija siidduin.

Bargojoavkku bargu lea beaggán muhtin veardde. Ledjen hui ilus, ahte Helsingin Sanomat-aviisa lei váldán ášši gieđahallamii mánnodaga oaivečállosisttis. Áššeollisvuođa soaitá leat váttis ipmirdit – sápmelaččaid árbevirolaš diehtu ja riikkaidgaskasaš soahpamušat, mat gullet luonddu máŋggalágánvuhtii. Bargojoavkkus manainai olu áigi hábmet áššeollisvuođa, mii lea sápmelaččaid árbevirolaš diehtu, mii gullá luonddu máŋggalágánvuhtii ja masa dat obanassiige laktása. Bargojoavkku raporta lea sihke álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat hui mearkkašahtti diŋga. Boahtit gieđahallat raportta sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid ja sámedikki oktasaščoakkámis, ja áinnas iežamet beroštumiid goziheamis ja doaimmasteamet. Raporta buktá evttohusaid, mat gusket ee. sámi duoji oahpahusa, eanangeavaheami stivrema, lágaid mat stivrejit sámi boazodoalu, sámi árbevirolaš dieđu dutkan- ja ealáskahttinfidnuid ruhtadeami ja sámegiela ealáskahttinprográmma. Evttohusat gávdnojit čohkkejun hámis loahpparaportta čuvvosis 1.

Helssegis dollejin Islándii árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámii. Komitea doalai guovttebeaivásaš čoakkáma, mas gieđahallojuvvoi ee. árktalaš guovllu hálddahusa boahttevuohta ja linnjejuvvui iežas oaidnu mot Árktalaš ráđđi galggalii gárgehuvvot. Árktalaš ráđis lea álggahuvvon nuppi árktalaš guovllu olmmošlaš raportta ráhkadeapmi. Ovddit raporttas lea juo áigi gávcci jagi áigi, nu ahte raportta ođasnuhttimii gal leige juo dárbu. Giddejin fuomášumi dasa, ahte raporta galgá fállat dieđu politihkalaš mearrideddjiide ja raportta duddjomis galget leat mielde álgoálbmotdutkit ja árbevirolaš dieđu hálddašeaddjit. Vai raportta olláhuhttima livččii álki čuovvut, de evttohin ahte raporttas galget váldojuvvot atnui indikáhtorat. Daningo olmmošlaš diehtu lea čadnojuvvon luonddu máŋggalágánvuhtii, de evttohin indikáhtorin aŋkke biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámiid dohkkehan indikáhtoriid álgoálbmotgielaid sajádagas ja gárganeamis sihke álgoálbmogiid árbevirolaš ealáhusaid ja orrun- ja návddašanguovlluid sajádagas ja gárganeamis.

Čoakkámis gieđahallojuvvoje álgovuolggálaččat árktalaš parlamentarihkkáriid 10. konfereanssa fáttát. Konfereansa dollojuvvo čakčat 2012 Reykjavikas. Konfereanssa oktan fáddán lea árktalaš guovllu háldahus. Bukten ovdan oainnuid árktalaš guovllu hálddahussan álgoálbmogiid geahččanguovllus. Bukten ovdan iežan fuola das, ahte jos stuora riikkat, dego Japána ja Kiinná, bohtet árktalaš ráđi bissovaš dárkojeaddjin, dat sáhttet buktit iežaset gáibádusaid árktalaš politihkkii. Ságastallen muhtin dutkiin čoakkáma olis ja sii maid ledje fuobmán, ahte ovdal dárkojeaddjeriikkat leat sáhttán váikkuhit árktalaš ráđi mearrádusaide, jos dat leat leamaš biehtadahkkásat daidda riikkaide. Dákkár doaibma lassánivččii sihkkarit, earenoamážit go dakkár riikkain, mielde lohkkon Kiinnás ja Japánas, leat mearkkašahtti resurssat. Giddejin fuomášumi maid dasa, ahte árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea sajádaga galggalii čielggasmahttit árktalaš ráđi hálddahusas ja ahte árktalaš ráđi hálddahusa galggalii stivret lagálaččat čadnon lahttoriikkaid gaskavuođa soahpamušain. Bissovaš dárkojeddjiid rolla galgá maid váfistuvvot árktalaš guovllu hálddahusas. Mu čoakkámis doallan sáhkavuorru gávdno eŋgelasgillii sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas, mii lea ruođuid siste: (www.sámediggi.fi/puheet).

Komitea joatká árktalaš guovllu hálddahusmálle gieđahallama vel čakčat ja ášši dolvojuvvo čuovvovaš árktalaš parlamentarihkkáriid konfereanssa gieđahallamii. Gieđahallat ášši maid sámi parlamentáralaš ráđis.

Dán vahku lea sámedikki stivrra čoakkán, mii válmmaštallá sámedikki dievasčoakkáma. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo geassemánu loahpas.

Vuottesjávrres 14.06.2011

Juvvá Lemet

Perinteisestä tiedosta ja Islannin kokouksesta

2011-06-14T18:27:00.000+03:00

Viime viikolla melkein kahden vuoden urakka saatiin päätökseen ainakin vähäksi aikaa - artikla 8(j)-työryhmän työ, jossa minulla oli kunnia olla puheenjohtajana, saatiin päätökseen. Työ ei kuitenkaan tähän lopu. Esitimme raportissa 28 toimenpide-esitystä ja 11 suositusta. Saamelaiskäräjillä on vahva rooli toimenpide-esitysten toteuttamisessa. Raportti luovutettiin ympäristöministeriölle 7.6.2011 Helsingissä pidetyssä seminaarissa. Seminaarissa kuulimme Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Rauna Triumfin esityksen saamen käsityön perinteisestä tiedosta, tutkija Elina Helander-Renvallin puheen perinteisen tiedon tutkimustarpeista, puistonjohtaja Pirjo Seurujärven esityksen siitä miten Metsähallitus ottaa huomioon saamelaisen perinteisen tiedon ja ympäristöministeriön tervehdyksen sekä allekirjoittaneen loppuraportin esittelyn.

Raportti sai kiitosta ympäristöministeriön ylijohtaja Tanniselta perusteellisuudellaan ja realistisuudellaan, myös toimenpide-esitykset todettiin toteuttamiskelpoisiksi. Raportti menee nyt biodiversiteettityöryhmän käsittelyyn. Bd-työryhmä vastaa Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian seurannasta. 8(j)-työryhmän loppuraporttiin on sitoutuneet keskeiset viranomaiset ja ministeriöt ja uskon, että toimenpide-esityksillä on mahdollisuus toteutua. Raportti liitteineen, joita on useampi sata sivua, löytyy sekä ympäristöministeriön että saamelaiskäräjien sivuilta (www.ymparisto.fi/lumonet/8j www.samediggi.fi/art8j). Tiedotteet saameksi ja suomeksi löytyvät saamelaiskäräjien etusivulta ja ympäristöministeriön sivuilta.

Työryhmän työ on saanut jonkin verran julkisuutta. Olin hyvin iloinen, että Helsingin Sanomat oli ottanut asian käsiteltäväkseen maanantain pääkirjoituksessaan. Asiakokonaisuus on ehkä hankalasti hahmottuva – saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja kansainväliset sopimukset. Työryhmällä menikin paljon aikaa asiakokonaisuuden hahmottamiseen, mitä saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on ja mihin se liittyy. Työryhmän raportti on sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvin merkittävä saavutus. Tulemme käsittelemään raporttia saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien ja saamelaiskäräjien yhteiskokouksessa, ja toki omassa edunvalvonnassamme ja toiminnassamme. Raportti tuo esityksiä koskin mm. saamen käsityön opetusta, maankäytön ohjausta, saamelaisporonhoitoa ohjaavaa lainsäädäntöä, saamelaisen perinteisen tiedon tutkimus- ja elvytyshankkeiden rahoitusta ja saamen kielen elvyttämisohjelmaa. Esitykset löytyvät kootusti loppuraportin liitteestä 1.

Helsingistä lähdin kohti Islantia arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokoukseen. Komitea piti kaksipäiväisen kokouksen, jossa käsiteltiin mm. arktisen alueen hallinnon tulevaisuutta ja linjattiin omaa näkemystä miten arktista neuvostoa tulisi kehittää. Arktisessa neuvostossa on aloitettu toisen arktisen alueen inhimillisen raportin tekeminen. Edellisestä on aikaa jo kahdeksan vuotta, joten raportin uudistamiselle olikin jo tarvetta. Kiinnitin huomiota siihen, että raportin tulee tarjota tietoa poliittisille päättäjille ja raportin teossa tulee olla mukana alkuperäiskansatutkijoita ja perinteisen tiedon haltijoita. Jotta raportin toteutumista olisi helppo seurata, esitin raportissa käyttöön otettavaksi indikaattoreita. Koska inhimillinen kehitys on sidoksissa luonnon monimuotoisuuteen, esitin indikaattoreiksi ainakin biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksien hyväksymät indikaattorit alkuperäiskansakielten asemasta ja kehityksestä sekä alkuperäiskansojen perinteisten elinkeinojen ja asuma- ja nautinta-alueiden asemasta ja kehityksestä.

Kokouksessa käsiteltiin myös alustavasti arktisten parlamentaarikkojen 10. konferenssin teemoja. Konferenssi pidetään syksyllä 2012 Reykjavikissa. Yhtenä teemana konferenssissa on arktisen alueen hallinto. Toin esille näkemyksiä arktisen alueen hallinnoksi komitealle alkuperäiskansa-näkökulmasta. Esitin huolenaiheeni siitä, että jos suuret valtiot, kuten Japani ja Kiina, tulevat arktisen neuvoston pysyviksi tarkkailijoiksi, niin ne voivat tuoda omat vaatimuksensa arktiseen politiikkaan. Keskustelin muutaman tutkijan kanssa kokouksen yhteydessä ja he totesivat, että aikaisemmin tarkkailijamaat ovat voineet vaikuttaa arktisen neuvoston päätöksiin, jos ne ovat olleet kielteisiä kyseisille maille. Tällainen toiminta tulisi varmasti lisääntymään, erityisesti koska tällaisilla mailla mukaan lukien Kiinalla ja Japanilla on merkittäviä resursseja. Kiinnitin huomiota myös siihen, että arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean asema tulisi selkiyttää arktisen neuvoston hallinnossa ja että arktisen neuvoston hallintoa tulisi ohjata laillisesti sidotulla sopimuksella jäsenvaltioiden välillä. Pysyvien tarkkailijoiden roolia tulee myös vahvistaa arktisen alueen hallinnossa. Kokouksessa pitämäni alustus löytyy englanniksi saamelaiskäräjien kotisivuilta suluissa olevasta osoitteesta (www.samediggi.fi/puheet).

Komitea jatkaa arktisen alueen hallintomallin käsittelyä vielä syksyllä ja asia viedään seuraavan arktisten parlamentaarikkojen konferenssin käsittelyyn. Käsittelemme asiaa myös saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa.

Tällä viikolla on saamelaiskäräjien hallituksen kokous, joka valmistelee saamelaiskäräjien yleiskokousta. Saamelaiskäräjien yleiskokous pidetään kesäkuun lopussa.

Vuontisjärvi 14.06.2011

Klemetti Näkkäläjärvi

Ráđđehusráđđádallamiin

2011-05-29T13:56:00.002+03:00

Mannan vahkut leat mannan eanas Suoma ráđđehusprográmmaráđđádallamiid áššiiguin, lean gal maid daid olis bargan eará bargguidan. Ledjen vuohččan Suoma ruoŧŧelaš álbmotbellodaga (Ráb) áššedovdin ráđđehusráđđádallamiin, muhto Ráb veahkehii Sámedikki beassat ráđđehusráđđádallamiin seamma sajádahkii go Ålándda iešmearridan-, dehege eanangoddestivra. Gažaldagas lea ovdadáhpáhus ja maid boahtteáigge sámediggi beassá oassálastit áššedovdin ráđđehusráđđádallamiidda, dehege dat beassá leahkit sierra bargojoavkkuid geavaheamis ja viggat váikkuhit ráđđehusráđđádalliide guovddáš sámi áššiid oažžumis ráđđehusprográmmii. Anán ieš ráđđádallamiin juo dán sajádahkii beassama hui mearkkašahtti áššin sámiid kulturiešstivrema dáfus.

Sávaldahkan lea, ahte ráđđehusprográmmii ožžojuvvole sisa konkrehtalaš sámi áššiid ulbmilat. Dáláš Vanhanen II-ráđđehusa (maŋŋel Kiviniemi) prográmmas sámiid áššit ledje buorebutge čállojuvvon nu ahte doppe gávnnahuvvoje lága geatnegasvuođat almmá ovddidanviggamušaid haga. Ledjen measta oba ovddit vahku Helssegis. Ráđđehusráđđádallamiid ovttaskasáššiin in sáhte muitalit dárkileappot. Ráđđehusráđđádallamiin mu evttohan girjemat ráđđehusprográmmii vuođđuduvvet sámedikki dán válgabaji áigge dahkan evttohusaide ja linnjemiidda ja earenoamážit sámedikki stivrra čakčat 2010 addin cealkámuššii/beali váldimii ráđđehusprográmma válmmaštallamis. Dat gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Lea hui dehálaš oidnot báikke nalde ráđđehusráđđádallamiin ja muittuhit ráđđádalliid, ahte Suomas lea álgoálbmot sápmelaččat ja diehttelas leat ráđđádalliid ja bargojoavkkuid geavahusas. Ráđđehusprográmma dohkkeheami maŋŋel almmustuhtán iežan ráđđehusprográmma várás ráhkadan duogášmuittuhančállosa.

Mannan disdaga vulgen ráđđehusráđđádallamiin eará bargguide. Artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaporta dohkkehuvvui bargojoavkku maŋimus čoakkámis duorastaga. Bargojoavku lea bargan measta guokte jagi ja lean duođaid ilus go raporta gárvánii. Loahpparaporta luobahuvvo birasministeriijai semináras, mii dollojuvvo 7.6.2010 Helssegis. Loahpparaporta čuvvosiiddisguin boahtá ollislažžan sámedikki ruovttusiidduide. Máhccen duorastaga fas ruovttoluotta Helssegii ráđđehusráđđádallamiidda ja lean doppe mánnodaga rádjái. Boahtte mánnodaga lea davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid Suoma ráđđádallansáttagotti čoakkán. Helssegis joatkkán njuolga Anárii sámedikki stivrra čoakkámii.

Miessemánu álgu lea leamaš muđuidnai hohpolaš. Anárjávrre lávvabargu lea barggahan sámedikki oba mihá olu ja rievtti mielde oba giđa. Sámediggi lea addán cealkámušaid Raahâjävri, Äijihjävri (Áddjá) ja Peevisvuonâ-Värppiluohtâ lávvaevttohusain. Cealkámušat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin (www.samediggi.fi/lausunnot). Sámediggi atná hui kritihkalaš gaskavuođa lávvaevttohusa mearálaš sturrodahkii ja gáibida čielggadeami lávaid váikkuhusain boazodollui, guolástussii ja sámi kultuvrii. Mun lean maid fuolas oba Anárjávrre oasseoppalašlávas. Anára gielda ii leat velge lágidan áššis ráđđádallamiid sámedikkiin vaikko dat lea gáibiduvvon.

Cuoŋománu beallemuttos Eurohpá Ráđi álbmotlaš veahádagaid suodjaleami rápmaoktasašsoahpamuša ráđđeaddi komitea attii ávžžuhusaid, mat guske Suoma. Ávžžuhusat gávdnojit Sámedikki ruovttusiidduin deaddilettiin dokumeanttat ja doppe kategoriija álgoálbmogat vuolde. Raporttas ledje olu duođaid dehálaš áššit. Raporta gávnnaha Suoma sámedikki bargan beaktilis barggu ja oassálastán aktiivvalaččat sierra láhkaásahan- ja iežá ovddidanfidnuide. Komitea gáibida Suoma dorvvastit sámediggái dárbahassii resurssaid bargat. Komitea ávžžuha Suoma olláhuhttit sámegiela ealáskahttinprográmma, ratifiseret ILO 169-soahpamuša ja dárkkálnuhttit sámediggelága 9. §:a geatnegasvuođa. Komitea oaidná ráđđádallangeatnegasvuođa liiggás teknihkalažžan ja ráđđádallamiin galggalii viggat eakti vuogi mielde vuorrováikkuhuslaš gaskavuođa dialogii eiseválddiid ja sámedikki gaskka.

Helssegis 29.05.2011

Juvvá Lemet

Hallitusneuvotteluista

2011-05-29T13:56:00.001+03:00

Viime viikot ovat kuluneet Suomen hallitusohjelmaneuvotteluihin liittyvien kysymysten parissa, ohessa olen tosin tehnyt myös muita työtehtäviäni. Olin ensin RKP:n asiantuntijana hallitusneuvotteluissa, mutta RKP:n avulla saamelaiskäräjät otettiin hallitusneuvotteluihin samaan asemaan kuin Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kyseessä oli ennakkotapaus, ja myös jatkossa saamelaiskäräjät pääsee osallistumaan asiantuntijana hallitusneuvotteluihin, eli olemaan eri työryhmien käytössä ja pyrkien vaikuttamaan hallitusneuvottelijoihin keskeisten saamelaisasioiden saamisesta hallitusohjelmaan. Pidän itse neuvotteluissa jo tähän asemaan pääsemistä hyvin merkittävänä asiana saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kannalta.

Toiveissa on, että hallitusohjelmaan saataisiin konkreettisia saamelaistavoitteita. Nykyisessä Vanhasen II hallituksen (myöh. Kiviniemen) ohjelmassa saamelaisia koskevat asiat ovat enemmänkin lainsäädännöllisiä velvoitteita toteavia ilman edistämisvelvoitteita. Olin koko edellisviikon Helsingissä. Hallitusneuvottelujen yksityiskohdista en voi tarkemmin kertoa. Hallitusneuvotteluissa esittämäni kirjaukset hallitusohjelmaan pohjautuvat saamelaiskäräjien tämän vaalikauden aikana tekemiin esityksiin ja linjauksiin ja ennen kaikkea saamelaiskäräjien hallituksen syksyllä 2010 antamaan kannanottoon hallitusohjelman valmistelusta. Kannanotto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. On hyvin tärkeää näkyä hallitusneuvotteluissa ja muistuttaa neuvottelijoita että Suomessa on alkuperäiskansa saamelaiset ja olla neuvottelijoiden ja työryhmien käytettävissä. Hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen julkaisen hallitusohjelmaa varten laatimani taustamuistion.

Lähdin tiistaina hallitusneuvotteluista muihin työtehtäviin. Artikla 8(j)-työryhmän loppuraportti hyväksyttiin työryhmän viimeisessä kokouksessa torstaina. Työtä on tehty melkein kaksi vuotta ja olen todella iloinen että raportti valmistui. Loppuraportti luovutetaan ympäristöministeriölle 7.6.2011 pidettävässä seminaarissa Helsingissä. Se tulee kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuille liitteineen. Lähdin torstaina takaisin Helsinkiin hallitusneuvotteluihin ja olen Helsingissä maanantaihin asti. Ensi maanantaina on pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen Suomen neuvotteluvaltuuskunnan kokous. Helsingistä jatkan suoraan Inariin saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen.

Toukokuun alku on ollut muutenkin kiireinen. Inarijärven kaavoitus on työllistänyt saamelaiskäräjiä melkoisesti oikeastaan koko kevään. Saamelaiskäräjät on antanut lausunnot Rahajärven, Ukonjärven ja Paavisvuono-Apajalahden kaavaehdotuksista. Lausunnot löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta (www.samediggi.fi/lausunnot). Saamelaiskäräjät suhtautuu hyvin kriittisesti kaavaehdotusten mitoitukseen ja vaatii kaavojen vaikutusten selvittämistä poronhoidolle, kalastukselle ja saamelaiskulttuurille. Olen huolissani myös koko Inarijärven osayleiskaavasta. Inarin kunta ei ole vieläkään järjestänyt asiassa neuvotteluja saamelaiskäräjien kanssa vaikka sitä on vaadittu.

Huhtikuun puolivälissä Euroopan Neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen neuvoa-antava komitea antoi Suomea koskevat suositukset. Suositukset löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta dokumenttipankin kohdasta alkuperäiskansat. Raportissa oli paljon todella tärkeitä asioita. Raportti toteaa Suomen saamelaiskäräjien tehneen tehokasta työtä ja osallistunut aktiivisesti eri lainsäädäntö- ja muihin kehittämishankkeisiin. Komitea vaatii Suomea turvaamaan saamelaiskäräjille riittävät resurssit toimia. Komitea suosittaa Suomea toteuttamaan saamen kielten elvyttämisohjelman, ratifioimaan ILO 169-sopimuksen ja täsmentämään saamelaiskäräjälain § 9 velvoitetta. Komitea näkee neuvotteluvelvoitteen olevan liian tekninen ja neuvotteluista tulisi pyrkiä aitoon vuorovaikutteiseen dialogiin viranomaisten ja saamelaiskäräjien välillä.

Helsingissä 29.05.2011

Klemetti Näkkäläjärvi

Guottetáigge

2011-05-11T18:11:00.001+03:00

Mánnu lea gollan dan rájes go maŋimus čállen blogga. Máhccen bargui válggaid maŋŋel ja dan rájes leage leamaš olu bargu ja hoahppu. Sámedikki stivra ja sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivra leaba juo háhppehan čoahkkanit ja muhtin Helsset reaisunai lea juo duohken. Artihkal 8(j)-bargojoavku lea maid barggahan olu. Bargojoavkkus lea loahpparahčan manname, maŋimus čoakkán lea dán mánu, miessemánu loahpas. Sámedikkis lea stuora ovddasvástádus bargojoavkku loahpparaportta čállimis. Bargojoavkku loahpparaporta luobahuvvo birasministeriijai semináras, mii dollojuvvo Helssegis geassemánu čihččet beaivve (7.6.). Artihkal 8(j):a olláhuhttima várás lea maid rahppon interneahttaportála, mii gávdno čujuhusas; (www.ymparisto.fi/lumonet/8j). Siiddut leat vel áššesisdoaluset dáfus gurrosat, muhto ulbmilin lea buvttadit siidduide dieđu geasset.

Mannen cuoŋománu loahpageahčen Helssegis biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámis. Čoakkámis gieđahallui ee. uhkivuloš luonddutiippaid doaibmaprográmma (LuTU). Doaibmaprográmma olláhuhttin gieđahallojuvvo maid čakčat sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidiid oktasaščoakkámis. Bukten bd-čoakkámis ovdan sámedikki cealkámuša guovddášsisdoalu. Ledjen fuolas doaibmaprográmma olláhuhttimis, dasa návccaid bidjamis ja sierra čanusjoavkkuide ovddasvástádusa čuoziheamis.

Veahádatáittardeaddji Eva Biaudet guossástalai Anáris ja Čeavetjávrres. Son oahpásnuvai ee. giellabeassedoibmii ja gulai nuortalašráđi, sámedikki ja Sámi Duodji-searvvi. Ságastalaimet veahádatáittardeaddji, sámedikki ja Sámi Duoji oktasaščoakkámis mot sámi gávtti ja sámi duoji suoji sáhtálii buoridit. Veahádatáittardeaddji deattuhii sámi gávttis ja sámi duojis dieđiheami. Sámediggi ja Sámi Duodji fas oaidniba, ahte dušše dieđiheapmi ii leat dárbahassii, muhto sámi gávtti ja sámi duoji suoji buorideapmi gáibida návccaid bidjama dasa, nuppástusaid skuvlejupmái, bagadallama ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid olláhuhttima. Sámediggi joatká barggu sámi duoji sajádaga buorideapmin ovttas Sámi Duodji –servviin.

SPR:a stivra čoahkkanii nuppi čoakkámasas. Suoma sámedikki jođihanovddasvástádusa loahppa lahkona ja fargga dat sirdása Norgga sámediggái. SPR:a čoakkáma áššelisttu nalde lei ee. davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamat. Boahtit doallat SPR:a stivrra čoakkámiid álohii ovdal davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid.

Gulaimet maid čoakkámis sámi nuoraid konfereanssa lágidemiin. Lágidanovddasvástádus lea dál Suoma sámedikkis. Konfereansa lágiduvvo boahtte čavčča. Sámi parlamentarihkkáriid konfereansa lágiduvvo maid čakčat, skábmánu Girkonjárggas. Konfereanssa oktavuođas lágiduvvojit seminárat sierra fáttáin. Fáddán leat válljejuvvon árktalaš guovlu ja árbevirolaš máhtut.

Gieđahalaimet maid SPR:a doaibmaprográmma ja SPR:a riikkaidgaskasaš ovddastusa davvi dimenšuvnna ovttasbarggus ja WIPO:s. Ságastalaimet maid SPR:a oainnuin áššiin, mat gusket árktalaš guovllu hálddašeami.

Sámedikki stivrra čoakkámis lei sáttaságastallan sámedikki bargiidpolitihkalaš prográmmas (BAPP). Sámediggái ráhkaduvvo dál vuosttaš geardde bargiidprográmma ja dan ráhkadeapmi leanai leamaš guhkes proseassa, mii lea bistán measta oba válgaáigodaga. Prográmma boahtá vel okte stivrra čoakkámii, man maŋŋel dat sáddejuvvo sámedikki dievasčoakkáma gieđahallamii. Geasi dievasčoakkámis lea boahtime viiddis, dán BAPP:a lassin áššelistui viggojuvvo oažžut sámedikki dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaplánat dábálaš rehketdoalloloahpahanáššiid lassin.

Stivra fápmudii ságadoalli mearrideapmái cealkámuša árvvoštallamis, mas vihkkedallojuvvo mot luonddusuodjalanláhkaásaheapmi doaibmá ja muittuhusa addima biraslohpeohcamušas, mii guoská mášengolleroggama Lismájogas. Dokumeanttat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas, mii lea ruođuid siste (www.samediggi.fi/lausunnot). Lismájohkii, guovllu sápmelaččaide dehálaš boazobargo-, guollebivdo- ja muorječoagginviidodagaide, lea ohccojuvvon biraslohpi mášengolleroggamii. Sámediggi vuostálasttii eandalii biraslobi mieđiheami.

Mášengolleroggan uhkidivččii mearkkašahtti ládje guovllu sápmelaččaid návddašit iežas kultuvrras ja bargat dan mielde. Sámi bálgesa leat eará eanangeavahanvuogit juo doarvái heađuštan. Goanstajávrrit, ovddit vuovdečuollamat, turisma, guohtoneananmassimat ja luottat heajudit ain boazobarggu barganeavttuid dán viidodagas. Jos biraslohpi mášengolleroggamii mieđihuvvolii, de dat sáhtálii doaibmat ovdadáhpáhussan ja doalvut oba Lismájoga mášengolleroggamii vuolušteapmái. Johkii leat dahkkon juo máŋggat vuoluštanohcamušat.

Árvvoštallan mot luonddusuodjalanláhkaásaheapmi doaibmá lei sámi boazodoalu ja sámi kultuvrra dáfus morašlaš lohkamuš. Stuorimus váttisvuohta luonddusuodjalanlágaid doaibmivuhtii lei árvvoštallama mielde boazu ja earenoamážit bohccuid guohtun. Árvvoštallama mielde bohccuid guohtuma áruid galggalii unnidit. Daningo lea jearaldat lágaid doaibmivuođa árvvoštallamis, de dutkiid meroštallan áruid ii sáhte unnidit eará ládje go lágaid rievdademiin ja boazodoalu sajádaga geahnohuhttimiin.

Sámediggi gáibida, ahte luonddusuodjalanlágaid ođasnuhttima olis ii galgga heajudit sámi kultuvrra ja sámi boazodoalu sajádaga. Meahccelága vejolaš ođasnuhttimis livččii dárbu dárkkálnuhttit meahcceguovlluid rájiid sihke ieš meahccelága nu, ahte meahcceguovlluide ii oaččole hukset luottaid ja njealljejuvllatjohtolagaid ja ahte meahccelága § 5 dárkkálnuhttojuvvolii dávistit dálás geavadii. Meahcceguovlluin eai bargga šat vuovdedoaluin. Lága § 5 oktan ággan meahcceguovllu vuođđudeapmái lea luonddu máŋggabeallásaš atnu, ja dat čujuha maid vuovdedollui. Sámediggi evttoha jearaldatvuloš dearpmaid buhttema nu ahte dat dávistit álbmotmehciid vuođđudanmearrádusaide. Lágaid ođasnuhttimis galget váldojuvvot vuhtii vierrovuoigatvuođat, mat laktásit sámiid luonddugeavahussii.

Birasministeriija lea diŋgon doaibmivuođa árvvoštallamiid maiddái eanangeavahan- ja huksenlága ja birasváikkuhusain addojun lágaid doaibmivuođas. Sámediggi lea addán dáinnai cealkámušaid. Lagašjagiid ođasnuhttojuvvojit sihke luonddusuodjalanlágat ja eanangeavahanlágat. Sámediggái šaddá olu bargu, daningo namuhuvvon lágat leat hui dehálaččat sámi kultuvrra dáfus. Boahtte sámedikkis bohtet olu dehálaš áššit mearrideapmái.

Dán mánu beallemuttos alga New Yorkkas álgoálbmogiid bissovaš foruma čoakkán. Munnai áigon dollet dohko, muhto eará dehálaš barggut estet dán vuoru mátkeplána. Lei suddu go in beassan, daningo Suoma sámediggi ordne oalgedáhpáhusa ovttas olgoáššiidministeriijain ja Ecuadoriin.

Bárisin lea áldduid guottet ja sávan boazoeaiggádiidda boazolihku vai guottet lihkostuvvá ja ahte návddit eai speaja njuorat- ja ruksesmisiid.

Vasotusaikaan

2011-05-11T18:10:00.000+03:00

Kuukausi on vierähtänyt edellisestä blogipäivityksestäni. Palasin töihin vaalien jälkeen ja kiirettä onkin pitänyt. Saamelaiskäräjien hallitus, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus ovat jo ehtineet kokoontua ja muutama Helsingin reissukin on jo takana. Artikla 8(j)-työryhmä on työllistänyt myöskin. Työryhmällä on nyt loppupuristus päällä, viimeinen kokous on tämän kuun, toukokuun, lopussa. Saamelaiskäräjillä on suuri vastuu työryhmän loppuraportin kirjoittamisessa. Työryhmän loppuraportti luovutetaan ympäristöministeriölle Helsingissä 7.6. pidettävässä seminaarissa. Artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi on avattu myös internetportaali, joka löytyy osoitteesta: (www.ymparisto.fi/lumonet/8j). Sivusto on vielä tyhjä asiasisällöltään, mutta tarkoituksena on tuottaa tietoa sivustolle kesän aikana.

Kävin huhtikuun loppupuolella Helsingissä biodiversiteettityöryhmän kokouksessa. Kokouksessa käsiteltiin mm. uhanalaisten luontotyyppien toimintaohjelmaa (LuTU). Käsittelemme toimintaohjelman toimeenpanoa syksyllä saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien yhteiskokouksessa. Toin bd-kokouksessa esille saamelaiskäräjien lausunnon keskeistä sisältöä. Olin huolissani toimintaohjelman toimeenpanosta, sen resursoinnista ja eri sidosryhmien vastuuttamisesta.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet vieraili Inarissa ja Sevettijärvellä. Hän tutustui mm. kielipesätoimintaan ja kuuli kolttaneuvostoa, saamelaiskäräjiä ja Sámi Duodji järjestöä. Keskustelimme vähemmistövaltuutetun, saamelaiskäräjien ja Sámi Duodji:n yhteiskokouksessa miten saamenpuvun ja saamen käsityön suojaa voitaisiin parantaa. Vähemmistövaltuutettu painotti saamen puvusta ja saamelaisesta käsityöstä tiedottamista. Saamelaiskäräjät ja Sami Duodji järjestö näkivät, että pelkkä tiedottaminen ei riitä, vaan saamenpuvun ja saamen käsityön suojan parantaminen edellyttävät resursointia, muutoksia koulutukseen, ohjeistusta ja kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanoa. Saamelaiskäräjät jatkaa työtä saamen käsityön aseman parantamiseksi yhdessä Sámi Duodji ry:n kanssa.

SPN:n hallitus kokoontui toiseen kokoukseensa. Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajuus lähenee loppuaan ja kohta se siirtyy Norjan saamelaiskäräjille. SPN:n kokouksessa asialistalla oli mm. pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut. Tulemme pitämään SPN:n hallituksen kokoukset aina ennen pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelukokousta.

Kuulimme myös saamelaisnuorten konferenssin järjestelyistä. Järjestelyvastuu on nyt Suomen saamelaiskäräjillä. Konferenssi järjestetään ensi syksynä. Saamelaisten parlamentaarikkojen konferenssi järjestetään myös syksyllä, marraskuussa Kirkkoniemessa. Konferenssin yhteydessä järjestetään seminaareja eri aiheista. Teemoiksi on valittu arktinen alue ja perinteiset taidot.

Käsittelimme myös SPN:n toimintaohjelmaa ja SPN:n kansainvälistä edustusta pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä ja WIPO:ssa. Keskustelimme myös SPN:n näkemyksistä koskien arktisen alueen hallintoa.

Saamelaiskäräjien hallitus kävi kokouksessaan lähetekeskustelun saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittisesta ohjelmasta (HEPO). Saamelaiskäräjille laaditaan nyt ensimmäistä kertaa henkilöstöohjelma ja sen laatiminen onkin ollut pitkä prosessi, työ aloitettiin tämän vaalikauden alussa. Ohjelma tulee vielä kerran hallituksen kokoukseen jonka jälkeen se lähetetään saamelaiskäräjien yleiskokouksen käsiteltäväksi. Kesän yleiskokouksesta on tulossa järeä, HEPO:n lisäksi asialistalle yritetään saada saamelaiskäräjien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat normaalien tilinpäätösasioiden lisäksi.
Hallitus delegoi puheenjohtajan päätettäväksi lausunnon luonnonsuojelulainsäädännön toimivuusarvioinnista ja muistutuksen antamisen ympäristölupahakemuksesta koskien koneellista kullankaivuta Lismajoella. Dokumentit löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta osoitteesta (www.samediggi.fi/lausunnot). Lismanjoelle, alueen saamelaisten tärkeälle poronhoito-, kalastus- ja keräilyalueelle on haettu ympäristölupaa koneelliseen kullankaivuuseen. Saamelaiskäräjät vastusti ehdottomasti ympäristöluvan myöntämistä. Koneellinen kullankaivu uhkaisi merkittävällä tavalla alueen saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa omaa kulttuuriaan. Lapin paliskuntaa ovat muut maankäyttömuodot kohdelleet jo kaltoin. Tekoaltaat, aiemmat metsänhakkuut, matkailu, laidunaluemenetykset ja tiestö heikentävät edelleen poronhoidon harjoittamisedellytyksiä alueella. Jos ympäristölupa koneelliselle kullankaivulle myönnettäisiin, se voisi toimia ennakkotapauksena ja johtaa koko Lismajoen alistamiseen konekullankaivulle. Joelle on tehty useita valtaushakemuksia.

Luonnonsuojelulainsäädännön toimivuusarviointi oli saamelaisporonhoidon ja saamelaiskulttuurin kannalta surullista luettavaa. Suurin ongelma luonnonsuojelulakien toimivuudelle oli arvioinnin mukaan poro ja ennen kaikkea porolaidunnus. Arvioinnin mukaan porolaidunnuksen haittoja pitäisi vähentää. Koska kyseessä on lainsäädännön toimivuusarviointi, tutkijoiden määrittämiä haittoja ei voida pienentää muuten kuin lainsäädäntöä muuttamalla ja poronhoidon asemaa heikentämällä.

Saamelaiskäräjät vaatii, että luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä ei tule heikentää saamelaiskulttuurin ja –poronhoidon asemaa. Erämaalain osalta olisi tarvetta tarkentaa erämaa-alueiden rajoja sekä itse erämaalakia siten, että erämaa-alueille ei saisi perustaa teitä ja mönkijäreittejä ja erämaa-alueen § 5 tarkennettaisiin vastaamaan nykyistä käytäntöä. Erämaa-alueilla ei harjoiteta enää metsätaloutta. Lain § 5 yhtenä perusteena erämaa-alueen perustamiselle on luonnon monipuolinen käyttö, ja se viittaa myös metsätalouteen. Saamelaiskäräjät esittää kyseisen termien korvaamista kansallispuistojen perustamismääräyksiä vastaaviksi. Lainsäädännön uudistuksessa tulee huomioida saamelaisten luonnonkäyttöön liittyvät tapaoikeudet.

Ympäristöministeriö on tilannut toimivuusarvioinnit myös maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristövaikutuksista annettujen lakien toimivuudesta. Saamelaiskäräjät on antanut näistäkin lausunnot. Lähivuosina tullaan sekä luonnonsuojelu- että maankäyttölainsäädäntöä uudistamaan. Saamelaiskäräjillä tulee olemaan paljon työtä, koska kyseiset lait ovat hyvin tärkeitä saamelaiskulttuurille. Tulevalla saamelaiskäräjillä tulee olemaan paljon tärkeitä asioita päätettävänään.

Toukokuun puolivälissä alkaa New Yorkissa alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kokous. Minullakin oli tarkoitus sinne lähteä, mutta muut työtehtävät eivät sitä nyt mahdollista. Se on harmi, koska saamelaiskäräjät järjestää oheistapahtuman yhdessä ulkoministeriön ja Ecuadorin kanssa.

Parhaillaan on menossa porovaatimien vasotusaika ja toivotan kaikille poronomistajille poro-onnea siten, että vasotus onnistuisi hyvin ja että pedot eivät söisi pikku punavasoja suihinsa.

Giđđaluvvame

2011-04-04T23:13:00.001+03:00

Áigi lea fas hurgán dan rájes go lean maŋimus beaivádan blogga. Beivviid guhkuma mielde orru maid dego bargobeaivvitnai guhkkot. Báhcen bearjadaga guovtti vahku virgelohpái. Bargui máhcan 18.4. rájes. I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari dikšu ságadoalli bargguid mu virgelobi áigge. Blogga mun in čále go lean eret bargoáššiin, muhto kommeanttaide vástidan dieđusge mielalis dađi mielde mot asttan.

Ovddet vahku oassálasten Norgga sámedikki lágidan riikkaidgaskasaš seminárii, mii gieđahalai sápmelaččaid árbevirolaš dieđu. Bukten seminárii Suoma sámedikki dearvvuođagaid. Mu doallan sáhka gávdno davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin. Gieđahallen ságastan sápmelaččaid árbevirolaš dieđu sajádaga Suomas ja earenoamáš dáhpáhussan vel nuortalaččaid ja anáraččaid giehtaduoji dili Suomas. Ášši bohciidahtii maid sámiráđi ja media beroštumi. Oaivvildin, ahte golmma riikka sámedikkit galget bargat ovttasráđiid ain eanet sámi árbevirolaš dieđu olis, daningo árbevirolaš diehtomet lea min kultuvrramet váimmus. Guhkit áigge ulbmilin sáhtálii leat sámi parlamentralaš ráđi (SPR) oktasaš árbevirolaš dieđu suodjalanovttadaga vuođđudeapmi, mii bearráigeahčalii ja ovddidivččii SPR:a oassálastima riikkaidgaskasaš árbevirolaš dieđu mearrádusdahkamii sihke bearráigeahčalii sierra sámedikkiid ja Ruošša sámi organisašuvnnaid ovttasbarggu árbevirolaš dieđu suodjaleami várás.

Seamma vahku duorastaga dollejin Helssegii oahpahus- ja kulturministeriija lágidan čoakkámii, mii datnai gieđahalai árbevirolaš dieđu. Dárkileappot ráđđádallan gieđahalai máilmmi vuoiŋŋaduoji opmodaga organisašuvnna (WIPO) barggu lágalaš instrumeantta ráhkadeami árbevirolaš dieđu, folklore ja genariggodagaid suodjaleami várás. Ulbmilin lea leamaš, ahte lágalaš instrumeanttat gárvánivčče vel dán jagi áigge. Wipo barggus beroštuvvan olbmot sáhttet gávdnat áššis lasi dieđu interneahtas: (http://www.wipo.int/tk/en/). Soabaimet, ahte joatkit ášši gieđahallama vel čakčat, goas dollojuvvojit maid sámediggelága 9. §:a ráđđádallamat. Sámediggi válmmaštallá giđđat SPR:a gieđahallama várás vuođđobáhpira, mii guoská SPR:a oainnuid Wipo instrumeanttain.

Vahkku dás ovdal mánnodaga lei sámedikki stivrra čoakkán dábálaččas spiehkkaseaddji vugiin Roavenjárggas. Stivra válddii beali biodiversiteahttastrategiija ođasteapmái. Strategiija ođasnuhttinbargu lea vuolgán johtui ja ulbmilin lea, ahte dat gárvána dán jagi mielde. Stivra attii áššis álgocealkámuša ja válmmaštallama ovdáneami mielde stivra gárve cealkámušas loahpalažžan. Buohkain lea vejolašvuohta beassat váikkuhit ođđa biodiversiteahttastrategiija válmmaštallamii. Čujuhusas (http://www.otakantaa.fi/aihe/miten-pysäytetään-suomen-luonnon-köyhtyminen) sáhttá buktit oainnuid namaheamit mii sisdoaluid ođđa biodiversiteahttastrategiijas galggalii leat. Válddán maid ieš mielalis oainnuid ja kommeanttaid mu blogga lohkkiin, daningo oassálasttán biodiversiteahttastrategiija válmmaštallamii bd-bargojoavkkus ja dieđusge oassálasttán sámedikki oainnuid válmmaštallamii. Sámedikki álgocealkámuš gávdno čujuhusas (www.samediggi.fi/lausunnot).

Stivra nammadii ovddasteddjiid Lappi vuovdeprográmma ráhkadeami várás ja álgoálbmogiid bissovaš foruma čoakkámii New Yorkii, mii dollojuvvo miessemánu. Sáttagotti loahpalaš čoakkádusa mearrida ruhtadilli. Stivra attii maid cealkámuša Deanu soahpamušas. Stivra olláhuhtii maid sáttaságastallama sámi parlamentáralaš ráđi giellaovttasbarggu ođđasit organiseremis. Prošeakta vuolgá viimmat johtui ja ovdačielggadanbargui lea maid válljejuvvon prošeaktahoavda.

Mannan duorastaga lei dálá dieđuid mielde artihkal 8(j)-bargojoavkku nubbin maŋimus čoakkán. 8(j)-bargu lea leamaš guhkes proseassa. Dat lea bistán measta beali dán válgabajis. Bargojoavku lea álggahan loahpparaportta dohkkehanproseassa doaibmabidjoevttohusaidisguin. Loahpparaportta čállin lea vuolgán bures johtui ja juo dán muttos leat dohkkehuvvon buorit doaibmabidjoevttohusat.

Vuottesjávrres 4.4.2011

Juvvá Lemet

Kevään kynnyksellä

2011-04-04T23:12:00.000+03:00

Aikaa on taas vierähtänyt. Tuntuukin, että päivien pidentyessä myös työpäivät venyvät. Jäin perjantaina virkavapaalle pariksi viikoksi. Olen taas työn ääressä 18.4. lähtien. Tänä aikana puheenjohtajan tehtäviä hoitaa I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari. Blogia en päivitä tänä aikana, mutta kommentteihin toki vastaan mielelläni.

Toissa viikolla osallistuin Norjan saamelaiskäräjien järjestämään saamelaisten perinteistä tietoa käsittelevään kansainväliseen seminaariin. Toin seminaariin Suomen saamelaiskäräjien tervehdyksen. Puheeni löytyy pohjoissaameksi saamelaiskäräjien kotisivuilta. Käsittelin puheessani saamelaisten perinteisen tiedon tilaa Suomessa ja erityistapauksena koltan- ja inarinsaamen käsityöperinteen tilannetta Suomessa. Asia herätti myös saamelaisneuvoston ja median kiinnostuksen. Totesin, että kolmen maan saamelaiskäräjien tulee tehdä yhä enemmän yhteistyötä saamelaisen perinteisen tiedon parissa, koska se on kulttuurimme ydintä. Pidemmän ajan tavoitteena voisikin olla saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) yhteisen perinteisen tiedon suojeluyksikön perustaminen, joka koordinoisi ja edistäisi SPN:n osallistumista kansainväliseen perinteisen tiedon päätöksentekoon sekä koordinoisi eri saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisjärjestöjen yhteistyötä perinteisen tiedon suojelemiseksi.

Saman viikon torstaina lähdin Helsinkiin opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämään palaveriin, joka sekin koski perinteistä tietoa. Tarkemmin neuvonpito käsitteli maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) työtä laillisten instrumenttien laatimiseksi perinteisen tiedon, kansanperinteen ja geenivarojen suojelemiseksi. Tavoitteena on ollut, että lailliset instrumentit valmistuisivat vielä kuluvan vuoden aikana. Wipon toiminnasta kiinnostuneet voivat löytää asiasta lisää tietoa internetistä: (http://www.wipo.int/tk/en/). Sovimme, että jatkamme asian käsittelyä vielä syksyllä jolloin pidetään myös saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut. Saamelaiskäräjät valmistelee keväällä SPN:lle käsiteltäväksi pohjapaperin, joka koskee SPR:n näkemyksiä Wipo:n instrumenteista.

Maanantaina oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous poikkeuksellisesti Rovaniemellä. Hallitus antoi kannanoton biodiversiteettistrategian uudistamisesta. Strategian uudistamistyö on lähtenyt käyntiin ja tarkoitus on saattaa se valmiiksi kuluvana vuonna. Annoimme asiasta alustavat kannanotot ja valmistelun edetessä hallitus viimeistelee lausuntoaan lopulliseksi. Kaikilla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan uuden biodiversiteettistrategian valmisteluun. Osoitteessa: (http://www.otakantaa.fi/aihe/miten-pysäytetään-suomen-luonnon-köyhtyminen) voi antaa näkemyksiä anonyymisti mitä uudessa biodiversiteettistrategiassa tulisi olla. Otan itsekin mielelläni näkemyksiä ja kommentteja blogini lukijoilta vastaan, koska osallistun biodiversiteettistrategian valmisteluun bd-työryhmässä ja tietenkin osallistun saamelaiskäräjien kantojen valmisteluun. Saamelaiskäräjien alustava kannanotto löytyy osoitteesta: (www.samediggi.fi/lausunnot).

Hallitus nimesi edustajia Lapin metsäohjelman laadintaa varten ja toukokuussa pidettävään New Yorkin alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kokoukseen. Lopullinen kokoonpano riippuu taloustilanteesta. Hallitus antoi myös Tenojokisopimusta koskevan lausunnon. Hallitus kävi myös lähetekeskustelun saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kieliyhteistyön uudelleenorganisoinnista. Projekti lähtee nyt vihdoinkin käyntiin ja esiselvityshankkeelle on myös valittu projektipäällikkö.

Viime torstaina oli näillä näkymin artikla 8(j)-työryhmän toiseksi viimeinen kokous. 8(j)-työ on ollut pitkä prosessi. Se on kestänyt miltei puolet tästä vaalikaudesta. Työryhmä on aloittanut loppuraportin hyväksymisprosessin toimenpide-esityksineen. Loppuraportin kirjoittaminen on saatu hyvin alkuun ja jo tässä vaiheessa on hyväksytty hyviä toimenpide-esityksiä.

Vuontisjärvellä 4.4.2011

Klemetti Näkkäläjärvi

Árvedálkin Berliinnas

2011-03-17T09:12:00.000+02:00

Giđđa lea álgán máŋggaiguin čoakkámiiguin. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvui ja dušše moattis ledje eret čoakkámis. Čoakkán dollojuvvui hui soabalažžan njukčámánu álgobeivviid Anáris. Deháleamos áššiid siste dievasčoakkán válljii nuoraidráđi lahtuid ja dan ráđishan lea oalle earenoamáš oba Sámis. Ruoŧa ja Norgga sámedikkiin gal lea maid nuoraidráđđi, muhto dain ii leat nu olu valid go Suoma sámedikki nuoraidráđis.

Dievasčoakkán attii hui kritihkalaš cealkámuša Anárjávrre oasseoppalašlávas. Sámediggi gáibidii lávvaproseassa bisseheami dassážii go sámediggi lea ráđđádallan Meahcceráđđehusain stáhta hálddašan eatnanviidodagaid geavahusas Anárjávrres lávvaráhkadeamis. Dasa lassin dohkkeheimmet sámedikki jagi 2010 muitalusa.

Dievasčoakkáma maŋŋelas vahku oassálasten veahádatáššiid ráđđádallangotti čoakkámii ja biodiversiteahttačoakkámii Helssegis. Veahádatáššiid ráđđádallangoddi dohkkehii árvalusa politihkalaš bellodagaide. Ráđđádallangoddi gáibidii boahtte ráđđehusa čatnasit ja bidjat bávccaid sámegiela ealáskahttinprográmmii. Ráđđádallangoddi bivddii politihkalaš bellodagaid ovdal riikkabeiveválggaid kampanjeremii, mii gudnejahttá veahádagaid. Ságastalaimet maid hui eallásit neahttaságastallamis ja ođasráhkademais, man fáddan leat veahádagat. Váldomediija čálašeapmi ja oaivilčálašeapmi veahádagain lea eanasin áššálaš, muhto earenoamážit neahttaságastallamis veahádagaid birra ja unit eanangoddeaviissaid oaivilčállosat eai leat nu miehtemielalaččat veahádagaid guovdu.

Bessen guhkes áigái oassálastit biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii. Bd-bargojoavkku čoakkámis buktojuvvui ovdan jeaggestrategiija, mii ii goitge ožžon áibbas ovttamielalaš doarjaga bargojoavkkus ja bukten čoakkámis maid ovdan sámi kultuvrra dáfus guovddášoainnuid. Bukten maid geahčastaga 8(j)-bargojoavkku bargui. Bd-bargojoavkkus lea dán jagi dehálaš barggut manname. Biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkáma mearrádusat diimmá čavčča Nagoyas leat dolvon dárbui ođastit Suoma biodiversiteahttastrategiija. Bd-bargojoavku jođiha strategiija válmmaštallama. Ođasnuhttivuloš strategiija galgá gárvánit dán jagi mielde. Sámediggi válmmaštallá njukčamánu áigge iežas evttohusaid ođasnuhtti bd-strategiijai.
Dát vahkku leage golihan ollásii olgoriikkain. Davviriikkaid sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamat álge viimmat. Suoma sámedikki ráđđádallamiin ovddastit ságadoallit. Suoma sámedikkis leat maid golbma stáhta ovddasteaddji. Dasa lassin ráđđádallamiidda oassálastet áššedovdit sámedikkis ja stáhtas. Maiddái Ruoŧas lea ovttadássásaš ovddastus, sámedikkis leat guokte ovddasteaddji nugo maid stáhtas.

Norgga ovddasdus lea veaháš sierralágán ja spiehkasta. Norgga sámedikkis leat guokte ovddasteaddji, geat leaba eará sámedikkiid ovddasteaddjin spiehkkaseaddjin virgeolbmot eaige politihkkárat. Norgga sáttagottis stáhtas lea maid eanetlohku, golbma ovddasteaddji. Dán jagi Ruoŧŧa lea ráđđádallamiid ságadoalliriika, man maŋŋel jođiheapmi sirdása Supmii ja dan maŋŋel Norgii. Čuovvovaš čoakkán dollojuvvo čakčat.

Bukten čoakkámis ovdan sámedikki dievasčoakkáma ja sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) ásahan rámmaid ráđđádallamiidda. SPR lea bidjan eaktun, ahte sámedikkit ráđđádallaet oktasaš oainnu SPR:s ráđđádallamiid várás. SPR čoahkkana boahtteáigge mielde dávjjit ja válmmaštallanbargu galgá bargojuvvot áiggebále. Ráđđádallamiin bođii maid ovdan, ahte ráđđádallamat eai leat álkkit ja olu bargu lea ovddas. Mun bukten sávaldaga, ahte barggu álgomuttuin gieđahallojuvvolii SPR:a sajádat, daningo mis lea bárrásiin SPR:s jođus iežas SPR:a barggu gárgehanbargu. Almmatge sámi soahpamušbargu alga artihkkaliiguin, mat gusket sámegiela ja sámi kultuvrra suoji. Dat gehččojuvvoje álkimussan oassin soahpamušas.

Suoma sámi radio lea maid báifáhkka movttáskan bargat viiddit reportáša, mii giuoská Yle sámi radio. Doaimmaheaddjit leat movttáskan sakka cealkámušasteamet riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmái. Cealkámuš guoská sámegielalaš ođđasiid sáddenáiggiid ja eará prográmmadoaimma. Sámedikki cealkámuša váldodeaddu sámegielalaš prográmmafálaladaga ja ođasráhkadeami gárgeheapmi, muhto almmolažžan badjánii min evttohus gárgehit sámi radio hálddašanmálle.

Ođasráhkadeapmi lea iešalddes juo boaris, dego dávjá Yle sámi radios. Álgoálggus sámediggi attii cealkámuša seamma ášši juo jagi 2009 geassemánu, muhto dađi bahábut dalá cealkámušamet ii lean fáhten doaimmahusa, vaikko min cealkámušaid sáhttá dárkkistit sámedikki ruovttusiidduin.

Maiddái almmolaš sáni ráđi (ASR) ságadoalli Risto Uimonen lea movttáskan ságastallat Yle sámi radio sajádagas. Buorrehan dat gal lea, ahte ASR lea beroštuvvan sámi radios, mii gullá bearráigeahčuvuloš mediaide, muhto livččii dehálaš oahpásnuvvat faktadieđuide, Yle sámi radio dálá dillái ja sámedikki evttohusaide ovdalgo vuolgá cealkit áššis maidege. Go Uimonen lei Kaleva oaivedoaimmaheaddji son čálii oaivečállosa, mas eahpidii oaččungo mun maidege áigái go álggahan ja barggan sámedikki ságadoallin. Seamma ládje sáhttá dieđusge jearrat ASR:a ságadoalli Uimosis. Mu dahkamušat ja barggut gávdnojit bloggastan ja sámedikki mearrádusain, maid sáhttá guorrat maid sámedikki ruovttusiidduin.

Uimonen bealušta garrasit media sajádaga válddi fáktan. Jos media hálida lea albma ládje válddi fákta, de dat galgá fuolahit ákkasttallat oainnuideaset ja ođasráhkadeami ášševuođus, iige sáhtedohko bálkestit ášši ovdan. Almmolaš sáni ráđđi sáhtálii obalohkái giddet fuomášumi sámegielalaš ođasráhkadeapmái. Dálhan ASR ii sáhte geavadis ieševttolaččat bearráigeahččat sámegielalaš ođasráhkadeami, iige dat sáhte váldit oba bealige sámegielalaš ođasráhkadeapmái daningo ASR:s ii leat áššedovdamuš sámegielas oba humakeahttáge dan giellamáhtus. ASR:a siiddut leat dušše suoma-, ruoŧa-, ja eŋgelasgillii, iige guoddaleapmi sámegillii soaitte leat obanassiige vejolaš. ASR sáhtálii jorgalahttit jourmalisttaid etihkalaš rávvagiid maid sámegillii, jos dat duođalaččat hálida sámegielalaš media iešstivrenvuogádaga oassin.

Stockholmmas dollejin Berliinna guvlui Suoma ja Duiskka olgoáššiidministeriijaid ordnen seminárii árktalaš guovllus. Doalan semináras ovdasága álgoálbmogiin, dálkkádatrievdamis ja árbevirolaš máhtus. Lávvordaha máhcan Supmii. Boahtte vahku joatkkán iežan mátkki Guovdageidnui Norgga sámedikki lágidan seminárii árbevirolaš máhtus ja doalan maiddái doppe sáhkavuoru. Boahtte vahku loahpas lean Helssegis ráđđádallame oahpahus- ja kulturministeriijain. Ráđđádallamat gusket máilmmi vuoiŋŋaduoji organisašuvnna (WIPO) barggu árbevirolaš máhtus ja álbmotdiehtagis. Ráđđádallamiin sámedikki sáttagottis lea mielde Sámi Duodji-organisašuvdna.

Berliina 17.03.2011
Juvvá Lemet

Sateisesta Berliinistä

2011-03-17T09:11:00.000+02:00

Kevät on alkanut useilla kokouksilla. Saamelaiskäräjien yleiskokous saatiin pidettyä runsaslukuisena ja sovinnollisissa tunnelmissa maaliskuun alussa. Tärkeimpinä asioina yleiskokous asetti nuorisoneuvoston, joka on ensimmäistä laatuaan koko saamenmaassa. Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjillä on omat nuorisoelimensä, mutta niillä ei ole niin paljoa valtaa kuin Suomen saamelaiskäräjien elimellä.

Yleiskokous antoi hyvin kriittisen lausunnon Inarijärven osayleiskaavasta. Saamelaiskäräjät vaati kaavoitusprosessin pysäyttämistä siihen asti kun saamelaiskäräjät on neuvotellut Metsähallituksen kanssa valtion hallinnassa olevien maa-alueiden käytöstä Inarijärven kaavoituksessa. Lisäksi hyväksyimme saamelaiskäräjien kertomuksen vuodelta 2010.
Yleiskokouksen jälkeisellä viikolla osallistuin vähemmistöasian neuvottelukunnan kokoukseen ja biodiversiteettityöryhmän kokoukseen Helsingissä. Vähemmistöasian neuvottelukunta hyväksyi kannanoton poliittisille puolueille. Neuvottelukunta vaati tulevaa hallitusta sitoutumaan ja resursoimaan saamen kielen elvytysohjelma. Neuvottelukunta pyysi poliittisia puolueita vähemmistöjä kunnioittavaan kampanjointiin eduskuntavaalien alla. Keskustelimme vilkkaasti myös vähemmistöjä koskevasta nettikeskustelusta ja uutisoinnista. Valtamedian kirjoittelu ja mielipidekirjoittelu vähemmistöistä on pääosin asiallista, mutta erityisesti nettikeskustelussa vähemmistöistä ja pienempien lehtien mielipidekirjoittelussa on ongelmia.

Pääsin pitkästä aikaa osallistumaan biodiversiteettityöryhmän kokoukseen (bd-työryhmä). Biodiversiteettityöryhmän kokouksessa esiteltiin suostrategia, joka ei saanut varauksetonta kannatusta työryhmässä ja toin kokouksessa myös esille saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä näkökohtia. Toin katsauksen 8(j)-työryhmän työhön. Bd-työryhmällä on kuluvana vuonna tärkeitä tehtäviä. Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päätökset viime syksynä Nagoyassa ovat johtaneet tarpeeseen uudistaa Suomen biodiversiteettistrategiaa. Bd-työryhmä johtaa strategian valmistelua. Uudistettava strategia on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Saamelaiskäräjät valmistelee maaliskuun aikana omia esityksiään uudistettavaan bd-strategiaan.

Tämä viikko on kulunut täysin ulkomailla. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut alkoivat vihdoinkin. Suomen saamelaiskäräjiä neuvotteluissa edustaa puheenjohtajisto. Suomen valtuuskunnassa on kolme edustajaa myös valtiolta. Lisäksi valtuuskunnan työhön osallistuu asiantuntijoita saamelaiskäräjiltä ja valtion taholta. Myös Ruotsissa on tasaedustus, saamelaiskäräjiltä kaksi edustajaa ja Ruotsin valtiolta kaksi.

Norjan edustus on hieman erilainen ja poikkeava. Norjan saamelaiskäräjien edustajia on kaksi henkilöä, jotka ovat muiden saamelaiskäräjien edustajista poiketen virkamiehiä eikä politiikkoja. Valtiota Norjan valtuuskunnassa edustaa kolme henkilöä. Kuluvan vuoden Ruotsi on neuvottelujen puheenjohtajamaa, jonka jälkeen puheenjohtajuus siirtyy Suomelle ja sitten Norjalle. Seuraava kokous pidetään ensi syksyllä.

Toin kokouksessa esille saamelaiskäräjien yleiskokouksen ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) asettamat raamit neuvottelulle. SPN:n on edellyttänyt, että saamelaiskäräjät neuvottelevat yhteisen näkemyksen SPN:ssä neuvotteluja varten. SPN:n tulee kokoontua tulevaisuudessa useammin ja valmistelutyötä on tehtävä hyvissä ajoin. Neuvotteluissa kävi ilmi, että neuvotteluista on tulossa vaikeat ja paljon työtä on edessä. Toivoin, että työn alkuvaiheessa käsiteltäisiin SPN:n roolia, koska meillä on parhaillaan menossa oma SPN:n toiminnan kehittämistyö. Ilmeisesti saamelaissopimustyö alkaa kielen ja kulttuurin suojaa koskevien artiklojen käsittelyllä, joita pidetään helpoimpina osioina sopimuksessa.

Suomen saamelaisradio on myös yllättäen innostunut tekemään laajempaa reportaasia, joka koskee Yle saamelaisradiota. Toimittajat ovat innostuneet lausunnostamme eduskunnan oikeusasiamiehelle koskemaamme saamenkielisten uutisten lähetysaikaa ja muuta ohjelmatoimintaa. Lausuntomme pääpaino oli saamenkielisen ohjelmatarjonnan ja uutisoinnin kehittäminen, mutta julkisuuteen nousi esityksemme kehittää saamelaisradion hallintomallia. Uutisointi on sinällään vanhaa, kuten usein Ylen saamelaisradiossa. Alun perin saamelaiskäräjät antoi samasta asiasta lausunnon jo vuoden 2009 kesäkuussa, mutta ilmeisesti silloinen lausuntomme on mennyt toimituksilta ohi, vaikka lausuntomme ovat tarkistettavissa saamelaiskäräjien kotisivuilta.

Myös julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtaja Risto Uimonen on innostunut keskustelemaan Yle saamelaisradion asemasta. On toki hyvä, että JNS on kiinnostunut saamelaisradiosta, joka kuuluu sen valvottaviin medioihin, mutta olisi tärkeää tutustua ensin faktoihin, Yle saamelaisradion nykytilanteeseen ja saamelaiskäräjien esityksiin ennen kuin lähtee kommentoimaan asiaa. Kun Uimonen oli Kalevan päätoimittajana hän kirjoitti pääkirjoituksen, jossa epäili sitä saako allekirjoittanut mitään aikaan aloittaessani ja toimiessani saamelaiskäräjien puheenjohtajana. Samaa voi toki tiedustella JNS:n puheenjohtaja Uimoselta. Minun tekemiseni löytyvät blogistani ja saamelaiskäräjien päätöksissä, jotka ovat löydettävissä myös saamelaiskäräjien kotisivuilta.

Uimonen puolustaa kovasti median asemaa vallan vahtikoirana. Jos media haluaa olla aito vallan vahtikoira, sen tulee huolehtia että perustelee näkemyksiään ja uutisointiaan asiapohjalta, eikä lonkalta heitellen. Julkisen sanan neuvosto voisi ylipäätään kiinnittää huomiota saamenkieliseen uutisointiin. Nythän JNS ei voi käytännössä omaehtoisesti valvoa saamenkielistä uutisointia, eikä se voi edes ottaa kantaa saamenkieliseen uutisointiin koska JNS:ssä ei ole saamenkielen asiantuntemusta puhumattakaan sen kielitaidosta. JNS:n sivut ovat vain suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, eikä ilmeisesti kantelu saameksi ole mahdollista. JNS voisi kääntää journalistien eettiset ohjeet myös saameksi, jos se todella haluaa olla osana saamenkielisen median itsesäätelyjärjestelmää.

Tukholmasta lähdin kohti Berliiniä Suomen ja Saksan ulkoasianministeriöiden järjestämään seminaariin arktisesta alueesta. Pidän seminaarissa puheen alkuperäiskansoista, ilmastonmuutoksesta ja perinteisestä tiedosta. Lauantain palaan Suomeen. Ensi viikolla jatkan matkaani Kautokeinoon Norjan saamelaiskäräjien järjestämään seminaariin perinteisestä tiedosta ja pidän siellä myös puheenvuoron. Ensi viikon lopulla olen Helsingissä neuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ne koskevat maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) työtä perinteisestä tiedosta ja kansanperinteestä. Saamelaiskäräjien valtuuskunnassa neuvotteluissa on mukana Sámi Duodji-järjestön edustus.

Berliini 17.03.2011
Klemetti Näkkäläjärvi

Ándagassii átnumis ja sávzzabierggu njuolggovuovdimis

2011-02-27T23:26:00.000+02:00

Mánnodaga 21.2. bukten sámedikki dearvvuođagaid Durdnosis dollojun Lars Levi Laestadiusa seminárii. Gieđahallen ságastan lestadinálašvuođa váikkuhusaid sámi kultuvrii ja girku plánain átnut sápmelaččain ándagassii. Mu sáhka gávdno davvisáme- ja suomagillii sámedikki ruovttusiidduin. Sága válmmaštaladettiinan mu millii bođii vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxa vástádus gažaldahkii, ahte átnugo Suoma stáhta sápmelaččain ándagassii. Su mielde Suoma stáhta galggalii árvvoštallat gullágo ándagassii átnun dan dábálaš vieruide.

Ándagassii átnun lea ovddasvástádusa noađđádeapmi ja Suopma lea juo ovdalnai šaddan noađđádit ovddasvástádusas daguinis riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis mielde. Suopma vuolláičálii nuppi máilmmisoađi loahpahan Parisa ráfisoahpamuša ja dovddastii ovddasvástádusas nuppi máilmmisoađis. Suopma dovddastii iežas doaibman boastut nuppi máilmmisoađis, vaikko historjá leage čájehan, ahte Suomas eai oba leange eará molssaeavttut. Soahtesiválašvuođa dovddasteapmi lea leamaš ándagassii átnun. Soahtesivalašvuođa gáibidan buhtadusat ođasmahte vuđolaččat oba suopmelaš servodaga, agráraservodagas sirdásuvvui jođánit industriijaservodahkii ja vuovde- ja lossaindustriija gárgáneigga jođánit.

Suopmelaš servodatmálle lea almmatge nuorra ja proseassas, goas Suoma stáhta šaddagođii, sáhttá hupmat easka 1800-logu rájes, goas Suoma autonomalaš viidodat ráhkaduvvui ja dieđusge loahpalaččat jagi 1917, Suoma iehčanasvuođa, rájes. Suopmelaš servodaga luhtteorrun sámiid ruovttuguovllus viimmáskii ja láttiiduhttin álggii. Suopmelaš servodat lea buolvadagaid čađa vuođđuduvvan ovddit buolvvaid daguid dahkamiid dehe dagakeahttá guođđimiid bakte. Ándagassii átnun sápmelaččain lea suopmelaš servodaga ovddásvástádus. Ándagassii átnun ii fal leat dárbahassii, muhto vai das lea juoga mearkkašumiid, de das galget čuovvut dagut.

Boahtte riikkabeaivveválggat bohtet mearridit maid dan, mot sápmelaččaid riektesajádat gárgana ja noađđádago Suopma riektestáhtan ovddasvástádusas riikkaidgaskasaš geatnegasvuođainis seamma ládje go Suoma ovddit buolvadagat leat noađđádan iežaset riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaineaset.

Dán vahku álggus ledjen Romssas davvi dimenšuvnna parlamentáralaš foruma konfereanssas. Konfereanssa mearrádusain gávdno dieđáhus sámedikki ruovttusiidduin. Sámedikki stivra doalai telefončoakkáma disdaga 22.2. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo 4.3. ja áššelisttu nalde leat dehálaš áššit, eandalit sámedikki cealkámuš Anárjávrre oasseoppalašlávas ja sámedikki muitalus stáhtaráđđái jagi 2010.

Riikkabeivviid eanan- ja meahccedoalloválljagoddi lei mannan čoakkámisttis evttohan lobi addima sávzza unnahápmásaš dállonjuovvamii juohke sajes Suoma guovlluin, maid lahkosiin eai leat njuovahagat. Dan čuovvumuššan addojuvvolii lohpi dárkkiskeahtes sávzzabierggu njuolggovuovdimii sávzadáluin. Sávzza dállonjuovvamii lobi addin gáibidivččii spiehkastaga EU:a hygieniijanjuolggadusaide. Sierralohpi doalvvulii dasa, ahte sávza buohtastahttojuvvolii bohccui. Suoma borramušgálvvuid hygieniijaseđđosiid mielde sávza lea šibit ja boazu lea gárddis dollojuvvon fuođđu. Bohcco gohčodeapmi gárddis dollojuvvon fuođđun lea áibbas dádjameahttun, sámi boazodoalus bohccot eai gárdojuvvo fásta dehege dollojuvvo gárddis jur jándora guokte guhkit.

Sámediggi lea addán jagi 2009 áššis cealkámuša, mas dat vuostálasttii evttohusa addit lobi sávzzaid dállonjuovvamii ja dárkkiskeahtes sávzzabierggu njuolggovuovdimii sávzadálus njuolga geavaheddjiide boazodoalloguovllus. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat 2009 –gaskabláđi olis. Jos boazodoalloguovllus addojuvvo lohpi sávzzabierggu njuolggovuovdimii, de boazodoalu sierrasajádat hedjona. Vearrámus dáhpáhusas EU sáhttá dulkot ášši nu, ahte boazodollui mieđihuvvon sierralohpi dárkkiskeahtes bohccobierggu njuolggovuovdima várás sáhttá šluhttejuvvot. Boazonjuovahagat galggalenai gárgehuvvot maiddái sávzanjuovvamii. Bohccuiguin sáhttá bargat dušše boazodoalloguovllus ja maid sávzzaiguin bargamis galggalii giddejuvvot fuomášupmi guovlluguovdasaš realitehtaide dehege njuovvanvejolašvuođaide. Juohke sadjái sávzadoallu ii heive, dego boazodoalluge ii heive Lulli-Supmii.

Vuottesjávrres 27.2.2011

Juvvá Lemet

Anteeksipyytämisestä ja lampaanlihan suoramyynnistä

2011-02-27T23:25:00.000+02:00

Maanantaina 21.2. toin saamelaiskäräjien tervehdyksen Torniossa pidettyyn Lars Leevi Laestadius seminaariin. Käsittelin puheessani lestadiolaisuuden vaikutuksia saamelaiskulttuuriin ja kirkon suunnitelmia pyytää anteeksi saamelaisilta. Puhe löytyy pohjoissaameksi ja suomeksi saamelaiskäräjien kotisivuilta. Puhetta valmistellessani mieleeni tuli oikeusministeri Tuija Braxin vastaus kysymykseen, että pyytääkö Suomen valtio saamelaisilta anteeksi. Hänen mukaansa Suomen valtion tulisi arvioida kuuluuko anteeksipyytäminen sen vakiintuneisiin tapoihin.

Anteeksipyytäminen on vastuunkantoa ja Suomi on aikaisemminkin joutunut kantamaan vastuunsa teoistaan kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti. Suomi allekirjoitti toisen maailmansodan päättäneen Pariisin rauhansopimuksen ja tunnusti vastuunsa toisesta maailmansodasta. Suomi tunnusti toimineensa virheellisesti toisessa maailmansodassa, vaikkakin historia on osoittanut, että Suomella ei juuri vaihtoehtoja ollut. Sotasyyllisyyden tunnistaminen on ollut anteeksipyytämistä. Sotasyyllisyyden vaatimat korvaukset mullistavat koko suomalaisen yhteiskunnan, agraariyhteiskunnasta siirryttiin nopeasti teollisyhteiskuntaan ja metsä- ja raskasteollisuus kehittyvät nopeasti.

Suomalainen yhteiskuntamalli on toki nuori ja Suomen valtion rakentumisprosessin käynnistymisestä voidaan puhua vasta 1800-luvulta alkaen, jolloin Suomen autonominen alue muodostettiin ja tietenkin lopullisesti vuodesta 1917, Suomen itsenäisyydestä lähtien. Suomalaisen yhteiskunnan läsnäolo saamelaisten kotiseutualueella kiihtyi 1800-luvun alusta ja suomalaistaminen alkoi. Suomalainen yhteiskunta on kautta sukupolvien rakentunut aiempien sukupolvien tekojen tai tekemättä jättämisien kautta. Anteeksipyytäminen saamelaisilta on suomalaisen yhteiskunnan vastuulla. Anteeksipyytäminen ei vain riitä, vaan jotta sillä on merkitystä, niin siitä tulee seurata tekoja.

Tulevat eduskuntavaalit tulevat olemaan ratkaisevia myös siinä, miten saamelaisten oikeusasema kehittyy ja vastaako Suomi oikeusvaltiona kansainvälisistä velvoitteistaan samoin kuin Suomen aikaisemmat sukupolvet ovat vastanneet omista kansainvälisistä velvoitteistaan.

Tällä viikolla olin alkuviikon Tromssassa pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarisen foorumin konferenssissa. Konferenssin päätöksistä löytyy tiedote saamelaiskäräjien kotisivuilta. Saamelaiskäräjien hallitus piti puhelinkokouksen tiistaina 22.2. Saamelaiskäräjien yleiskokous pidetään 4.3. ja asialistalla on tärkeitä asioita, ennen kaikkea saamelaiskäräjien lausunto Inarijärven osayleiskaavasta ja saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2010.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta oli viime kokouksessaan esittänyt lampaan pienimuotoisen tilateurastuksen sallimista kaikkialla Suomessa alueilla, joiden läheisyydessä ei ole teurastamoa. Sen seurauksena sallittaisiin tarkastamattoman lampaanlihan suoramyynti tiloilta. Lampaan tilateurastuksen salliminen edellyttäisi poikkeusta EU:n hygieniasäännöksistä. Erivapaus johtaisi siihen, että lammas rinnastettaisiin poroon. Suomen elintarvikehygieniasäädöksien mukaan lammas on kotieläin ja poro tarhattu riistaeläin. Poron kutsuminen tarhatuksi riistaeläimiksi on aivan käsittämätöntä, saamelaisessa poronhoidossa poroja ei tarhata tai edes pidetä tarhassa kuin korkeintaan vuorokauden pari.

Saamelaiskäräjät on antanut vuonna 2009 asiasta lausunnon, jossa se vastusti esitystä sallia lampaiden tilateurastus ja tarkastamattoman lampaanlihan myynti tilalta suoraan kuluttajille poronhoitoalueella. Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot 2009 -osiosta. Mikäli poronhoitoalueella sallitaan lampaanlihan suoramyynti, poronhoidon erityisasema heikkenee. Pahimmassa tapauksessa EU voi tulkita asiaa niin, että poronhoidolle myönnetty erivapaus tarkastamattoman poronlihan suoramyyntiä varten voidaan perua. Poroteurastamoja tulisikin kehittää myös lammasteurastukseen sopiviksi. Poronhoitoakin voi harjoittaa vain poronhoitoalueella ja myös lammastalouden harjoittamisessa tulisi kiinnittää huomiota alueellisiin realiteetteihin eli teurastusmahdollisuuksiin. Kaikkialle lammastalous ei sovi, kuten poronhoitokaan ei sovi Etelä-Suomeen.

Vuontisjärvellä 27.02.2011

Klemetti Näkkäläjärvi

Čoakkándearvvuođagat Helssegis

2011-02-21T23:44:00.001+02:00

Gilbbesjávri 2020-fidnu stivrenjoaavkku čoakkán lei guovvámánu álgogeahčen. Sámediggi evttohii, ahte fidnui váldojuvvo lassiáigi geassemánu rádjái. Stivrenjoavku lei dás ovttamielalaš. Suohkan válmmaštallá cealkámušaid ja stivrenjoavkku máhcahagaid vuođul ođđa evttohusa gárgehanplánan ja vuordit stuora beroštumiin maid rievdadusaid suohkan dahká plánii. Gilbbesjávrre gárgehanplánas leat ruovttusiiddut, muhto dat eai gal leat dán jagi bealde ođasnuhttojuvvon. Čujuhus lea: (http://www.kilpisjarvi2020.com/).

Sierra ministeriijaid čielggadeamit boahtteáigge várás ráđđehusráđđádallamiidda leat válmmašnuvvan. Sámediggi lea addán oainnuidis ráđđehusprográmma válmmaštallama várás ja muhtin sámedikki ovddan áššit leat váldojuvvon ministeriijaid čielggademiide. Muhto dađi bahábut eai doarvái. Ministeriijaid čielggadeamit boahtteáigge várás leat čohkkejuvvon čuovvovaš čujuhusa oktavuhtii: (http://www.vnk.fi/toiminta/hallitusohjelman-seuranta/tulevaisuuskatsaukset/fi.jsp).

Vuoigatvuohtaministeriija lea čielggadeamistis boahtteáigge várás ásahan ulbmilin ráhkadit lága mii nanne álgoálbmotrivttiid. Das čielggasmahttojuvvole eananvuoigatvuohtagažaldagat ja ratifiserejuvvo ILO 169-soahpamuš. Doaivvu mielde ulbmil čállojuvvo ráđđehusprográmmii almmá mangelágán heajudemiid haga. Sámegiela oasis vuoigatvuohtaministeriija čatnasa sámi giellaealáskahttinprográmma doaibmabijuid olláhuhttimii sihke sihkkarastit dárbbatlaš giellaskuvlejumi ja riikkavuložiid rievtti oažžut bálvalusaid iežaset gillii. Oahpahus- ja kulturministeriija čatnasa ovddidit ja doarjut sámegielaid ja sámi kultuvrra sajádaga doarjjaráhkadusaid ovddidemiin. Ulbmil lea dehálaš, sámi kultuvra ja sámi dáiddárat dárbbahit lasi doarjaga.

Eanan- ja meahccedoalloministeriija geahčastat boahtteáigge várás lei morašlaš lohkat. Sápmelaččain dehe sámi boazodoalus ii daddjojuvvo čielggadeamis sátnige. Boazologu vuolideapmi lea čielggadeamis ovdan, seamma ládje maid teknihkalaš vugiid gárgeheapmi boazologuid bearráigehččui. Boazodolliid dinesdási loktemis ii daddjojuvvo sátnige – dego ii boazodoallolága ja boazodoalu doarjjaortnega gárgeheamisge.

Ovddetvahku ledjen Helssegis kultuvra ja suvdilis garganeapmi –semináras hubmin. Mu sáhka lea čujuhusas: (www.samediggi.fi/puheet). Oassálasten maid árktalaš ráđđádallangotti giđa vuosttaš čoakkámii. Ráđđádallangotti bargun lea Suoma árktalaš politihka válmmaštallan. Politihka válmmaštallan ii leat vel álgán. Evttohin váldojuvvot árvvoštallama vuollásažžan, ahte álgoálbmotáššit válmmaštalalii iežas prográmmaáššegirjebargojoavku, vai álgoálbmotáššit váldojuvvojit vuhtii horisontálalaččat.

Ovddetvahku sámediggi attii cealkámuša LuTU-doaibmaplánas (uhkivuloš luonddutiippaid doaibmaplána). Doaibmaplána gávdno birasministeriija ruovttusiidduin ja sámedikki cealkámuš čujuhusas: (www.samediggi.fi/lausunnot). Doaibmaplána lea ráhkaduvvon uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás. Doaibmaplána doallá sisttis buriid evttohusaid sámi kultuvrra ja sámi boazodoalu vuhtii váldima várás eanangeavaheami stivremis ja lágain. Sámediggi guottiha doaibmaplána guovddáševttohusaid. Doaibmaplánas lea evttohuvvon, ahte eanan- ja meahccedoalloministeriija álgá válmmaštallat boazodoalu doarjjaortnega gárgeheami. Sámedikki oainnu mielde sámi boazodoalu doarjja- ja hálddašanortnet galgá válmmaštallojuvvot biodiversiteahttasoahpamuša artihkkaliid 8(j):a ja 10(c):a sihke Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde iežas bargojoavkkus, iige virgeolmmošbargojoavkkus, man jođiha eanan- ja meahccedoalloministeriija. Sámediggi evttoha birasministeriijai, ahte dan ovddasteaddjit boađále buktit ovdan LuTU-doaibmaplána čuovvovaš sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid oktasaščoakkámii ja seammas sáhtálii suokkardallat doaibmaplána olláhuhttima daid evttohusaid vuođul, mat gusket sámiid ruovttuguovllu.

Mannan vahkku lea gollan eanas áigge Helssegis sierralágán čoakkámiin ja seminárain. Disdaga oassálasten áššedovdiseminárii immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša ratifiserenvejolašvuođain Suomas. Soahpamušdeaksta gávdno eŋgelasgillii čujuhusas: (www.). Soahpamuš suodjala ee. sámiid árbevirolaš dieđu, duodjámáhtu, sámi árbevirolaš musihka ja soahpamuš lea sápmelaččaide hui dehálaš. Sámediggi lea dahkan álgaga soahpamuša ratifiserema várás oahpahus- ja kulturministeriijai. Áššedovdiseminára lea lágiduvvon sámedikki álgaga vuođul. Norga ja Ruoŧŧa leaba ratifiseren immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša.

Áššedovdiseminára lei ovttamielalaš das, ahte soahpamuš galggalii ratifiserejuvvot. Oahpahus- ja kulturministeriija álggaha ratifiserenproseassa válmmaštallama ja lea jáhkehahtti, ahte ášši dolvojuvvo ráđđehusa gieđahallamii geasset. Ratifiseremis mearrida loahpaloahpas riikkabeaivvit. Soahpamuša ratifiseren álkida maid davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđáđdallamiid, daningo soahpamuš doallá sisttis iešvugiid immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamušas. Maiddái álgoálbmotjulggaštusa olláhuhttin šattalii álkibun, daningo julggaštusa artihkal 31 doallá sisttis seammalágán geatnegasvuođaid go immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuš. Immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša ratifiseren gáibida dasa lassin doaibmaplána ráhkadeami ja diehttelas resursserema.

Duorastaga dollen sámedikki sáhkavuoru Meahcceráđđehusa láhkaođastusa álggahansemináras. Meahcceráđđehusa hálddahusmálle lea válmmaštallojuvvon dál sulaid guokte jagi. Stáhtaráđđi ja ministeriijat dulkojit, ahte fitnodatekonomiijamálle lea EU-rievtti vuostá. Ođasnuhttindárbu boahtá das. Mu sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Bukten ságastan ovdan daid riikkaidgaskasaš ja álbmotlaš geatnegasvuođaid, mat galggale váldojuvvot vuhtii Meahcceráđđehusa hálddahusođastusas.

Sámedikki ruovttusiidduin gávdno ON:a álgoálbmotjulggaštusa jorgalus suomagillii (www.samediggi.fi). Olgoáššiidministeriija ii leat vel jorgalahttán julggaštusa sámegillii. Álgovahkku lean Romssas árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámis ja nuppi davvi dimenšuvnna parlamentálaš forumas.

Romssas 21.2.2011

Juvvá Lemet

Kokousterveiset Helsingistä

2011-02-21T23:38:00.003+02:00

Kilpisjärvi 2020-hankkeen ohjausryhmän kokous oli helmikuun alussa. Saamelaiskäräjät esitti, että hankkeelle otetaan jatkoaikaa kesäkuulle asti. Ohjausryhmä oli tästä yksimielinen. Kunta valmistelee lausuntojen ja ohjausryhmän palautteen perusteella uuden esityksen kehittämissuunnitelmaksi ja odotamme suurella mielenkiinnolla mitä muutoksia kunta suunnitelmaan tekee. Kilpisjärven kehittämishankkeella on kotisivut, mutta niitä ei ole kyllä tämän vuoden puolella päivitetty. Osoite on: (http://www.kilpisjarvi2020.com/).

Eri ministeriöiden tulevaisuusselonteot tuleviin hallitusneuvotteluihin ovat valmistuneet. Saamelaiskäräjät on antanut kannanottonsa koskien hallitusohjelman valmistelua ja joitakin saamelaiskäräjien esittämiä asioita oli otettu ministeriöiden selontekoihin. Mutta valitettavasti ei riittävästi. Ministeriöiden tulevaisuusselonteot löytyy koottuna osoitteesta: (http://www.vnk.fi/toiminta/hallitusohjelman-seuranta/tulevaisuuskatsaukset/fi.jsp).

Oikeusministeriö on asettanut tulevaisuusselonteossaan tavoitteeksi laatia alkuperäiskansaoikeuksia vahvistava lainsäädäntö, jossa selkiytettäisiin maaoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja ratifioidaan ILO 169-sopimus. Toivottavasti tavoite kirjataan hallitusohjelmaan ilman minkäänlaisia heikennyksiä. Saamen kielen osalta oikeusministeriä sitoutuu saamen kielenelvytysohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen sekä varmistamaan riittävän kielikoulutuksen ja kansalaisten oikeuden saada palveluja omalla kielellään. Opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuu kehittämään ja tukemaan saamen kielten ja saamelaiskulttuurin asemaa tukirakenteita kehittämällä. Tavoite on tärkeä, saamelaiskulttuuri ja saamelaistaiteilijat tarvitsevat lisää tukea.

Maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuuskatsaus oli surullista luettavaa. Saamelaisista tai saamelaisporonhoidosta ei selonteossa sanota sanaakaan. Poroluvun alentaminen on selonteossa esillä, samoin teknisten menetelmien kehittäminen porolukujen seurantaan. Poronhoitajien ansiotason nostamisesta ei sanota sanakaan – kuten ei poronhoitolain ja poronhoidon tukijärjestelmän kehittämisestäkään.

Toissa viikolla olin Helsingissä kulttuuri ja kestävä kehitys -seminaarissa puhujana. Puhe löytyy osoitteesta: (www.samediggi.fi/puheet). Osallistuin myös arktisen neuvottelukunnan kevään ensimmäiseen kokoukseen. Neuvottelukunnan tehtävänä on Suomen arktisen politiikan valmistelu. Politiikan valmistelu ei ole vielä alkanut. Esitin harkittavaksi, että alkuperäiskansa-asioita valmistelisi oma ohjelma-asiakirjatyöryhmä, jotta alkuperäiskansoja koskevat asiat tulevat horisontaalisesti huomioiduksi.

Toissa viikolla saamelaiskäräjät antoi lausunnon LuTU-toimintasuunnitelmasta (uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnitelma). Toimintasuunnitelma löytyy ympäristöministeriön kotisivuilta ja saamelaiskäräjien lausunto osoitteesta: (www.samediggi.fi/lausunnot). Toimintasuunnitelma on laadittu uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi. Toimintasuunnitelma pitää sisällään hyviä esityksiä saamelaiskulttuurin ja saamelaisporonhoidon huomioimiseksi maankäytön ohjauksessa ja lainsäädännössä. Saamelaiskäräjät tuki toimintasuunnitelman keskeisiä esityksiä. Toimintasuunnitelmassa on esitetty, että maa- ja metsätalousministeriö alkaa valmistelemaan poronhoidon tukijärjestelmän kehittämistä. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisporonhoidon tuki- ja hallintajärjestelmää tulee valmistella biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n ja 10(c):n sekä Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti omassa työryhmässään, ei MMM-vetoisessa virkamiestyöryhmässä. Saamelaiskäräjät esittää ympäristöministeriölle, että sen edustajat tulisivat esittelemään LuTU-toimintasuunnitelmaa seuraavaan saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien yhteistyökokoukseen ja samalla voisi pohtia toimintasuunnitelman toimeenpanoa saamelaisten kotiseutualueelle kohdistuvien esityksien osalta.

Viime viikko on kulunut Helsingissä. Tiistaina osallistuin asiantuntijaseminaariin aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen ratifioimismahdollisuuksista Suomessa. Sopimusteksti löytyy englanniksi oheisesta osoitteesta: . Sopimus suojelee mm. saamelaisten perinteistä tietoa, käsityötaitoa, saamelaisten perinteistä musiikkia ja sopimus on saamelaisille hyvin tärkeä. Saamelaiskäräjät on tehnyt aloitteen sopimuksen ratifioimiseksi opetus- ja kulttuuriministeriölle. Asiantuntijaseminaari on järjestetty saamelaiskäräjien aloitteen perustalta. Norja ja Ruotsi ovat ratifioineet aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen.

Asiantuntijaseminaari oli yksimielinen siitä, että sopimus tulisi ratifioida. Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa ratifiointiprosessin valmistelun ja todennäköisesti asia viedään hallituksen käsittelyyn kesällä. Ratifioinnista päättää viime kädessä eduskunta. Sopimuksen ratifiointi helpottaa myös pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluita, koska sopimus pitää sisällään piirteitä aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksesta. Myös alkuperäiskansajulistuksen toimeenpano helpottuisi, koska julistuksen artikla 31 pitää sisällään samanlaisia velvoitteita kuin aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimus. Aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen ratifiointi edellyttää lisäksi toimintasuunnitelman laatimista ja tietenkin resursointia.

Torstaina pidin saamelaiskäräjien puheenvuoron Metsähallituksen lakiuudistuksen aloitusseminaarissa. Metsähallituksen hallintomallia on valmisteltu nyt noin kaksi vuotta. Uudistustarve johtuu siitä, että valtioneuvosto ja ministeriöt tulkitsevat liiketalousmallin olevan EU-oikeuden vastaisia. Puhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Toin esille puheessani niitä kansainvälisiä ja kansallisia velvoitteita, joita tulisi huomioida Metsähallituksen hallinnonuudistuksessa.

Saamelaiskäräjien kotisivuilta löytyy YK:n alkuperäiskansajulistuksen käännös suomeksi (www.samediggi.fi). Ulkoasianministeriö ei ole vielä käännättänyt julistusta saameksi. Alkuviikon olen Tromsassa arktisen parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokouksessa ja II pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarisessa foorumissa.

Tromssissa 21.2.2011

Klemetti Näkkäläjärvi

Buori sámi álbmotbeaivve buohkaide!

2011-02-05T16:00:00.001+02:00

Buori ja ilolaš sámi álbmotbeaivve buohkaide mu blogga lohkkiide! Lea šállošahtti go dán jagi sámediggi ii bastán lágidit sámi álbmotbeaivve ávvomeanuid. Ulbmilin lei ordnet álbmotbeaivve ávvomeanuid ovttas Ruoŧa sámedikkiin, muhto áigedávval, olmmošnávccat ja ruđalaš dilli este dan dán vuoru. Dákkár dilli lea dieđusge ahkit, daningo sámediggi galggalii jahkásaččat ávvudit sámi álbmotbeaivve ovttas sápmelaččaiguin. Mun sávan, ahte boahtte válgaáigodagas sámi álbmotbeaivve doaluin šaddá jeavddalaš árbevierru.

Jur ovdalaš sámi álbmotbeaivve oaččuimet dehálaš ođđasiid. Jagi 2012 rájes stuđeantačállosiin sáhttá čállit nuortalašgiela eatnigiellan. Dán rádjái sámegiela lea sáhttán čállit eatnigiellan dušše davvisáme- ja anárašgielas. Viimmatge sámegielat leat dásseárvosaš sajádagas stuđeantačállosiin. Dás lea goit vel guhkes mátki dásseárvosašvuhtii suoma- ja ruoŧagielain. Dálá áigge sámegiela eatnigielageahččaleapmi lea esseageahččaleapmi, suoma- ja ruoŧagiela eatnigielageahččaleamis geahččaleapmi lea sihke essea- ja deavsttaipmirdangeahččaleapmi. Guhkes áigge ulbmilin lea, ahte stuđeantačállosiid sáhttá čállit ollislaččat sámegillii. Dát lea goitge buorre álgu ja doaivvu mielde doalvu dasa, ahte boahtteáigge sápmelaččat sáhttet čađahit gielladutkosiid maid anáraš- ja nuortalašgillii.

Mannan vahkuid lea olu dáhpáhuvvan. Sámediggi lea addán cealkámuša Gilbbesjávrre gárgehanfidnus, gč. (www.samediggi.fi/lausunnot). Boahtte gaskavahkko lea fidnu stivrenjoavkku čoakkán, mas mearriduvvo fidnu joatkkadoaimmain. Suohkan hálida dohkkehit plána addojuvvot Eanodaga suohkana mearridanorgánaidda, muhto sámediggi gáibida joatkkaáiggi, daningo fidnu váikkuhusaid árvvoštallamat, guovddáševttohusat ja lágaid ásahan rájit mannet ruossalassii plánas. Doaivvu mielde fidnui boahtá lassiáigi.

Álgojagi sámediggi ja Meahcceráđđehus čoahkkaneigga suokkardit, mot meahcceráđđehuslága 4. §:a galgá heivehit. Ságastalaimet maid das, mot galgá heivehuvvot biodiversiteahtasoahpamuša artihkal 8(j), mii geatnegahttá stáhtaid suodjalit álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu luonddu birra. Meahcceráđđehuslága 4. §:a heiveheapmi lea válmmaštallojuvvon maiddái ovddit sámedikkiid válgabajiid áigge. Dál leat beassan konkrehtalaš evttohusaid dássái. Barguhan gal dieđusge joatkahuvvá dás duohkonai. Okta konkrehtalaš doaibmabijuin lea biodiversiteahttasoahpamuša Akwé: Kon rávvagiid geahččaleapmi Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ođasteamis. Sámediggi ja Meahcceráđđehus leaba vuođđudan bargojoavkku, masa gullet guovllu bálgesiid boazoisiđat ja sámedikki nammadan ovddasteaddjit. Bargojoavkku bargun lea válmmaštallat dikšun- ja geavahanplána Akwé: Kon rávvagiid mielde. Barggu ságadoallin lea sámedikki ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti várreságadoalli Hánno Heaika, Heikki Paltto. Bargojoavku doalai vuosttaš čoakkáma mannan gaskavahkko (2.2) ja bukten dilálašvuhtii sámedikki dearvvahusa, muđuid in oassálastte bargojoavkku bargui. Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána galgá gárvánit jagi 2011 loahpas dehe jagi 2012 álggus. Mu doallan sárdni gávdno čujuhusas (www.samediggi.fi/puheet). Dat lea suoma- ja davvisámegillii.

Akwé: Kon rávvagiid jorgalus suomagillii gávdno čujuhusas: (www.samediggi.fi/art8j). Suomas Akwé: Kon rávvagat leat sámi ruovttuguovllus eaktodáhtolaš rávvagat fidnuid, plánaid ja lávvema kultur-, biras- ja sosiálalaš váikkuhusaid árvvoštallamiidda, mat váikkuhit sámi kultuvrii, sámi ealáhusaide ja kulturárbái. Rávvagiid ulbmil lea dorvvastit luonddu máŋggalágánvuođa seailuma sihke álgoálbmotkultuvrra luonddugori ja árbevirolaš dieđu seailuma.

Akwé: Kon rávvagiid olláhuhttima lassin sámediggi lea šiehttan Meahcceráđđehusain mot sámi duoji doaibmavejolašvuođat sáhttet dorvvastuvvot. Meahcceráđđehus addá áššis fargga rávvaga. Luonddusuodjalanguovlluid olggobealde sáhttá váldit sámi duoji ávdnasiid nuvttá ja almmá ilmmuhusa haga unna mearážiid ja unna spehkastagažiigguin. Sámediggi ja Meahcceráđđehus dieđiheaba Sámi Duodji-searvvi dán mearrádusas. Dát lea almmatge unna lávkkáš, muhto dehálaš. Sámi duoji dorvvasteapmi lea earenoamáš dehálaš ja dorvvasteami dássi šaddá unna bihtážiin. Sámediggi lea ođđajagimánu ságastallan Sámi Duoji stivrrain viidáseappot mot sámi duoji dárbbut sáhttet dorvvastuvvot ja sámediggi válmmaštallá ášši ovttas servviin ja veahádatáittardeddjiin giđa mielde.

Sámediggi válmmaštallá bárrásiin cealkámuša Anárjávrre oasseoppalašlávas. Sávan, ahte dat olbmot, geat ledje sámedikki ordnen álbmotčoakkámis čakčat 2010, ja earátge áššis beroštuvvan olbmot bijale sámediggái oainnuideaset Anárjávrre oasseoppalašláva ođđaseamos veršuvnnas, vai sáhttit váldit vuhtii guovllu sápmelaččaid dárbbuid cealkámušasteamet. Oainnuid sáhttá doaimmahit munnje anonymalaččat dehe namain blogga bakte dehe telefuvnna bakte ja rávdnjeboasttain. Čálalaš oainnuid sáhttá doaimmahit maid sámedikki doaimmahahkii Anárii dehe Ohcejohkii min láhkaolbmui.

Boahtte vahku vuolggán Helssegii. Doalan ovdasága Kultuvra ja suvdilis gárganeapmi –semináras gaskavahkko. Duorastaga oassálasttán árktalaš ráđđádallangotti jagi vuosttaš čoakkámii.

Ahttohallan Vuottesjávrres, sámi álbmotbeaivedearvvuođaiguin,

Juvvá Lemet

Hyvää saamen kansallispäivää!

2011-02-05T15:58:00.005+02:00

Iloista kansallispäivää kaikille blogini lukijoille! Valitettavasti tänä vuonna saamelaiskäräjät ei voinut järjestää kansallispäivän juhlallisuuksia. Tarkoituksena oli järjestää kansallispäivän juhlallisuudet yhdessä Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa, mutta aikataulu, henkilöstöresurssit ja taloudellinen tilanteemme tuli vastaan. Tilanne on ikävä, koska saamelaiskäräjien tulisi juhlia saamelaisten kanssa kansallispäivää joka vuosi. Toivonkin, että tulevana vaalikautena kansallispäivän juhlista tehdään säännöllinen perinne.

Kansallispäivän alla saimme tärkeitä uutisia. Vuodesta 2012 lähtien ylioppilaskirjoituksissa voi kirjoittaa koltansaamen äidinkielenään. Tähän asti saamen kielen on voinut kirjoittaa äidinkielenä vain pohjois- ja inarinsaamessa. Vihdoinkin saamen kielet ovat tasa-arvoisessa asemassa ylioppilaskirjoituksissa. Tästä on kuitenkin pitkä matka tasa-arvoisuuteen suomen ja ruotsin kielten kanssa. Nykyisin saamen kielen äidinkielenkoe on esseekoe, suomen- ja ruotsin äidinkielenkokeessa koe on sekä essee- että tekstinymmärtämiskoe. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on, että koko ylioppilaskirjoituksen voi kirjoittaa saameksi. Tämä on tärkeä alku ja toivottavasti johtaa siihen, että tulevaisuudessa saamelaiset voivat suorittaa kielitutkintoja myös inarin- ja koltansaameksi.

Viime viikkoina on tapahtunut paljon. Saamelaiskäräjät on antanut lausunnon Kilpisjärven kehittämishankkeesta (www.samediggi.fi/lausunnot). Ensi keskiviikkona on hankkeen ohjausryhmän kokous, jossa päätetään hankkeen jatkosta. Kunta haluaa hyväksyä suunnitelman annettavaksi Enontekiön kunnan päättäville elimille, mutta saamelaiskäräjät vaatii jatkoaikaa, koska hankkeen vaikutusten arvioinnit, keskeiset esitykset ja lainsäädännön asettamat rajat ovat ristiriitaisia suunnitelmassa. Toivottavasti hankkeelle tulee jatkoaikaa.

Alkuvuodesta saamelaiskäräjät ja Metsähallitus kokoontuivat pohtimaan, miten metsähallituslain § 4 voidaan soveltaa. Keskustelimme myös siitä, miten tulee soveltaa biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):tä, joka velvoittaa valtioita suojelemaan alkuperäiskansojen luontoon liittyvää perinteistä tietoa. Metsähallituslain § 4 soveltamista on valmisteltu myös aikaisempien saamelaiskäräjien vaalikausien aikana. Nyt olemme päässeet konkreettisiin esityksiin. Työ toki jatkuu edelleen. Yksi konkreettinen toimenpide on biodiversiteettisopimuksen Akwé:Kon ohjeiden kokeilu Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman uudistamisessa. Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus ovat perustanut työryhmän, johon kuuluu alueen paliskuntien poroisännät ja saamelaiskäräjien nimeämät edustajat. Työryhmän tehtävänä on valmistella hoito- ja käyttösuunnitelmaa Akwé:Kon ohjeiden mukaisesti. Työryhmän puheenjohtajana on saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan varapuheenjohtaja Heikki Paltto. Työryhmä piti ensimmäisen kokouksen 2.2 ja toin tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen, muuten en työryhmän työhön osallistu. Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2011 lopussa - 2012 alussa. Puhe löytyy osoitteesta: (www.samediggi.fi/puheet). Puhe on suomeksi ja pohjoissaameksi.

Akwé:Kon ohjeiden käännös suomeksi löytyy osoitteesta: (www.samediggi.fi/art8j). Suomessa Akwé:Kon ohjeet ovat vapaaehtoisia ohjeita saamelaisten kotiseutualueella toteuttavien hankkeiden, suunnitelmien ja kaavoituksen kulttuuri-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnille, jotka vaikuttavat saamelaiskulttuuriin, -elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön. Ohjeiden tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuuden säilymisen sekä alkuperäiskansakulttuurin luontosuhteen ja perinteisen tiedon säilymisen.

Akwé:Kon ohjeiden toimeenpanon lisäksi saamelaiskäräjät on sopinut Metsähallituksen kanssa miten saamen käsityön toimintamahdollisuuksia voidaan turvata. Metsähallitus antaa asiassa pian ohjeen. Luonnonsuojelualueiden ulkopuolelta voi ottaa saamen käsityön raaka-aineita maksutta ja ilman ilmoitusta pieniä määriä ja pienin poikkeuksin. Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus tiedottavat Sámi Duodji-järjestöä päätöksestä. Tämä on toki pieni askel, mutta tärkeä. Saamen käsityön turvaaminen on ehdottoman tärkeää ja turvaamisen taso muodostuu pienistä palasista. Saamelaiskäräjät on tammikuussa keskustellut Sámi Duodjin hallituksen kanssa laajemmin miten saamen käsityön tarpeita voidaan turvata ja saamelaiskäräjät valmistelee asiaa yhdessä yhdistyksen ja vähemmistövaltuutetun kanssa kevään kuluessa.

Saamelaiskäräjät valmistelee parhaillaan lausuntoa Inarijärven osayleiskaavasta. Toivon, että saamelaiskäräjien kuulemistilaisuudessa syksyllä 2010 olleet ja asiasta muutenkin kiinnostuneet laittaisivat saamelaiskäräjille näkemyksiä Inarijärven osayleiskaavan uusimmasta versiosta, jotta voimme huomioida alueen saamelaisten tarpeita lausunnossamme. Näkemyksiä voi toimittaa minulle anonyymisti tai omalla nimellä blogin kautta tai puhelimitse ja sähköpostitse. Kirjallisia näkemyksiä voi toimittaa myös saamelaiskäräjien toimistoon Inariin tai Utsjoelle lakimiessihteerillemme.

Ensi viikolla lähden kohti Helsinkiä. Puhun Kulttuuri ja kestävä kehitys -seminaarissa keskiviikkona. Torstaina osallistun arktisen neuvottelukunnan vuoden ensimmäiseen kokoukseen.

Kansallispäiväterveisin lumiselta Vuontisjärveltä,
Klemetti Näkkäläjärvi

Jagi álggus

2011-01-30T20:51:00.001+02:00

Šállosan go in leat guhkes áigái čállán blogga. Mus lea oainnat jagi álgu álgán buohcamiin. Ođđa jahki lea álgán eallasit sámiid riektesajádaga dáfus sihke Suomas ja riikkaidgaskasaš dásisnai. Buoremus ođas bođii bearjadaga go kultur- ja faláštallanministtar Stefan Wallin juolludii sámi giellabeassi- ja riekkesdoibmii 450 000 euro. Ruhtadeapmi lea juolluduvvon nu ahte sámedikki juohká dan ovddos bálvalusaid lágideddjiide. Ruhtadeapmi galgá adnojuvvot davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiel bálvalusaide. Jahki ii livčče sáhttán álgit buorebut, doaivvu mielde oažžut jagi áigge lasi buriid ságaid. Ruhtadeapmi vuođđuduvvá sámedikki dahkan álgagii ja dat lea sámi giellaealáskahttinprográmma oassi. Oahpahus- ja kulturministeriija lea dán válgabajis ministtar Wallina áigge dorjon sámi kultuvrra giitehahtti ládje. Ministeriija ordne maid sámedikki álgaga mielde áššedovdiseminára Unesco immateriála kulturárbesoahpamuša ratifiseremis guovvamánu Helssegis. Áššit orrot ovdáneame.

Sámiid riektesajádaga dáfus guhkkelepmosii olli ođđasiidda gullá maid ON:a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya raportta almmustuhttin. Anaya attii raporttas ON:a olmmošvuoigatvuohtaráđđái 12.1.2011. Raporta doalai sisttis máŋggaid ávžžuhusaid. Dađi bahábut virggálaš Suopma lea orron jávohaga raporttas, omd. olgoáššiidministeriija ruovttusiidduin raporta ii gávdno iige vuoigatvuohtaministeriija ruovttusiidduinge. Ášši ii galggale iešalddes oba imaštallatge, daningo olgoáššiidministeriija siidduin daddjojuvvo velnai, ahte ON:a álgoálbmotjulggaštus ii leat velge dohkkehuvvon ON:s. Julggaštushan dohkkehuvvui juo jagi 2007. Siiddut leat ođastuvvon jagi 2009, muhto álgoálbmotjulggaštus oassi lea jagi 2006 dásis. Anaya raporta gávdno sámedikki ruovttusiidduin dakkár sajes go dokumeanttat → sámi parlamentáralaš ráđđi. Sámediggi lea dahkan álgaga olgoáššiidministeriijai Anaya raportta jorgaleamis suoma- ja sámegillii.

Anaya ávžžuha Suoma buoridit sámiid iešmearridanrievtti ja ratifiseret ILO 169-soahpamuša álgoálbmogiid rivttiin nu ahte sápmelaččat livčče ieža ratifiserenproseassas mielde. Anaya ávžžuha Suoma stáhta buoridit sámedikki vejolašvuođa oassálastit mearrádusdahkamii ja evttoha, ahte mearridanváldi sirdojuvvolii sámediggái áššiin, mat gusket sámegielaid, sámi kultuvrra, árbevirolaš ealáhusaid ja eananrivttiid. Sámediggái galgá maid addit dárbahassii resurssaid bargat. Dálá áigge Suoma sámedikki ruhtadeapmi lea áibbas bistteheapme.

Dáláš riikkabeivviid áigge Anaya ávžžuhusat eai háhppehuvvo olláhuhttojuvvot. Anaya raporta galgá váldojuvvot vuhtii boahttevaš ráđđehusprográmma válmmaštallamis ja sávan bellodagaid giddet fuopmášumi Anaya ávžžuhusaide iežaset válgaprográmmain. Suopma gal ferte váldit vuhtii Anaya ávžžuhusaid, álgoálbmotraporterejeaddji oainnat čuovvu mot raportta ávžžuhusat olláhuhttojuvvojit. Suopma galggalii váldit duođas ávžžuhusaid ja dat galgá álggahit ávžžuhusaid olláhuhttima dakkaviđe, jos Suopma duođas hálida ON:a dorvvolašvuohtaráđi lahttun. Sámediggái Anaya raporta lea hui dehálaš ja dat sisdoallá buot daid mávssolaš áššiid fuolaid, maid Suoma sámediggi buvttii ovdan álgoálbmotraporterejeaddjái cuoŋománu beallemuttos go son galledii sámi parlamentáralaš ráđi guossin Roavenjárggas.

Sámediggi áigu čujuhit Anaya ávžžuhusaide ja viggat buot vejolaš vugiiguin váikkuhit dasa, ahte Suopma riepmá olláhuhttit Anaya ávžžuhusaid ja váldá daid duođas. Bukten Anaya ávžžuhusaid, mat gusket sámiid boazodoalu ja iešmearridanrievtti riikkabeivviid eanan- ja meahccedoalloválljagotti dihtui ovddit vahku. Válljagoddi gulai sámedikki boazodoalu ja luondduealáhusaid ráhkadatdoarjjalágas, ng. poluras. Válljagoddái iežan doallan sáhkavuorru gávdno ruovttusiidduin. Gullan lei veaháš ártet, eanan- ja meahccedoalloministeriija virgeolmmoš álggii šiitit ee. sámi boazodoalu earenoamášvuođa, dan vuođđolága kultuvrralaš suoji ja dan ahte sápmelaččaid boazodoallu vuođđuduvvá siiddaid guođoheapmái, maid mun bukten iežan sáhkavuorustan ovdan. Dilli lei hui earenoamáš, daningo dábálaččat válljagoddegullamis ságastallojuvvo válljagotti lahtuiguin eaige nákkahalagoađe eará oasseváldiiguin, geat leat bovdejuvvon gullamii. Sámi boazodoalu álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš suodji ja sámi boazodoalu kultuvrralaš barganmálle ii velge ipmirduvvo eanan- ja meahccedoalloministeriijas, dego ii gudnejahttojuvvo válljagoddegullamii bovdejuvvon beliid vuoigatvuohta buktit ovdan iežaset oainnuid sidjiide várrejuvvon áiggis.

Maiddái Eurohpa parlameanta lea doarjalan iežas árktalaš čielggadeamis Supmii ja Ruŧŧii vai dat ratifisereleigga ILO 169-soahpamuša. Parlameantta oaidnu lea dehálaš ja sámediggi gal dieđusge doarjala maiddái dasa. Nuppe dáfus parlameanta lea mu mielas veaháš dahkubassi iežas linnjemis. Sápmelaččaid vejolašvuođat váikkuhit EU-mearrádusdahkamii eai rievtti mielde oba leatge iige EU:s, parlameanttas ja komisšuvnnas leat doaibmi dialoga álgoálbmogiiguin, vaikka dasa lea čatnašuvvon máŋgga sajes ja dásis. Parlameanta galggalii iežas barggus atnit ávvira das, ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat olláhuvvet EU:s, leathan sápmelaččat EU:a áidna álgoálbmot. Vai parlameanta oaidnu ILO 169-soahpamuša ratifiseremis livččii beaktil ja jáhkehahtti, de EU ja parlameanta galggaleigga buoridit sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođaid EU:s.

Ovddetvahku Alma media dagai stuora ođđasa das, ahte Suopma ii ratifisere ILO 169-soahpamuša dán ráđđehusbajis. Dát livččii leamaš journalisttalaččat ođas jahki dás ovdal. Dálá ráđđehus bargá vel bealgoalmmát mánu eaige ođđa láhkaevttohusat šat dolvojuvvo riikkabeivviide. Dat galggalii leat doaimmaheddjiidenai čielggas. Suopma šaddá čoavdit ILO 169-soahpamuša ratifiserema boahtte ráđđehusbaji áigge, Suomas eai leat eará molssaeavttut. Davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamat ja jeavddalaš riikkaidgaskasaš ávžžuhusat sierra orgánain, mat bearráigehččet olmmošvuoigatvuođaid, bákkuhit Suoma álggahit ILO 169-soahpamuša ratifiserenproseassa Suomas. Jos Suopma ii ratifisere soahpamuša, de Suopma massá riikkaidgaskasaš váikkuhanválddi ja šaddá olmmošvuoigatvuođaid duolbmi riikkaid čáhppes listui. Sávannai, ahte bellodagat ja sierra ministeriijat ipmirdivčče dán – jos ášši ii čovdojuvvo, de Suoma namma ja mannebe ii maiddái gilvonákcanai sáhttá leat uhkiduvvon.

Dađi bahábut dáppe davvin Anaya raporttas leat čuvvon dušše morašlaš oaivilat almmatge válggaid lagašvuođa dihte. Lei hui ahkit lohkat Lapin Kansas ahte jurista, vuođđoláhkaválljagotti lahttu Ulla Karvo ilmmuhii iežas vuostálastit ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja logai iežas vuodjit kveanaid ja ng. lappalaččaid vuoigatvuođaid čilgekeahttá dárkileappot iežas ákkaid. Soaitá son govahallat beassat sin jienaiguin fas riikkabeivviide. Vuođđoláhkaválljagoddi lea Karvo baji áigge linnjen, ahte Suopma galgá čielggadit ILO 169-soahpamuša ratifiserema cealkámušastis Suoma olmmošriektepolitihkas. Cealkámuša ja linnjen lei ovttamielalaš. Válggaid lahkoneami mielde Karvo oaidnu orru rievdan.

Sámedikki ruovttusiidduin gávdno sámedikki stivrra čilgehus dievasčoakkámii sámedikki doaibmaprográmma 2008-2011 olláhuvvamis. Dat gávdno oasis dokumeanttat-reivvet ja muittuhančállagat – 2010. Dievasčoakkán merkii čilgehusa diehtun čoakkámisttis 4/2010. Čilgehusas gávdno čohkkejuvvon hámis sámedikki sierra orgánaid bargu doaibmaprográmma olláhuhttimis. Čilgehusa lea čohkken sámedikki hálddahus. Sávan, ahte sámedikki doaimmas beroštuvvan bealit oahpásnuvvet čilgehussii, daningo dat addá ollislaš gova sámedikki barggus ja doaibmagiettis.

Olu earánai lea geargan dáhpáhuvvat dán jagi álggus. Máhcan daidda áššiide boahtte vahku jagi nuppi bloggastan.

Vuottesjávrres 30.1.2011

Juvvá Lemet

Vuoden alun tunnelmia

2011-01-30T20:50:00.001+02:00

Pahoittelen blogipäivitykseni viivästymistä, minulla vuoden alku on alkanut flunssan kourissa. Uusi vuosi on alkanut vilkkaasti saamelaisten oikeusaseman kannalta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Iloisin uutinen kuultiin perjantaina, jolloin kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin myönsi saamelaiselle kielipesä- ja kerhotoimintaan 450 000 euroa. Rahoitus on myönnetty saamelaiskäräjien kautta kanavoitavaksi edelleen palvelujen järjestäjille. Rahoitusta tulee käyttää pohjois-, inarin- ja koltansaamenkielisin palveluihin. Vuosi ei olisi voinut alkaa paremmin, toivottavasti saamme vuoden aikana lisää iloisia uutisia. Rahoitus perustuu saamelaiskäräjien tekemään aloitteeseen ja se on osa saamen kielenelvytysohjelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on panostanut ministeri Wallinin kaudella saamelaiskulttuurin tukemiseen kiitettävästi. Ministeriö järjestää myös saamelaiskäräjien aloitteeseen pohjautuen asiantuntijaseminaarin Unescon aineettoman kulttuuriperintösopimuksen ratifioimisesta helmikuussa Helsingissä. Asiat tuntuvat etenevän.

Saamelaisten oikeusaseman kannalta kauaskantoisimpiin uutisiin kuuluu myös YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anayan raportin julkaiseminen. Anaya antoi raporttinsa YK:n ihmisoikeusneuvostolle 12.1. 2011. Raportti sisälsi useita suosituksia. Valitettavasti virallinen Suomi on vaiennut raportista, esimerkiksi ulkoasianministeriön kotisivuilta raporttia ei löydy kuten ei myöskään oikeusministeriönkään sivuilta. Sinänsä asiaa ei pitäisi ihmetellä, koska ulkoministeriön sivuilla todetaan edelleen, että YK:n alkuperäiskansajulistusta ei ole hyväksytty vieläkään YK:ssa. Julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2007. Sivusto on kyllä päivitetty vuonna 2009, mutta alkuperäiskansajulistusta koskeva osio on vuoden 2006 tasolla. Anayan raportti löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta osiosta dokumentit → saamelainen parlamentaarinen neuvosto. Saamelaiskäräjät on tehnyt aloitteen ulkoasianministeriölle Anayan raportin kääntämiseksi suomeksi ja saameksi.

Anaya suosittaa Suomea parantamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja ratifioimaan ILO 169-sopimuksen alkuperäiskansojen oikeuksista osallistuttaen saamelaiset ratifiointiprosessiin. Anaya kehottaa Suomen valtiota parantamaan saamelaiskäräjien mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon ja esittää, että päätösvaltaa siirrettäisiin saamelaiskäräjille asioissa, jotka koskevat saamen kieliä, kulttuuria, perinteisiä elinkeinoja ja maaoikeuksia. Saamelaiskäräjille tulee antaa myös riittävät resurssit toimia. Nykyisin Suomen saamelaiskäräjien rahoitus on täysin riittämätöntä.

Nykyisen eduskunnan aikana Anayan suosituksia ei ehditä toimeenpanemaan. Anayan raportti tulee ottaa huomioon tulevan hallitusohjelman valmistelussa ja toivon puolueiden kiinnittämän huomiota Anayan suosituksiin omissa vaaliohjelmissaan. Suomen on syytä ottaa Anayan suositukset todella huomioon – alkuperäiskansaraportoija tulee seuraamaan, miten raportin suosituksia tullaan toimeenpanemaan. Suomen tulisi ottaa suositukset tosissaan ja aloittaa suosituksien toteuttaminen heti, jos Suomi todella haluaa YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Saamelaiskäräjille Anayan raportti on todella tärkeä ja se pitää sisällään kaikki ne keskeiset huolenaiheet, jotka Suomen saamelaiskäräjät toi esille erityisraportoijalle huhtikuussa kun hän vieraili saamelaisen parlamentaarisen neuvoston vieraana Rovaniemellä.

Saamelaiskäräjät tulee viittaamaan Anayan suosituksiin ja pyrimme kaikin tavoin vaikuttamaan siihen, että Suomi alkaa toimeenpanna Anayan suosituksia ja ottaa ne tosissaan. Toin Anayan suositukset koskien saamelaisten poronhoitoa ja itsemääräämisoikeutta eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan tietoon toissa viikolla. Valiokunta kuuli saamelaiskäräjiä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilaista (polura). Valiokunnalle pitämäni puhe löytyy kotisivuilta. Kuuleminen oli hieman erikoinen, maa- ja metsätalousministeriön virkamies alkoi kuulemisessa kiistää mm. saamelaisporonhoidon erityisyyttä, sen perustuslaillista kulttuurista suojaa ja saamelaisporonhoidon perustumista siitojen paimennukseen, jotka toin omassa puheenvuorossani esille. Tilanne oli erikoinen, koska yleensä valiokuntakuulemisessa keskustellaan valiokunnan jäsenten kanssa eikä aleta väittelemään muiden valiokunnassa kuultavana olevien tahojen kanssa. Saamelaisporonhoidon kansallista ja kansainvälistä suojaa ja saamelaisporonhoidon kulttuurista harjoittamismallia ei vieläkään ymmärretä maa- ja metsätalousministeriössä, kuten ei kunnioiteta valiokuntakuulemisessa olevien tahojen oikeutta ilmaista valiokunnalle oman näkemyksensä omalla ajallaan.

Myös Euroopan parlamentti on vedonnut omassa arktisessa selonteossaan Suomeen ja Ruotsiin jotta ne ratifioisivat ILO 169-sopimuksen. Parlamentin kanta on tärkeä ja saamelaiskäräjät tulee siihen myös vetoamaan. Toisaalta parlamentti on mielestäni hieman tekopyhä linjauksessaan. Saamelaisten mahdollisuudet vaikuttaa EU-päätöksentekoon ovat käytännössä olemattomat eikä EU:lla, parlamentilla ja komissiolla ole toimivaa dialogia alkuperäiskansojen kanssa, vaikka siihen on sitouduttu monella taholla. Parlamentin tulisi huolehtia omassa toiminnassaan siitä, että alkuperäiskansojen oikeudet toteutuvat EU:ssa, ovathan saamelaiset EU:n ainoa alkuperäiskansa. Jotta parlamentin kanta ILO 169-sopimuksen ratifioimisesta olisi tehokas ja uskottava, on EU:n ja parlamentin parannettava saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia EU:ssa.

Toissa viikolla Alma media teki suuren uutisen siitä, että Suomi ei ratifioi ILO 169-sopimusta tällä hallituskaudella. Tämä olisi ollut journalistisessa mielessä uutinen vuosi sitten. Hallituskautta on jäljellä 2,5 kuukautta eikä uusia lakiesityksiä voi viedä enää eduskuntaan. Sen pitäisi olla toimittajillekin selvää. Suomen on ratkaistava ILO 169-sopimuksen ratifioiminen ensi vaalikaudella, Suomella ei ole muita vaihtoehtoja. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut ja jatkuvat kansainväliset suositukset ihmisoikeuksia valvovilta eri elimiltä pakottavat Suomen aloittamaan ILO 169-sopimuksen ratifiointiprosessin Suomessa. Jos Suomi ei sopimusta ratifioi, Suomi tulee menettämään kansainvälistä vaikutusvaltaa ja joutuu ihmisoikeuksia rikkovien maiden mustalle listalle. Toivonkin, että puolueet ja eri ministeriöt ymmärtäisivät tämän – jos asiaa ei ratkaista, Suomen maine ja miksei myös kilpailukykykin on uhattuna.

Valitettavasti Lapissa Anayan raportti on aiheuttanut ilmeisesti vaalien läheisyydestä johtuen surullisia irtiottoja. Oli hyvin ikävää lukea Lapin Kansasta että juristi, perustuslakivaliokunnan jäsen Ulla Karvo ilmoitti vastustavansa Ilo 169-sopimuksen ratifiointia ja ajavansa kveenien ja lappalaisten oikeuksia selittämättä tarkemmin omia perusteitaan. Ehkä hän kuvittelee pääsevänsä näiden äänillä uudelleen eduskuntaan. Perustusvaliokunta on Ulla Karvon kaudella linjannut, että Suomen on selvitettävä ILO 169-sopimuksen ratifioimista lausunnossaan Suomen ihmisoikeuspolitiikasta. Linjaus oli yksimielinen. Vaalien lähestyessä Karvon mieli on näyttänyt muuttuneen.

Saamelaiskäräjien kotisivuilta löytyy saamelaiskäräjien hallituksen selvitys yleiskokoukselle saamelaiskäräjien toimintaohjelman 2008-2011 toteutumisesta. Se löytyy osiosta dokumentit-kirjeet ja muistiot – 2010. Yleiskokous merkitsi selvityksen tiedoksi kokouksessaan 4/2010. Selvityksestä löytyy koottuna saamelaiskäräjien eri elinten toiminta toiminta-ohjelman toteuttamisessa. Selvityksen on koonnut saamelaiskäräjien hallinto. Toivon, että saamelaiskäräjien toiminnasta kiinnostuneet tahot tutustuisivat selvitykseen, koska se antaa kokonaiskuvan saamelaiskäräjien toiminnasta ja toimintakentästä.

Paljon muutakin on ehtinyt vuoden alussa tapahtua. Palaan niihin asioihin ensi viikolla vuoden toisessa blogissani.

Vuontisjärvellä 30.1.2011

Klemetti Näkkäläjärvi

Sikta sámediggeválggaide

2010-12-28T22:54:00.004+02:00

Jagi loahpas nohká ohcamuša guođđin sámedikki válgalogahallamii. Hálidan ávžžuhit ja doarjalit buot sápmelaččaide, geat eai leat válgalogahallamis, ohcalit logahallamii, vai beassabehtet geavahit iežaideattet jienastanvuoigatvuođa boahtte sámediggeválggain ja váikkuhit dasa, makkár politihkka sámedikkis boahttevaš jagiid vuddjojuvvo ovddos. Čuovvovaš válgaáigodaga áigge loahpahuvvojit davviriikkalaš sámi soahpamuša (konvenšuvnna) joatkkaráđđádallamat ja vejolaš soahpamuša ratifiseren. Oktanaga ráđđádallamiiguin, mat siktejit sámi soahpamuša ratifiseremii, Suopma šaddá čoavdit sámiid eanan- ja čáhcevuoigatvuohtagažaldagaid, daningo dat sámi soahpamuša ratifiserema mávssolaš oassi. Davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiseren gáibideažžá maid Suoma sámediggelága dárkkisteami ja válgaortnega ođasteami.

Sámediggi lea dahkan evttohusa válgaortnega ođasteami várás. Dál jienasteddjiin ii leat mangelágán golaheaddjesujiid, sámediggái válljejuvvojit ovddasteaddjit almmá oppalaš dieđu haga das, makkár politihka sii vudjet. Dego dát válgaáigodat lea čájehan, de válgavuogádagas leat buncárat. Vuoigatvuohtaministeriijas lea ilmmuhuvvon, ahte boahtte ráđđehusáigodagas sámediggeláhka ja válgaortnet sáhttá dárkkistuvvot. Sávan, ahte boahtte sámediggeválggain dii, buorit jienasteaddjit, gáibidehpet iežaideattet ovddasteddjiin politihkalaš linnjemiid albmosii ovdal go dahkabehtet jienastanmearrádusa. Dii mearridehpet boahttevaš sámedikki politihkalaš linnjá. Sámedikki ruovttusiidduin gávdnojit skovit válgalogahallamii ohcamis čuovvovaš liŋkkas:www.samediggi.fi--> dokumeantat- Vaalit 2011.

Gollan jahki lea leamaš hohpolaš sámedikkis. Lean viidáseappot gieđahallan gollan jagi čállosisttán Inarilainen-aviissas suomagillii. Aitosaš doaibmamet lea lassánan ja sámi parlamentáralaš ráđi jođiheami dikšun lea lasihan bargonoađi mearkkašahtti ládje. Dán jagi áigge leat joksan smávva ovdánanlávkkiid sámiid riektesajádaga ovdáneamis, vaikko almmolašvuođas dan ii álohii fuobmáge. Ráđđehusa evttohusain ođđa meahccejohtalusláhkan sihke ođđa čáhceláhkan boahtiba goappásnai vuosttaš geardde iežas paragráfan sámi kultuvrra suoji dorvvasteapmi. Sámegiela ealáskahttinprográmma plánen lea álgán. Prográmma válmmaštalli bargojoavkkus lea nanu sámedikki ovddastus ja jáhkánnai, ahte oažžut prográmmas dakkára, ahte dat dorvvasta sámegiela ja sámi kultuvrra boahtteáiggi sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde. Nuoraid sajádaga buorráneapmi sámedikki doaimmas lea maid stuora ovdáneapmi.

Boahtte jahki lea maŋimus dán válgaáigodaga sámedikki doaibmajahki. Olu hástalusat lea vel ovddas. Biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j)-bargojoavkku bargu galgá loahpahuvvot cuoŋománu loahpa rádjái. Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ja hálddahusa ođđasitorganiseren galggalii maid loahpahuvvot boahtte čavčča rádjái. Sámedikki bargoortnega ja ekonomiijahálddahusa ođasnuhttinbargu galggalii maid loahpahuvvot. Hástalusat leat vaikko man eatnat ja bargu lea dárbahassii vel dánnai válgaáigodagas.

Boahtte jagi áigge iešguhtenai sámedikki lahttu galgá suokkardit vuolgágo šat evttohassan sámediggeválgii. Seamma suokkardeapmi lea maid mus ovddas. In sáhte šiitit, ahte iigo dát válgaáigodat livčče leamaš lossat nu vuoiŋŋamašlaččat go maid fysihkalaččatnai. Persovdnii čuohcci ja vuojulduvvi opposišuvdnapolitihkka sámedikkis lea maid hui lossat. Lea šállošahtti, ahte maiddái mu bearaš lea gillán almmusvuođa deaddagiin. Mediaspeallu lea maid šaddan garraseabbon eaige áššegažaldagain háliduvvo dahkkojuvvot ođđasat. Áššálaš, kritihkalaš, dutki journalisma sámi mediain ii jur gávdno. Lea maid duohta, ahte riikkabeaivvelahtut váidalit seamma váilevašvuođain váldegotti medias. Válgaáigodat lea leamaš lossat, muhto olu lea ožžojuvvon áigái ja olu lea vel dagakeahttá. Loahpalaš mearrádusa das vuolggángo šat evttohassan sámediggeválggaide dagan go lean ráđđádallan áššis iežan bearrašiin buori áigge ovdal válggaid. Dieđihan dieđusge mearrádusastan mu blogga lohkkiid.

Juovlavahku oassálasten Lappi universiteahta sámegiela lektora Leif Rantala barggusheaitinseminárii, Sápmi ja Lappi universiteahtta. Bukten dilálašvuhtii sámedikki dearvvahusa. Dilálašvuođa ságastallamis ávzzuhin, ahte maiddái universiteahtat galget guoddit ovddasvástádusaset sámegiela ealáskahttinprográmma olláhuhttima várás. Universiteahtat galggale iežaset osiin ráhkkanit prográmmii ja dan maŋŋel go dat nohká nu ahte dat skuvlejit oahpaheddjiid ja áššedovdiid sihke nu ahte válmmaštit materiála goiellaealáskahttinbargguide. Čuovvovaš beaivve bukten dearvvahusa Kemi-Tornio (Giepma-Duortnus) ámmátállaskuvlla válmmašnuvvanfeasttas. Mu doallan sártnit sámedikki ruovttusiidduin. Ođđajagimánu vuosttaš vahku doalan vahku luomu. Bargohoahput álget fas loahppážiid maŋŋel.

Vuottesjávrres 28.12.2010

Juvvá Lemet

Kohti saamelaiskäräjävaaleja

2010-12-28T22:53:00.001+02:00

Vuoden lopussa päättyy hakeutuminen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Vetoankin kaikkiin saamelaisiin, jotka ette ole vielä vaaliluettelossa, hakeutumaan luetteloon, jotta pääsette käyttämään äänioikeuttanne tulevissa saamelaiskäräjävaaleissa ja vaikuttamaan siihen, millaista politiikkaa saamelaiskäräjillä tulevina vuosina ajetaan. Seuraavan vaalikauden aikana saatetaan päätökseen pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut ja mahdollinen sopimuksen ratifiointi. Yhtäaikaisesti saamelaissopimuksen ratifiointiin tähtäävien neuvottelujen kanssa Suomi joutuu ratkaisemaan saamelaisten maa- ja vesioikeuskysymykset, koska ne ovat olennainen osa saamelaissopimuksen ratifiointia. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi edellyttänee myös Suomen saamelaiskäräjälain tarkistamista sekä vaalijärjestelmän uudistamista.

Saamelaiskäräjät on tehnyt esityksen vaalijärjestelmän uudistamiseksi. Nyt äänestäjillä ei ole minkäänlaista kuluttajansuojaa, saamelaiskäräjille valitaan edustajia ilman yleistä tietoa sitä, millaista politiikkaa he ajavat. Kuten tämä vaalikausi on osoittanut, vaalijärjestelmässä on ongelmia. Oikeusministeriöstä on ilmoitettu, että tulevalla hallituskaudella saamelaiskäräjälakia ja vaalijärjestelmää voidaan tarkistaa. Toivon, että tulevissa saamelaiskäräjävaaleissa Te, hyvät äänestäjät, vaaditte edustajianne poliittisia linjauksia julki ennen äänestyspäätöstänne. Te määräätte tulevan saamelaiskäräjien poliittisen linjan. Saamelaiskäräjien kotisivuilta löytyvät lomakkeet vaaliluetteloon hakeutumisesta oheisesta linkistä: www.samediggi.fi--> dokumentit-->vaalit 2011.

Kuluva vuosi on ollut kiireinen saamelaiskäräjillä. Olen laajemmin käsitellyt kulunutta vuotta kirjoituksessani Inarilaiseen (suomeksi). Varsinainen toimintamme on kasvanut ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden hoito on lisännyt työtaakkaa merkittävästi. Kuluvan vuoden aikana on saavutettu pieniä edistysaskelia saamelaisten oikeusaseman kehityksessä, vaikka julkisuudesta sitä ei aina huomaa. Hallituksen esityksissä uudeksi maastoliikennelaiksi sekä uudeksi vesilaiksi tulee ensimmäisen kerran omaksi pykäläkseen saamelaiskulttuurin suojan turvaaminen. Saamen kielenelvytysohjelman suunnittelu on alkanut. Ohjelmaa valmistelevassa työryhmässä on vahva saamelaiskäräjien edustus ja uskonkin, että saamme ohjelmasta sellaisen, että se turvaa saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tulevaisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueella että sen ulkopuolella. Nuorten aseman kohentuminen saamelaiskäräjien toiminnassa on myös suuri edistys.

Tuleva vuosi on viimeinen tämän vaalikauden saamelaiskäräjien toimintavuosi. Paljon haasteita on vielä edessä. Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j)-työryhmän työ tulee saattaa loppuun huhtikuun loppuun mennessä. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan ja hallinnon uudelleenorganisointi tulisi myös saattaa loppuun ensi syksyyn mennessä. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen ja taloushallinnon uudistamistyö tulisi myös saattaa loppuun. Haasteita on paljon ja tehtävää riittävästi vielä tälläkin vaalikaudella.

Tulevan vuoden aikana itse kunkin saamelaiskäräjäjäsenen tulee pohtia lähteekö enää ehdolle saamelaiskäräjävaaleihin. Sama pohdinta on myös minulla edessä. En voi kiistää, etteikö tämä vaalikausi olisi ollut raskas niin henkisesti kuin fyysisestikin. Henkilökohtaisuuksiin keskittyvä oppositiopolitiikka saamelaiskäräjillä on myös hyvin raskasta. Valitettavasti myös perheeni on kärsinyt julkisuuden paineista. Mediapeli on myös koventunut eikä asiakysymyksistä haluta juuri uutisia tehdä. Asiallista, kriittistä, tutkivaa journalismia ei saamelaismedioista juuri löydy. Kansanedustajat tosin valittavat samaa valtakunnan mediasta. Kausi on ollut raskas, mutta paljon on saatu aikaan ja paljon on vielä tekemättä. Lopullisen päätöksen siitä lähdenkö enää ehdolle saamelaiskäräjävaaleihin teen kuultuani perhettäni hyvissä ajoin ennen vaaleja. Tiedotan toki päätöksestäni blogini lukijoita.

Jouluviikolla osallistuin Lapin yliopiston saamen kielen lehtori Leif Rantalan jäähyväisseminaariin, Saame ja Lapin yliopisto. Toin tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen. Tilaisuuden keskustelussa kehotin myös yliopistoja kantamaan oman vastuunsa saamen kielen elvytysohjelman toteutumiseksi. Yliopistojen tulisi omalta osaltaan valmistautua ohjelmaan ja sen jälkeiseen aikaan kouluttamalla opettajia ja asiantuntijoita sekä valmistamalla materiaalia kielenelvytystehtäviin. Seuraavana päivänä toin tervehdyksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun valmistujaisjuhlaan. Puheet löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta. Tammikuun ensimmäisellä viikolla pidän viikon loman. Työkiireet alkavat sitten taas loppiaisen jälkeen.

Hyvää uutta vuotta kaikille blogini lukijoille!

Vuontisjärvellä 28.12.2010

Klemetti Näkkäläjärvi

Jagi maŋimus dievasčoakkán

2010-12-17T08:37:00.002+02:00

Sámedikki dán jagi njealját ja maŋimus dievasčoakkán dollojuvvui ikte Heahtás. Čoakkámii bohte jur dan mađe, dehege 11 lahtu ja várrelahtu, vai čoakkámis lei mearridanváldi. Almmatge juovlahoahput ja eará manut este sámediggelahtuid dievasmearálaš oassálastima čoakkámii. Sámedikki dievasčoakkán lea árbevirolaččat dollojuvvon jahkásaččat juovlamánu sulaid. 11 sámediggelahtu, geat gáibide čoakkáma bovdema čoahkkái, eai gal čoakkámis dihtton. Liikká muhtin sámediggelahtus orui leame áigi dikšut oktasaš áššiid dieđihangaskaomiin, muhto ieš čoakkámii ii lean áigi oassálastit.

Šattaimet sirdit čoakkáma Heahttái, daningo guhkes gaskkat ja mátkeáigi este muhtin sámediggelahtu mátkki Gilbbešjávrái, iige čoakkámis livčče šaddan lágalaš ja mearridanválddálaš. Daningo juohke dáhpáhusas buot diggeáirasat livčče mannan Gilbbešjávrái Heahtá bakte, de lágalaš eastta čoakkánbáikki sirdimii Heahttái ii lean.

Čoakkámis lei hui buorre ságastallanvuoigŋa ja vuojulduvaimet áššegažaldagaide. Ledjen hui ilolaš čoakkáma dovdamušain ja báikki nalde leamaš ovddasteddjiid hálus ovddidit ovttas sámi áššiid ja sajádaga. Čoakkáma álggus muitalin iežan vieru mielde oanehis geahčastagaža áigeguovdilis áššiide. Gieđahallen davviriikkalaš sámi soahpamuša dohkkeheami ovdáneami, sámedikki ja oaiveministtar Mari Kiviniemi deaivvadeami ja meahccejohtaluslága. Stáhtaráđđi lea addán riikkabeivviide evttohusa ođđa meahccejohtalusláhkan. Das lea vuosttaš geardde paragráfa sámiid vuoigatvuođain. Paragráfa čuovvu ruvkelága linnjema nu ahte meahccejohtalus ii oaččo akto dehe ovttas eará eanangeavahanvugiiguin leat árrun sápmelaččaide mávssolaš eavttuid mielde bargat sámi árbevirolaš ealáhusaiguin. Sámediggi lei evttohan čáhcelága miel linnjema, man mielde meahccejohtalus ii oaččole dagahit unnánačča eanet áru dehe vahága sámi kultuvrii dehege sámi ealáhusaiguin bargamii. Lea ahkit, ahte čáhcelága geavat ii leat váldojuvvon eará lágaide. Ruvkelága linnjen datnai lea gal dattege buorre álgu.

Lei dehálaš doallat sámedikki dievasčoakkáma vel dán jagi mielde. Ná oaččuimet dehálaš ruhtaohcamušaid sámi kultur- ja sámegiel oahppomateriálamearreruđa várás ja mearreruđa sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buvttadeapmái. Jagi 2012 oahppomateriálaruđat, sámi kultuvrra doarjja ja sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusat eai šatta vára vuollái ja sávaldat lea dieđusge ahte sámediggi oažžu ruđa dan sturrosažžan go maid lea evttohan.

Sámedikki čoakkámii buktojuvvui professor Kaarlo Tuori áššedovdicealkámuš sámedikki ságadoalli ja stivrra earuhanvejolašvuođain sihke stivrra doaimma árvvoštallamis 7 sámediggelahtu gáibádusa vuođul. Tuori lea gávnnahan cealkámušastis lágaheapmin ságadoalli ja stivrra earuheami. Čoakkámii buktojuvvui maid čilgehus sierra orgánaid, ee. Stivrra, doaimmas 11 sámediggelahtu gáibádusa mielde. Čilgehustabeallas ovdanbuktojuvvui sámedikki dán válgaáigodaga 2008-2011 doaibmaprográmma olláhuvvan sámedikki sierra orgánain. Tabeallas ovdanbuktojuvvui doaibmaprográmma sierra politihkalaš doaimmat dievasčoakkámii hui viidát ja dievasčoakkán merkii čilgehusa diehtun buori vuoiŋŋas. Sámedikki doaibmaprográmma ollislaš olláhuvvama eastá sámedikki resurssaid vuollegis dássi, muhto duhtavašvuođain sáhtán dadjat, ahte measta buot ulbmilat leat ovddiduvvon sámedikki doaimmas. Čilgehus boahtá gávdnot lagašáiggiid sámedikki ruovttusiidduin.

Álgovahku ledjen Anáris čoakkámis, mii gieđahalai giellabesiid ruhtadeami. Bukten ovdan, ahte giellabeasit galget leat buot sámi ruovttuguovllu suohkaniin ovttaveardásažžan nu ahte váldojuvvojit sierra sámegielaid dárbbut vuhtii ja ahte giellabesiid bakte galgá eakti vuogi mielde sirdit sámegiela ja sámi kultuvrra sámi mánáide.
Boahtte vahku ovdal juovlaluomu lea vel muhtin bargomátki. Manan Roavenjárggas Lappi universiteahta sámegiela lektor Leif Rantala maŋimus virgelogaldagas. Seminára ulbmilin lea gieđahallat sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa boahtteáiggi lappi universiteahtas. Disdaga manan Durdnosis doallame ámmátallaskuvlla stuđeanttaide ávvudansága.

Vuoden viimeinen yleiskokous

2010-12-17T08:37:00.001+02:00

Saamelaiskäräjien tämän vuoden neljäs ja viimeinen yleiskokous pidettiin eilen Hetassa. Kokoukseen saapui juuri vaadittavat 11 saamelaiskäräjäjäsentä ja varajäsentä. Ilmeisesti joulukiireet ja muut menot estivät saamelaiskäräjäjäsenten täysmittaista osallistumista kokoukseen. Käräjien kokous on perinteisesti pidetty näihin aikoihin joulukuussa joka vuosi. 11 saamelaiskäräjäjäsentä, jotka vaativat kokouksen koolle kutsumista, eivät saapuneet paikalle. Yhteisiä asioita näytti olevan aikaa hoitaa ainakin mediassa joillakin saamelaiskäräjäjäsenillä, mutta itse kokoukseen ei ollut aikaa osallistua.

Kokous jouduttiin siirtämän Hettaan, koska pitkät etäisyydet ja matka-aika estivät muutaman saamelaiskäräjäjäsenen matkan Kilpisjärvelle, eikä kokouksesta olisi tullut laillista ja päätösvaltaista. Koska joka tapauksessa kaikki käräjäjäsenet olisivat menneet Kilpisjärvelle Hetan kautta, laillista estettä kokouspaikan siirtämiselle Hettaan ei ollut.

Kokouksessa oli oikein hyvä keskusteleva henki ja keskityimme asiakysymyksiin. Olin hyvin iloinen kokouksen tunnelmasta ja paikalla olleiden edustajien halusta edistää yhdessä saamelaisten asemaa. Kokouksen alussa kerroin tapani mukaan lyhyen katsauksen ajankohtaisiin asioihin. Käsittelin pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisen edistymistä, saamelaiskäräjien ja pääministeri Kiviniemen tapaamista ja maastoliikennelakia. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen uudeksi maastoliikennelaiksi. Siinä on ensi kertaa pykälä saamelaisten oikeuksista. Pykälä noudattaa kaivoslain linjausta siten, että maastoliikenne ei saa yksin tai yhdessä muiden maankäyttömuotojen kanssa haitata saamelaisten olennaisia edellytyksiä harjoittaa saamelaiselinkeinoja. Saamelaiskäräjät oli esittänyt vesilain mukaista linjausta, jonka mukaan maastoliikenne ei saisi aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa saamelaiskulttuurille eli saamelaiselinkeinojen harjoittamiselle. On ikävä, että vesilain käytäntöä ei ole otettu muihin lakeihin. Mutta, kaivoslain linjaus on toki sekin hyvä alku.

Saamelaiskäräjien yleiskokous oli hyvin tärkeä pitää vielä tämän vuoden puolella. Näin saimme tärkeät rahoitushakemukset saamelaista kulttuuri- ja saamenkielistä oppimateriaalimäärärahaa varten ja määrärahaa saamenkielisen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Vuoden 2012 oppimateriaalimäärärahat, saamelaisen kulttuurin tuki ja saamenkielisen sosiaali- ja terveyspalvelut eivät vaarannu ja toivottavasti saamelaiskäräjät saa esittämänsä summat täysmääräisenä.

Saamelaiskäräjien kokoukselle tuotiin professori Kaarlo Tuorin asiantuntijalausunto saamelaiskäräjien puheenjohtajan ja hallituksen erottamismahdollisuuksista sekä hallituksen toiminnan arvioinnista 7 saamelaiskäräjäjäsenen vaatimuksen perusteella. Tuori oli todennut lausunnossaan lainvastaiseksi puheenjohtajan ja hallituksen erottamiseksi. Kokoukselle tuotiin myös selvitys saamelaiskäräjien eri elinten, mm. hallituksen, toiminnasta 11 saamelaiskäräjäjäsen vaatimuksen mukaisesti. Selvitystaulukossa esiteltiin saamelaiskäräjien tämän vaalikauden 2008-2011 toimintaohjelman toteutumista saamelaiskäräjien eri elimissä. Taulukossa esiteltiin ohjelman eri poliittisia toimia yleiskokoukselle hyvin laajasti ja yleiskokous merkitsi selvityksen tiedoksi hyvässä hengessä. Saamelaiskäräjien toimintaohjelman täysmittaista toteutumista estää saamelaiskäräjien resurssien alhaisuus, mutta tyytyväisyydellä voi todeta, että melkein kaikkia tavoitteita on edistetty saamelaiskäräjien toiminnassa. Selvitys tulee löytymään lähiaikoina saamelaiskäräjien kotisivuilta.

Alkuviikosta olin Inarissa kielipesien rahoitusta käsittelevässä kokouksessa. Toin esille, että kielipesiä tulee olla kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa yhdenvertaisesti eri saamen kielten tarpeet huomioiden ja kielipesien kautta tulee siirtää aidosti saamen kieltä ja kulttuuria saamelaislapsille.

Ensi viikolla ennen joululomaa on vielä muutama työmatka. Käyn Rovaniemellä Lapin yliopiston saamen kielen lehtorin Leif Rantalan jäähyväisseminaarissa. Seminaarissa on tarkoitus käsitellä saamen kielen ja saamelaiskulttuurin opetuksen tulevaisuutta Lapin yliopistossa. Tiistaina käyn Torniossa pitämässä ammattikorkeakoulusta valmistuville juhlapuheen.

Vuontisjärvellä
Klemetti Näkkäläjärvi

Sámi kulturárbbi suodjaleamis ja veaháš earásnai

2010-12-10T00:19:00.001+02:00

Mannan bearjadaga sámediggi lágidii Gihttela Levis seminára, mii gieđahalai sámi immateriála kulturárbbi suodjaleami. Dieđáhus semináras gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Seminára lei hui miellagiddevaš ja ávkkálaš. Dollen ovdasága immateriála kulturárbbi suodjaleamis Suomas. Mu ovdasáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Dađi bahábut ministtar Wallin ii beassan báikke nala girdistreaikka geažil. Seminára oktavuođas luobahuvvui vuosttaš sámi gielladahku-bálkkašupmi. Sámi gielladahku-bálkkašupmi lei munnje persovnnalaččatnai hui dehálaš, daningo dan vuođđudeapmi evttohuvvui čilgehusas, mii gieđahalai sámi giellalága olláhuvvama jagiid 2004-2006. Lohpidin semináras, ahte sámediggi joatká sámi kulturárbbi suodjaleami semináraid lágideami ja lagada ovttasbarggu sámi kulturservviiguin.

Seminára maŋŋel dollejin Helssegii. Dollen iehčanasvuođa beaivvi leavgasártni Tähtitorninmäkis (Nástedoardnaluohkás) garra borgga siste. Dáiddii leat vuosttaš geardi go sápmelaš doalai leavgasártni Nástedoardnaluohká nalde iehčanašvuođa beaivve. Dáhpáhus lei dán dáfus historjjálaš. Leavgasárdni gávno sámedikki ruovttusiidduin.

Gaskavahkko deaivvadin dán válgabaji áigge vuosttaš have Suoma oaiveministara virggálaš deaivvadeamis. Oaiveministtar Kiviniemi hálidii dadjat olggosguvlui, ahte deaivvadeapmi lei hui liekkus ja maiddái dan ahte dat lei rievttes áigge go boahtte ráđđehusprográmmaráđđádallamat álget dál. Gieđahalaimet deaivvadeamis sámedikki stivrra evttohusa boahttevaš ráđđehusprográmmii, professor Kaarlo Tuori áššedovdicealkámuša sámedikki stivrra earuhanvejolašvuođain ja sámediggelága, ee. válgavuogádaga vigiin. Deaivvadin maid ministtar Wallina Helssegis ja dolvon sutnje dearvvuođagaid immateriála kulturárbbi suodjalansemináras.

Boahtte vahku lea sámedikki dán jagi maŋimus dievasčoakkán. Dievasčoakkámii buktojuvvo čilgehus sámedikki stivrra ja lávdegottiid doaimmas ja sámedikki doaibmaprográmma olláhuvvamis 11 sámediggelahtu gáibádusa mielde. Sámedikki čoakkán dollojuvvo vuosttaš geardde Gilbbešjávrres. Hálidin diđolaččat doallat čoakkáma doppe Gilbbešjávri 2020-fidnu geažil. Lea buorre, ahte sámediggelahtut besset oaidnit makkár sámi kultuvrra dilli lea Gilbbešjávrres huksendeaddagiid geažil. Doaivvu mielde čoakkán Gilbbešjávrres bohciidahtálii maid muhtin sámediggelahtuid beroštumi vuodjit sápmelaččaid ovdduid, iige dušše iežas ovdduid.

Ovdadieđut addet geaži navdit, ahte čoakkámis šaddá stoarbmái, daningo Anne Nuorgam lea bomben NRK Sámi Radio juo máŋggaid vahkuid iežas fiinna ođasgeažidemiiguin. Lean ožžon dieđu, ahte Anne Nuorgam lea mannanáigásaš ođđasiid duohken. Dál Nuorgam leanai ožžon iežas luohttámušdoaimmaheaddji NRK Sámi radioi ja sii áigot almmatge loahppavahku ráhkadit feara makkár ođđasiid, maid ulbmilin lea bostalit mu. Lean ságastallan áššis NRK:a doaimmaheddjiiguin ja ođashoavddain. Imaštalan sakka dan ođasráhkadeami prinsihpaid, doaimmaheaddji gielista gažadanvuloš olbmui maid son áigu jearahallat ja dasto vel dat, ahte doaimmaheaddjis eai leat oba vuođđodieđutge riekta Suoma sámedikki hálddahusas. Ođashoavdage ii obanassiige diehtán geat Suoma sámedikki stivrras leat ja makkár lea min bargoortnet. Dakkáraš vuođđodieđuiguin leanai buorre ráhkadit ođđasiid!

Vearrámus ođas dattege lei mu mielas dat, ahte Ávvir-aviissas mu guoibmi gohčoduvvui elošteaddjin. Mu sámegiela suopmanis sáni sisdoallun lea nuškošeaddji. Na dákkár dat dálá media lea. Áššegažaldagain ii háliduvvo ságastallojuvvot, muhto ulbmilin lea ráhkadit dušše ođđasiid, main leat sensašuvnnat. Dáčča beale doaimmaheddjiin orru leame dakkár vuođđooaidnu, ahte lean čađat korropšunerejuvvon ja rihkun lága. Munnje gal ii leat šaddan beare áktanas govva dáčča beale doaimmaheddjiid etihkas ja fágamáhtus. Orru leame nu ahte ulbmilin lea duššebeare eastit Suoma sámedikki hálddahusa ja ságadoalli bargat áhpasit.

Dál go Nuorgamii lea čielgan, ahte ii ságadoalli iige stivrra ii sáhte earuhit, de dál su bargovuogit leat nuppástuvvan hui durddasin. Lean muosáhan ahte mu geahččalit suovastit eret, deaddit nu ahte buohccálin ja bázálin barggus buozanvuohtalupmui ja maiddái váikkuhit dasa ahte in vuolggále čuovvovaš válggaide. Sáhtán dadjat, ahte dákkár dilli váikkuha munnje juste nuppe ládje.

Persovnnalaččat lea dieđusge lossat duostut jeavddalaš fallehemiid ja bealuštit iežas namahis sivahallamiid vuostá. Go vulgen sámedikki ságadoallin, de gal dihten dán válgabajis šaddat váddása, daningo hálidin earáhuhttit sámedikki doaimma. Earáhuvvan lea juo dáhpáhuvvan ja áššit leat ovdánan bures. Jáhkán, ahte maiddái boahtte jagi bealde sámiid riektesajádagas ja sámedikki doaimmas beassat ein buorebut ovddos. Sávan fal, ahte Nuorgama ja su doarjaleddjiid almmusvuohtaspeallu ii váikkut fihtolaš, jierpmás sápmelaččaid, earenoamážit sámi nuoraid hállui vuolgit sámediggeválggaide evttohassan iige jienastanmoktii. Sámedikki ja sámi servoša ii buorit bostaleapmi, doaivvu mielde Anne Nuorgam guotteheddjiidisguin oahpalii dan. Mis dat gal leat nohkka hástalusat bargat sámegiela ja sámi kultuvrra boahtteáiggi suddjema buorrin.

Vahkuloahpa lea Murmánskkas seminára, man ulbmilin lea ráhkkanahttit sámi álbmot válljen orgána vuođđudeami Ruošša beallái. Dađi bahábut in ieš beasa dohko, muhto sámedikki II várreságadoalli Erkki Lumisalmi oassálastá seminárii.

Juvvá Lemet

Saamelaiseen kulttuuriperinnön suojelusta ja vähän muustakin

2010-12-10T00:18:00.000+02:00

Viime perjantaina saamelaiskäräjät järjesti saamelaisten aineettoman kulttuuriperinnön suojelua käsittelevän seminaarin Kittilän Levillä. Tiedote seminaarista löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Seminaari oli hyvin mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Pidin seminaarissa puheen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta Suomessa. Puhe löytyy meidän kotisivuilta. Valitettavasti seminaariin lupautunut ministeri Wallin ei päässyt paikalle lentolakon johdosta. Seminaarin yhteydessä luovutettiin ensimmäinen saamen kieliteko-palkinto. Saamen kieliteko-palkinnon perustaminen oli minulle henkilökohtaisestikin hyvin tärkeää, koska sen perustamista esitettiin saamen kielilain toteutumista vuosina 2004-2006 käsittelevässä selvityksessä. Lupasin seminaarissa, että saamelaiskäräjät jatkaa saamelaiskulttuurin suojelua käsittelevien seminaarien järjestämistä ja tiivistää yhteistyötä saamelaiskulttuuriyhdistysten kanssa.

Seminaarin jälkeen lähdin kohti Helsinkiä. Pidin itsenäisyyspäivän lippupuheen Tähtitorninmäellä sankassa lumisateessa. Kyseessä taisi olla ensimmäinen kerta kun saamelainen piti lippupuheen tähtitorninmäellä itsenäisyyspäivänä. Tapaus oli tässä mielessä historiallinen. Lippupuhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta.

Keskiviikkona tapasin tämän vaalikauden aikana ensimmäistä kertaa Suomen pääministerin virallisessa tapaamisessa. Pääministeri Kiviniemi halusi viestittää, että tapaamisemme oli hyvin lämminhenkinen ja sen ajoittuneen oikeaan aikaan koska tulevan hallituksen hallitusohjelmaneuvottelut alkavat. Käsittelimme tapaamisessa saamelaiskäräjien hallituksen esitystä tulevaan hallitusohjelmaan, professori Kaarlo Tuorin asiantuntijalausuntoa saamelaiskäräjien hallituksen erottamismahdollisuuksista ja saamelaiskäräjälain, mm. vaalijärjestelmän epäkohtia. Tapasin myös ministeri Wallinin Helsingissä ja vein hänelle terveiset aineettoman kulttuuriperinnön suojeluseminaarista.

Ensi viikolla on saamelaiskäräjien tämän vuoden viimeinen yleiskokous. Yleiskokoukselle tuodaan selvitys saamelaiskäräjien hallituksen ja lautakuntien toiminnasta ja saamelaiskäräjien toiminta-ohjelman toteutumisesta 11 saamelaiskäräjäjäsenen vaatimuksen mukaisesti. Saamelaiskäräjien kokous pidetään ensimmäistä kertaa Kilpisjärvellä. Halusin tietoisesti pitää kokouksen siellä Kilpisjärvi 2020-hankkeesta johtuen. On hyvä, että käräjäjäsenet pääsevät näkemään millainen saamelaiskulttuurin tilanne on Kilpisjärvellä rakentamispaineesta johtuen. Toivottavasti kokous Kilpisjärvellä herättäisi myös eräiden käräjäjäsenten kiinnostusta ajaa saamelaisten etuja, eikä vain omaa etuaan.

Ennakkotiedot antavat olettaa, että kokouksesta tulee myrskyisä, koska Anne Nuorgam on pommittanut NRK Sámi Radiota jo useamman viikon hienoilla uutisvinkeillään. Olen saanut tiedon, että Anne Nuorgam on viimeaikaisen uutisoinnin takana. Nyt Nuorgam onkin saanut oman luottotoimittajan NRK Sámi radioon ja he aikovat ilmeisesti koko loppuviikon tehdä mitä mielenkiintoisimpia uutisia joiden tarkoitus on heittää lokaa päälleni. Olen keskustellut asiasta NRK:n toimittajien ja uutispäällikön kanssa. Ihmettelen kovasti, että uutisia hankitaan valehtelemalla haastateltavalle ja tietämättä mitään saamelaiskäräjien hallinnosta. Uutispäällikkö ei edes tiennyt ketä Suomen saamelaiskäräjien hallituksessa on ja millainen työjärjestyksemme on. Sellaisilla perustiedoilla onkin hyvä tehdä uutisia!

Uutisoinnin huippu oli mielestäni se, että puolisoani kutsuttiin Ávvir-lehdessä sanalla, joka pohjoissaamen murteessani tarkoittaa elostelijaa. No, tällaista tämä media on nykyaikaan. Asiakysymyksistä ei haluta keskustella, vaan tarkoitus on tehdä vain sensaatiouutisia. Norjalaisilla toimittajilla tuntuu olevan perusnäkemys siitä, että olen korruptoitunut ja rikon lakia. Minulla ei ole kovin hyvä kuva norjalaisen toimittajakunnan etiikasta ja ammattitaidosta myöskään. Tuntuu siltä, että tarkoituksena on vain estää saamelaiskäräjien hallintoa ja puheenjohtajaa työskentelemästä tehokkaasti.

Nyt kun Nuorgamille on käynyt selväksi, että puheenjohtajaa ja hallitusta ei voi erottaa, niin hänen toimintatapansa ovat muuttuneet hyvin likaisiksi. Minua yritetään sitten savustaa ulos, painostaa ehkä jäämään sairaslomalle ja olemaan lähtemättä seuraaviin vaaleihin. Voin vakuuttaa, että tilanne vaikuttaa minuun juuri päinvastaisesti.

Henkilökohtaisesti on toki raskasta torjua jatkuvia hyökkäyksiä ja puolustautua nimettömiä syytöksiä vastaan. Lähtiessäni saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi tiesin kyllä tästä kaudesta tulevan vaikean, koska halusin muutosta saamelaiskäräjien toimintaan. Muutosta on jo tapahtunut ja asiat ovat menneet eteenpäin. Uskon myös, että ensi vuonna saamelaisten oikeusasemassa ja saamelaiskäräjien toiminnassa mennään yhä enemmän eteenpäin. Toivon vain, että Nuorgamin ja hänen kannattajiensa jatkuva julkisuuspeli ei vaikuta älykkäiden saamelaisten ja erityisesti saamelaisnuorten haluun lähteä vaaleihin ehdokkaaksi ja eikä äänestysprosenttiin. Saamelaiskäräjiä ja saamelaisyhteisöä ei viedä eteenpäin loanheitolla, toivottavasti Anne Nuorgamkin kannattajineen oppisi sen. Meillä on ihan tarpeeksi haasteita edessämme saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuuden suojaamisessa.

Viikonloppuna on Murmanskissa seminaari, jonka tarkoituksena on valmistella saamelaiskäräjien perustamista Venäjälle. En valitettavasti itse pääse paikalle, mutta saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Erkki Lumisalmi osallistuu seminaariin.

Klemetti Näkkäläjärvi

Ottawas ja veaháš eará sajesnai

2010-11-29T23:59:00.003+02:00

Ovddet vahku ledjen Árktalaš parlamentarihkkáriid čoakkámis Ottawas. Čoakkán gieđahalai ee. Kanada ođđa árktalaš politihka. Politihkka orru leame hui buorre čállojuvvon hámis, Kanada čatnasa olláhuhttit ON:a álgoálbmotjulggaštusa, doahttala ekosystema lahkonanvuogi árktalaš politihkastis ja moaitá dálkkádatrievdama. Deiven Ottawas inuihtaid ja sii oidne, ahte politihkka lea buorre báhper nalde, muhto das lea vel guhkes mátki duohta dillái. Álgoálbmogiid sajádat lea oppalohkái heittot Kanadas. Jáhkehahttivuohta árktalaš politihka dálkkádatrievdama hárrái mihtiduvvo dihto muddui Cancuna dálkkádatráđđádallamiin. Ovdadieđuid mielde Kanada ii livčče čatnaseame šaddovistegásaid mearkkašahtti geahpideapmái. Mu deaivan álgoálbmotovddasteaddjit ledje hui fuolas dilis. Dálkkádatrievdama váikkuhusat vuhttojit árktalaš guovlluin juo dál. Inuihttabivdit leat raporteren, ahte muohta- ja jiekŋadilit leat rievdan stáđismeahttumin ja ahte meahcis dádjadeapmi lea váttásnuvvan hui olu. Jearahallen maid EU:a mearrádusas gieldit njuorjobuktagiid gávppi EU-guovllus lea váikkuhan inuihttabivdiid boađuide. Gielddus ii guoskka inuihtaid bivdin njuorjjonáhkkebuktagiid. EU:a mearrádus lea liikká measta bissehan inuihtaid bivdin njuorjjonáhkiid gávppi EU-guovllus. Bivdiid dinesdássi lea gahččan mearkkašahtti ládje. Kanada viggá ohcat molssaevttolaš márkaniid, muhto máŋggat inuihttabivdit lea juo gillan vahágis. Dálá dilis Inuihtaid sirkumpolar ráđis ii leat miella doarjut EU komisšuvnna lahttuvuođa ohcamuša Árktalaš ráđđái, ja dan gal ipmirdan bures.

Čoakkámis gulaimet maid Nunavuta eananriektesoahpamušas ja Kanada árktalaš dutkamušas. Čoakkáma maŋŋel guossástalaimet Kanada parlameantta gažadandiimmus. Min sámedikki dievasčoakkámis ságastallan lea giivvis, earenoamážit áššelisttu dohkkehanmuttos, muhto dat ii leat mihkkege veardidettiin Kanada parlamentii. Doppe lei nu garra ságastallan, ahte čuovvovaš lávki livččii leamaš váldit veahkkin čorpmaid. Kanada mátkki áigge deiven maid Suoma Kanada ambassadeavrra ja ságastalaime Kanada álgoálbmot- ja dálkkádatpolitihkas ja vejolaš ovttasbarggus.

Mannan vahku mus lei illu oassálastit nuppe have Dásseválddi Presideantta lágidan presideantaforumii. Dollen dilálašvuođas oanehis vuođđosága árktalaš politihkas álgoálbmoga geahččanguovllus. Mu sáhka gávdno ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin ságat-ossodagas. Dásseválddi presideanta doarjalii forumas nannosit ILO 169-soahpamuša ratifiserema beales. Doaivvu mielde sátni olle bellodagaid ja ráđđehusprográmma válmmaštalli ministeriijaid rádjái.

Presideantaforuma maŋŋel deiven bargoministtar Anni Sinnenmäki ja ságastalaime áigeguovdilis áššiin ja mot Ruoná bellodat váldá vuhtii sámi áššiid ráđđehusprográmmaráđđádallamiin. Helssegis ráđđádallen maid birasministeriijas meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánain, man maŋŋel dollejin Anárii sámedikki stivrra čoakkámii. Stivra dohkkehii cealkámuša das mot ng. YVA-, birasváikkuhusaid váikkuhusaidárvvoštallanláhka, doaibmá. Cealkámuš gávdno lagašbeivviid sámedikki ruovttusiidduin. Válmmaštalaimet maid 11 sámediggeáirasa gáibidan čoakkáma čoahkkáibovdema. Bearjadaga Eurohpá Ráđi parlamentáralaš dievasčoakkáma presideanta Mevlut Cavusoglun sáttagottiinis guossástalai Anáris. Muitalin oanehaččat presidentii sápmelaččaid sajádagas, sámi kulturiešstivren- ja giellalágas ja sierralágán Sámedikki gárggiidanhástalusain.

Dán vahku bearjadaga mieđihuvvo vuosttaš háve sámi gielladahku-bálkkašupmi sámedikki lágidan Sámi kultuvrra suodjaleapmi Suomas –semináras. Seminára dollojuvvo Levis. Semináras gávdno lassidiehtu sámedikki ruovttusiidduin. Doaivvu mielde nu máŋggas go beare besset gullat sámi kultuvrra dárbbuin. Gielladahku-bálkkašumi luobaha kulturministtar Stefan Wallin. Sámi giellaráđđi lea válljen kálkkašumi oažžu. Doaivvu mielde girdistreaika ii hehtte semináralágidemiid.

Odne NRK Sámi TV-ođđasat bođii guhkes áigái dahkat reportáša Suoma sámedikki áššiin, doaimmaheaddji Piera Balto bođii Gárášjoga rájes jearahallat. Ovdal NRK Sámirádio lea dahkan mus oalle olu ođđasiid ja dađi bahábut otná ášši fáddáge ii spiehkkasana ovddit NRK Sámi radio ođđasiin. NRK sámi radio lea sivahan mu plagieremis, davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđadallamiid maŋideamis ja lea dadjan, ahte in návddaš dievasčoakkáma luohttámuša ja lea jearran earránango doaimmastan. Eará áššiin namuhuvvon media ii jur leatge mu jearahallan. Dátnai ođas guoradii seamma ođasluottaid. NRK sámi radio áiggui bargat skandálaođđasa das, ahte mu guoibmi barga mu veahkkebargin. Dát diehtu lea leamaš almmolaš sulaid bealmmot jagi áigge dehege dan rájes son lea leamaš sámedikki bálvalusas ja ášši lea leamaš maid dievasčoakkáma dieđus. NRK sámi radio orru imaštallame maid dan, ahte sutnje máksojuvvo sámedikki bálkávuogádaga mielde bálká barggu gáibideaddjivuođa mielde. Datdahan easka livččiige imaš jos bálká ii máksojuvvole sámedikki bálkávuogádaga mielde. Sámedikki stivra lea válljen ja hálddahushoavda lea nammadan mu veahki bargui, inge leat ieš oassálastán ášši mearrideapmái. Mu veahkki váldá bargguid vuostá maid sámedikki hálddahusas nu ahte dikšu maiddái cealkámušaid válmmaštallama sámedikki almmolaš hálddahusa bargodili mielde. Ovddeš ságadoallis lea leamaš veahkkin čálli, muhto ieš dadjen dalán virgái boađedettiinan ahte čálli in dárbbat, muhto áššedovdiveahki. Su bargobijus galgá sáhttit geavahuvvot maid sámedikki lágas mearriduvvon bargguid doaimmaheapmái.

NRK Sámi radio sorro fas boares ođđasiid fállamii. Sivvan soaitá leat sámedikki dievasčoakkáma ja válgajagi lahkoneapmi. Suoma sámediggi lea ožžon dovddastusa doaimmastis davviriikkalaš sámi soahpamuša ovddideamis ja almmatge buriid ođđasiid vuostedeaddun galggai fas ráhkaduvvot skandála. Sávalin fal, ahte NRK sámi radios livččii muhtimin beroštupmi ráhkadit eakti ođđasiid áššiin, mat gusket sápmelaččaid, iige dušše bargat tabloidaaviissaid lágán snuggama ja bostaleami. Muhto dat dáidá leat dušši sávaldat. Áŋkke NRK sámi rádio ođasráhkadeapmi lea konsekveanta mu guovdu ja NRK sámi radio politihkalaš ja journalisttalaš ageanda orru leame hui čielggas.

Vuottesjávrres 29.11.2010

Juvvá Lemet

Ottawasta ja vähän muualtakin

2010-11-29T23:58:00.000+02:00

Toissa viikolla olin Arktisten parlamentaarikkojen kokouksessa Ottawassa. Kokous käsitteli mm. Kanadan uutta arktista politiikkaa. Politiikka näyttää oikein hyvältä paperilla, Kanada sitoutuu toimeenpanemaan YK:n alkuperäiskansajulistusta, noudattaa ekosysteemilähestymistapaa arktisessa politiikassaan ja toruu ilmastonmuutosta. Ottawassa tapaamani iniuttien edustajat näkivät politiikan olevan hyvä paperilla, mutta siitä on pitkä matka todellisuuteen. Alkuperäiskansojen asema on vielä kokonaisuudessaan heikko Kanadassa. Arktisen politiikan ilmastonmuutosuskottavuus mitataan osaltaan Cancunin ilmastoneuvotteluissa. Etukäteistietojen mukaan Kanada ei olisi sitoutumassa kasvihuonepäästöjen merkittävään vähentämiseen. Tapamaani alkuperäiskansaedustajat olivat hyvin huolissaan tilanteesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät arktisella alueella jo nyt. Inuittimetsästäjät ovat raportoineet lumi- ja jääolosuhteiden muuttuneen epävakaiksi ja suunnistamisen vaikeutuneen merkittävästi. Tiedustelin miten EU:n päätös kieltää hyljetuotteiden kauppa EU-alueella on vaikuttanut inuittimetsästäjien tuloihin. Kielto ei koske inuittien metsästämiä hylkeennahkatuotteita. EU:n päätös on romahduttanut kuitenkin inuittien pyytämien hylkeennahkojen kaupan EU-alueella. Metsästäjien tulotaso on pudonnut merkittävästi. Kanada yrittää etsiä korvaavia markkinoita, mutta monille inuittimetsästäjälle vahinko on jo tapahtunut. Nykyisessä tilanteessa Inuittien sirkumpolaarinen neuvosto ei ole halukas tukemaan EU komission jäsenyyttä Arktisessa Neuvostossa, ja se on toki hyvin ymmärrettävää.

Kokouksessa kuulimme myös Nunavutin maaoikeussopimuksesta ja Kanadan arktisesta tutkimuksesta. Kokouksen jälkeen vierailimme Kanadan parlamentin kyselytunnilla. Meillä saamelaiskäräjien yleiskokouksessa keskustelu on kiivasta varsinkin esityslistan hyväksymisvaiheessa, mutta se ei ole mitään verrattuna Kanadan parlamenttiin. Keskustelu oli niin kuumaa että seuraava askel olisi ollut ottaa nyrkit käyttöön! Kanadan matkan aikana tapasin myös Suomen Kanadan suurlähettilään ja keskustelimme Kanadan alkuperäis- ja ilmastopolitiikasta ja mahdollisesta yhteistyöstä.

Viime viikolla minulla oli ilo osallistua toista kertaa Tasavallan Presidentin järjestämään presidenttifoorumiin. Pidin tilaisuudessa lyhyen alustuksen arktisesta politiikasta alkuperäiskansanäkökulmasta. Puhe löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Tasavallan Presidentti vetosi foorumissa vahvasti ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi. Toivottavasti viesti menee perille kaikille puolueille ja hallitusohjelmaa valmisteleville ministeriöille.

Presidenttifoorumin jälkeen tapasin työministeri Anni Sinnenmäen ja keskustelimme ajankohtaisista asioista ja siitä miten Vihreät ottaa huomioon saamelaisasiat hallitusohjelmaneuvotteluissaan. Helsingissä neuvottelin ympäristöministeriössä erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmista, jonka jälkeen suuntasin Inariin saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen. Hallitus hyväksyi mm. lausunnon YVA-lainsäädännön toimivuusarvioinnista. Lausunto löytyy lähipäivinä kotisivuiltamme. Valmistelimme myös 11 saamelaiskäräjäjäsenen vaatiman kokouksen koolle kutsumista. Perjantaina Euroopan Neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen presidentti Mevlut Cavusoglun valtuuskuntineen vieraili Inarissa. Esittelin lyhyesti presidentille saamelaisten asemaa, kulttuuri-itsehallinto- ja kielilakia sekä saamelaiskäräjien kehittämishaasteita.

Tämän viikon perjantaina myönnetään ensimmäisen kerran saamen kielitekopalkinto saamelaiskäräjien järjestämässä Saamelaiskulttuurin suojelu Suomessa-seminaarissa. Seminaari pidetään Levillä. Seminaarista löytyy lisätietoa saamelaiskäräjien kotisivuilta. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee kuulemaan saamelaiskulttuurin tarpeita. Kielitekopalkinnon luovuttaa kulttuuriministeri Stefan Wallin. Palkinnon saajan on valinnut saamen kielineuvosto. Toivottavasti lentolakko ei sotke seminaarijärjestelyjä.

Tänään NRK Saamen TV-uutiset päätti pitkästä aikaa tehdä jutun Suomen saamelaiskäräjien asioista, toimittaja Piera Balto tuli Kaarasjoelta asti haastattelemaan. Aiemmin NRK Sámiradio on tehnyt minusta uutisia aika paljonkin ja valitettavasti tämänpäiväisenkään jutun aihe ei poikennut aiemmista NRK Sámi radion uutisista. NRK sámi radio on syyttänyt minua plagioinnista, pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen viivästyttämisestä ja todennut että en nauti yleiskokouksen luottamusta ja tiedustellut eroanko tehtävästäni. Muista asioista kyseinen media ei olekaan minua juuri haastatellut. No, tämäkin uutinen seurasi samoja uutisjälkiä. NRK sámi radio aikoi tehdä skandaaliuutisen siitä, että puolisoni työskentelee avustajanani. Tämä on ollut julkista tietoa noin puolentoista vuoden ajan eli sen ajan kun hän on ollut saamelaiskäräjien palveluksessa ja asia on ollut myös yleiskokouksen tiedossa. NRK sámi radio tuntui pitävän ihmeellisenä myös sitä, että hänelle maksetaan saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän mukaista palkkaa työn vaativuustason mukaisesti. No, sehän vasta kummallista olisi, jos palkkaus ei olisi saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän mukainen. Saamelaiskäräjien hallitus on valinnut ja hallintopäällikkö on nimittänyt avustajani tehtävään enkä ole itse osallistunut asian päätöksentekoon. Avustajani ottaa työtehtäviä vastaan myös saamelaiskäräjien hallinnolta hoitaen myös lausuntojen valmistelua saamelaiskäräjien yleishallinnon työtilanteen mukaan. Entisellä puheenjohtajalla on ollut apunaan sihteeri, mutta itse totesin heti virkaan astuttuani että sihteeriä en tarvitse, vaan asiantuntija-apua, jota tulee voida käyttää myös saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

NRK Sámi radiolla tuntuu olevan taas hieman vanhoja uutisia tarjottavana. Ehkä syynä on saamelaiskäräjien varsinaisen kokouksen ja vaalivuoden lähestyminen. Suomen saamelaiskäräjät on saanut tunnustusta toiminnastaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämiseksi ja ilmeisesti hyvien uutisten vastapainoksi tuli taas rakentaa skandaali. Toivoisin vaan, että NRK Sámi radio olisi joskus kiinnostunut tekemään aitoja uutisia saamelaisia koskettavista asioista eikä hakea vain iltapäivälehtijulkisuutta. Mutta se taitaa olla turha toive. Ainakin NRK sámi radion uutisointi on johdonmukaista minua kohtaan ja NRK sámi radion poliittinen ja journalistinen ageanda näyttää hyvin selvältä.

Vuontisjärvellä 29.11.2010

Klemetti Näkkäläjärvi

MINISTTARČOAKKÁN - VIIMMATNAI

2010-11-22T16:32:00.001+02:00

Davviriikkaid ng. sámiministarat ja –presideanttat čoahkkane odne guovtti jagi gaskka maŋŋel ministtarčoakkámii, mii dollojuvvui Stockholmmas. Čoakkámis geigejuvvui dán jagi Gollegiella-bálkkašupmi, mii manai guovtti nissonolbmui, Máret Sarai ja Lajla Matsson Maggai. Buot deháleamosin čoakkámis mearriduvvoje álggahuvvot davviriikkalaš sámi soahpamuša dohkkehanráđđádallamat. Ulbmilin lea, ahte ráđđádallamat olláhuhttojuvvojit válmmasin viđa jagi siste. Suoma sámediggi oassálastá ráđđádallamiidda dego earáge sámedikkit stáhtaid ráđđádallansáttagottis.

Davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid vuođđun lea jagi 2005 luobahuvvon áššedovdibargojoavkku hámus. Dasa lassin álbmotlaš dásiin leat bargon čilgehusat soahpamušhápmosa gaskavuođas álbmotlaš lágaide. Sámedikki dievasčoakkán dohkkehii diimmá juovlamánu cealkámušas davviriikkalaš sámi soahpamuša gaskavuođas Suoma álbmotlaš lágaide. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat-oasis. Cealkámuš lea buore muddui sámedikki ovddasteddjiid vuođđooaidnu ráđđádallamiid várás. Golmma sámedikki dieđáhus Stockholmmas dollojun diehtojuohkindilálašvuođas gávdno sámedikki ruovttusiidduin davvisáme- ja suomagillii.

Vuorddehahtti lea, ahte ráđđádallamiin šaddet vaddásat earenoamážiid artihkkaliin, main gieđahallojuvvojit sámi eanan- ja čáhcevuoigatvuođat sihke sámi ealáhusaid suodji. Sámi parlamentáralaš ráđi vuolggačuokkis ráđđádallamiin lea dat, ahte áššedovdibargojoavkku bargan hámus davviriikkalaš sámi soahpamuššan olláhuvalii nu guhkás go vejolaš eaige soahpamušhápmosis sihkkojuvvole eret ollisvuođat dehe artihkkalat, mat gusket eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid. Davviriikkalaš sámi soahpamuš lea ollesčoavddus. Sápmelaččat buktet oainnuideaset ovdan oktasaččat vaikko vel leatge stáhtaid delegašuvnnaid oassin. Sámi parlamentáralaš ráđi doaibma boahtá ná lassánit. Suoma sámediggi oažžu vuoigatvuohtaministeriijas resurssaid ráđđádallandelegašuvdnii oassálastima várás, muhto juohke dáhpáhusas ráđđádallamat gáibidit dása lassin maid sámedikki áššegieđahalliin ja luohttámušolbmuin nanu bargobidjosa válmmaštaladettiin ráđđádallamiidda.

Ráđđádallansáttagottiid čoahkkáibiju málles lea digaštallojuvvon juo jahki. Ruoŧas ja Suomas lea oktasaš málle ráđđádallamiin, muhto Norgga stáhta ja sámedikki gaskka ii leat vel soahpamuš mot ráđđádallansáttagoddi biddjo čoahkkái. Suoma sámedikkis ja vuoigatvuohtaministeriijas lea oktasaš oaidnu ráđđádallansáttagoddái oassálastimis. Áššis lea šihttojuvvon 5.2.2010 sámedikki ja vuoigatvuohtaministeriija oktasaščoakkámis.

Suoma stáhta lea čatnasan gearggahit davviriikkalaš sámi soahpamušaid ráđđádallamiid viđa jagi siste. Suopma ii sáhte šat doarjalit álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš dásis dasa, ahte sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođain viggojuvvo ožžojuvvot áigái álbmotlaš čoavddus. Dego bures diehtit, bargu álbmotlaš čovdosa áigáioažžuma várás ii leat oba álggahuvvonge. Sápmelaččaid eana- ja čáhcevuoigatvuođaid sihke ealáhusvuoigatvuođaid suoji gieđahallan galgánai álggahuvvot dakkaviđe davviriikkalaš sámi soahpamuša ráđđádallamiid álgomuttus ja dárbbu mielde maid álbmotlaš dásis.

Sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid álggaheapmi orru Suoma sámedikki dáfus heiveme muttagis áigái. Álbmotlaš sámegiela ealáskahttinprográmmas sáhttá juo dan barggus ráhkkanit soahpamušhápmosa sámegiela artihkkaliid olláhuhttimii ja ovddideapmái. Sámi parlamentáralaš ráđđi lea juo bealistis ráhkkanan davviriikkalaš sámi soahpamuša ovdáneapmái ja lea álggahan doaimmas ođasteami vuhtii válddedettiin davviriikkalaš sámi soahpamuša geatnegasvuođaid.
Muitalan nuppi bloggastan árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš čoakkáma ságaid. Dán vahku mielde lean disdaga dásseválddi presideantta lágidan presideantaforumas doallame ovdasága árktalaš politihkas, gaskavahkko ráđđádallamiin birasministeriijas ja duorastaga sámedikki stivrra čoakkámis Anáris.

Stockholmmas 22.11.2010

Juvvá Lemet

MINISTERIKOKOUS- VIHDOINKIN!

2010-11-22T16:26:00.000+02:00

Pohjoismaiset ns. saamelaisministerit ja –presidentit kokoontuivat tänään kahden vuoden tauon jälkeen ministerikokoukseen, joka pidettiin Tukholmassa. Kokouksessa myönnettiin tämän vuoden Gollegiella-palkinto ja se meni kahdelle naiselle, Marit Saralle ja Lajla Matsson Maggalle. Kaikkein tärkeimpänä kokouksessa päätettiin pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisneuvottelujen aloittamisesta. Neuvottelut on tarkoitus saada valmiiksi viiden vuoden kuluessa. Suomen saamelaiskäräjät osallistuu neuvotteluihin kuten muutkin saamelaiskäräjät valtioiden delegaatioissa.

Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen pohjana on vuonna 2005 luovutettu asiantuntijatyöryhmän luonnos. Lisäksi kansallisilla tasoilla on tehty selvityksiä sopimusluonnoksen suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön. Saamelaiskäräjien yleiskokous hyväksyi viime joulukuussa lausuntonsa pohjoismaisen saamelaissopimuksen suhteesta Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot-osioista. Lausunto tulee olemaan saamelaiskäräjien edustajien pohjanäkemys neuvotteluja varten. Kolmen saamelaiskäräjien tiedote Tukholmassa pidetystä tiedotustilaisuudesta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta saameksi ja suomeksi.

Neuvotteluista on odotettavissa vaikeat erityisesti koskien artikloja, joissa käsitellään saamelaisten maa- ja vesioikeuksia sekä saamelaiselinkeinojen suojaa. Koska Norja ei ole EU-jäsenmaa, se aiheuttaa omat ongelmansa neuvotteluissa. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston lähtökohta on neuvotteluissa se, että asiantuntijatyöryhmän antama luonnos pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi toteutuisi mahdollisimman pitkälle eikä sopimusluonnoksesta saa poistaa kokonaisuuksia tai artikloja jotka koskevat esimerkiksi maa- ja vesioikeuksia. Pohjoismainen saamelaissopimus on kokonaisratkaisu. Saamelaiset tulevat esiintymään yhtenä rintamana neuvotteluissa vaikkakin osana valtioiden delegaatioina. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminta tulee näin lisääntymään. Suomen saamelaiskäräjät saa oikeusministeriöltä resursseja neuvotteludelegaatioon osallistumista varten, mutta joka tapauksessa neuvottelut tulevat vaatimaan tämän lisäksi saamelaiskäräjien asianesittelijöiltä ja luottamushenkilöiltä vahvaa valmistelupanosta neuvotteluihin.

Neuvotteludelegaatioiden kokoonpanosta on väännetty kättä jo vuosi. Ruotsilla ja Suomella on yhteinen malli neuvotteluissa, mutta Norjan valtion ja saamelaiskäräjien välillä ei ole vielä sopimusta miten neuvotteludelegaatio muodostetaan. Suomen saamelaiskäräjillä ja oikeusministeriöllä on yhteisymmärrys neuvotteludelegaatioon osallistumisesta. Asiasta on sovittu 5.2.2010 saamelaiskäräjien ja oikeusministerin yhteiskokouksessa.

Suomen valtio on sitoutunut saattamaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelut loppuun viiden vuoden kuluessa. Suomi ei voi enää vedota kansallisella ja kansainvälisellä tasolla siihen, että saamelaisten maa- ja vesioikeuksista pyritään saamaan kansallinen ratkaisu. Kuten hyvin tiedetään, että työtä kansallisen ratkaisun luomiseksi ei ole edes aloitettu. Saamelaisten maa- ja vesi- sekä elinkeino-oikeuksien suojan käsittely tuleekin aloittaa välittömästi pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelujen alkuvaiheessa ja tarvittaessa myös kansallisella tasolla.

Saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen aloittaminen on Suomen saamelaiskäräjien kannalta tulossa hyvään aikaan. Kansallisessa saamen kielen elvytysohjelmassa voidaan jo osaltaan varautua sopimusluonnoksen saamen kieltä koskevien artiklojen toimeenpanoon ja edistämiseen. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on jo omalta osaltaan varautunut pohjoismaisen saamelaissopimuksen etenemiseen ja on aloittanut toimintansa uudistamisen suhteessa pohjoismaisen saamelaissopimuksen velvoitteisiin.

Kerron toisessa blogissani arktisten parlamentaarikkojen pysyvän kokouksen tunnelmia. Tällä viikolla olen muuten tiistaina tasavallan presidentin järjestämässä presidenttifoorumissa alustamassa arktisesta politiikasta; keskiviikkona neuvotteluissa ympäristöministeriössä ja torstaina saamelaiskäräjien hallituksen kokouksessa Inarissa.

Tukholmassa 22.11.2010

Klemetti Näkkäläjärvi

Dearvvuođagat Roavenjárggas

2010-11-12T22:09:00.001+02:00

Mannan bearjadaga lei sámi parlamentáralaš ráđi stivrra dán jagi maŋimus čoakkán. Čoakkáma álggus mis lei stuora gudni oažžut SPR:a guossin veahádatáittardeaddji, boahttevaš ON:a bissovaš foruma lahttu Eva Biaudeta. Ságastalaimet SPR:a ja bissovaš foruma ovttasbarggus ja boahttevaš bissovaš foruma prográmmas. Ságastalaimet maid ON.a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya guossástallamis mannan cuoŋománus go son lei SPR:a guossin. Čoakkáma maŋŋel veahádatáittardeaddji oahpásnuvai ee. Eanodaga sámegiel beaivedikšui, oahpahussii ja boarrásiiddikšui.

SPR gulai maid ovdanbuktojumiid Suoma sámedikkis ja Norgga bealde sámi filbmaguovddážis davviriikkalaš sámi filbmaovttasbarggu ovddideamis. Norgga bealde leat ovddideame filbmaovttasbarggu málle, man vuođđun lea oasussearvi. SPR:a stivra mearridii ain čielggadit vejolašvuođaid ovddidit oktasaš davviriikkalaš sámi filbmaguovddášmálle.

SPR:a stivrras gulaimet maid Sámiráđi áššis, mii guoská sápmelaččaid ovddastusa Árktalaš ráđis. Sámiráđi ovddasteaddjit muitale, ahte sii eai ovddas sápmelaččaid árktalaš ráđis muhto dušše iežaset organisašuvnna. SPR merkii Sámiráđi oainnuid diehtun ja gieđahallat ášši vel čuovvovaš SPR:a stivrra čoakkámis. SPR:a stivra mearridii ohcat dárkojeaddji sajádaga WIPO:i (World Intellectual Property Organization) ja dan komiteai, mii gieđahallá álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu. WIPO dehege máilmmi vuoiŋŋaduoji suodjalanorganisašuvdna lea Ovttastuvvan našuvnnaid sierraorganisašuvdna. WIPO:s válmaštallojuvvo soahpamušdeaksta riikkaidgaskasaš instrumeantta dehe instrumeanttaid oažžuma várás genariggodagaid, árbevirolaš dieđu ja álbmotárbevieruid suodjaleapmái. SPR:a oassálastin WIPO bargui leanai danin earenoamáš dehálaš.

SPR mearridii álggahit maid sámi skuvlenpolitihkalaš prográmma válmmaštallama. Lean hui duhtavaš, ahte leat johttáhan máŋggalágán prográmma- ja ovddidandoaimmaid SPR:s. SPR oassálastá maid Murmánskkas Sámiid II kongressii, man ulbmilin lea čielggadit sámiid válggain válljejuvvon álbmotválljenorgána vuođđudeami Ruššii. SPR:ái ja sápmelaččaid ovttasbargui livččiinai duođaid dehálaš, ahte sápmelaččain livččii maid Ruošša bealde iežaset álbmotválljenorgána. Doaivvu mielde Moskovas ipmirdit dán dárbbu.

Dát vahkku manai Roavenjárggas máŋggain čoakkámiin. Disdaga lei artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkán. Čoakkámis dohkkeheimmet viimmat biodiversiteahttasoahpamuša Akwé: Ko rávvagiid suomagiel jorgalusa. Dat gávdno sámedikki ruovttusiidduin dokumeanttat-ossodagas. Suomagiel jorgalus maid almmustahttojuvvo sáttasániidisguin lagašáiggiid. Dohkkeheimmet duogášmateriálan sámedikki dahkan čilgehusa Akwé:Ko rávvagiid gaskavuođas Suoma lágaide. Disdaga ráđđádalaimet Meahcceráđđehusain vuovdegeavahanvugiin sámiid ruovttuguovllus. Meahcceráđđehus ovdanbuktá vuovdegeavahanvugiid čuovvovaš sámiid ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid ja sámedikki oktasaščoakkámis. Mannan oktasaščoakkámis šiehtaimet, ahte sámediggi ordne oktasaščoakkáma vel dán jagi go bargojoavku, mii čielggada alimus lobálaš boazomeriid, álggaha barggus ja aiddo dan čoakkámis gieđahallojuvvole dát gažaldagat. Imaš gal, bargojoavku ii leat velge ásahuvvon vaikko nammadangirjjit bohte juo geassemánu.

Gaskavahkko oassálasten Roavenjárggas Meahcceráđđehusa ođđa Pilke-dálu rahpandoaluide. Meahcceráđđehusa oaivehoavda Jyrki Kangas deattuhii sártnistis sámi kultuvrra suodjaleami dehálašvuođa sámiid ruovttuguovllu stáhta hálddašan eatnamiid dikšumis ja anus sihke oinnii ovttasbarggu sámedikkiin buorránan sakka. Sártni váldofáddán lei Meahcceráđđehusa hálddašanmálle ja ruhtadandilli. Sámediggi lea doarjalan riikkabeivviide, vai luonddubálvalusaid ruhtadeapmi ii unniduvvole dálážis. Meahcceráđđehusa hálddašanmálles lea lohpiduvvon ordnejuvvot sámediggelága 9 § ráđđádallan juo jagi 2009 loahpas, muhto ráđđádallamis gal ii leat gullon vel dán rádjái mihkkege.

Ođđasiin lea measta vahkosaččat vaikko makkár imašlaš evttohusat Meahcceráđđehusa ođđa hálddašanmállen. Hálddašanmálle ođastus ii mainnage lágiin geargga dáid riikkabeivviid gieđahallamii. Jáhku mielde ráđđehus lea goitge linnjeme Meahcceráđđehusa hálddašanmálle vel dán jagi ja lága válmmaštallan bázálii boahtte riikkabeivviide. Orru gal oalle ahkidis jurdda, ahte dálá ráđđehus jur ovdal riikkabeaiveválggaid lea linnjeme ná mearkkašahtti áššis ja čatname boahtte riikkabeivviid gieđaid. Válmmaštallan ii leat muđuidge deavdán buori hálddahusa gáibádusaid, čanusjoavkkuid eai leat gullan áššis ja áššit leat válmmaštallojuvvon čihkosis. Buot jierbmámus livččii ráfáidahttit dili ja ráđđádallat áššis EU:a komisšuvnnain. Jos Meahcceráđđehusa hálddašanmálle gáibida duođaid rievdadusaid, de ášši válmmaštallan galggalii álggahuvvot riikkabeaiveválggaid maŋŋel bargojoavkkus, mas livčče rabas vuogi mielde ráđđádallame čanusjoavkkut ja meahcceráđđehusa olbmot.

Duorastaga deiven Kanada Suoma ambassadöra ja Kanada oarjedavveterritoriija hoavda ja ságastalaimet Kanada ja Suoma álgoálbmotpolitihkas. Odne bearjadaga sámedikki stivra čoahkkanii telefunčoakkámii nammadit muhtin hohpolaš ovddastusaid. Sámedikki stivra maiddái mearridii, ahte sámi mánáid ja nuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo boahtte jagi ja lágidemiid ovddasvástádus lea sámedikki skuvlen- ja oahppomateriálalávdegottis sihke virggistis álggahan nuoraidčállis ja boahttevaš nuoraidráđis. Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriálalávdegoddi lei mearridan ahte dáiddadáhpáhus ii ordnejuvvole boahtte jagi ja stivra geavahii dál veto-rievttis ja mearridii, ahte dáhpáhus ordnejuvvo. Dáhpáhus lea dehálaš sámi mánáide ja nuoraide ja dáhpáhusa ordnekeahttá guođđin attálii ahkidis signála mánáide ja nuoraide. Jáhkán, ahte go oažžut nuoraid vel nannosit mielde dáiddadáhpáhusa ordnemii, de oažžut das vel buoret ja geasuheaddji dáhpáhusa.

Boahtte vahku lean Ottawas árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámis. Čoakkáma áššelisttus lea ee. Kanada árktalaš politihkka, Nunavuta hálddašanmálle ja gullat maid inuihtaid ovddasteddjiid.

12.11.2010

Juvvá Lemet

2010-11-12T22:08:00.000+02:00

Viime perjantaina oli saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen tämän vuoden viimeinen kokous. Kokouksen aluksi meillä oli kunnia saada vieraaksemme vähemmistövaltuutettu, tuleva YK:n permanent forumin jäsen, Eva Biaudet. Keskustelimme SPN:n ja permanet forumin yhteistyöstä ja seuraavan permanent forumin kokouksen agendasta. Keskustelimme myös YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anayan vierailusta viime huhtikuussa SPN:n vieraana. Kokouksen jälkeen vähemmistövaltuutettu tutustui mm. Enontekiön saamenkieliseen päivähoitoon, opetukseen ja vanhustenhoitoon.

SPN:n kuuli esityksiä pohjoismaisen saamelaiselokuvayhteistyön kehittämiseksi Suomen saamelaiskäräjiltä ja Norjan saamelaiselta elokuvakeskukselta. Norjassa ollaan kehittämässä elokuvayhteistyötä osakeyhtiöpohjaiseen malliin. SPN: n hallitus päätti edelleen selvittää mahdollisuuksia kehittää yhteispohjoismaista saamelaista elokuvakeskusmallia.

SPN:n kokouksessa kuulimme myös saamelaisneuvostoa koskien saamelaisten edustusta Arktisessa neuvostossa. Saamelaisneuvoston edustajat kertoivat, että he eivät edusta saamelaisia arktisessa neuvostossa vaan omaa järjestöään. SPR merkitsi saamelaisneuvoston näkemykset tiedoksi ja käsittelemme asiaa edelleen seuraavassa SPN:n hallituksen kokouksessa. SPN:n hallitus päätti hakea tarkkailija-asemaa WIPO:oon, (World Intellectual Property Organization) ja sen alkuperäiskansojen perinteistä tietoa käsittelevään komiteaan. WIPO eli maailman henkisen omaisuuden suojelujärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö. WIPO:ssa valmistellaan sopimustekstiä kansainvälisen instrumentin tai instrumenttien saamiseksi geenivarojen, perinteisen tiedon ja kansanperinteen suojelemiseksi. SPN:n osallistuminen Wipo:n työhön onkin täten ensiarvoisen tärkeää.

SPN:n päätti aloittaa myös saamelaisen koulutuspoliittisen ohjelman valmistelun. Olen hyvin tyytyväinen, että olemme saaneet monenlaista ohjelma- ja kehittämistyötä käyntiin SPN:ssä. SPN osallistuu myös Murmanskissa järjestettävään toiseen saamelaisten kongressiin, jonka tarkoituksena on selvittää saamelaisen vaaleilla valittavan edustuksellisen elimen perustamista Venäjälle. SPN:lle ja saamelaisten yhteistyölle olisikin todella tärkeää, että saamelaisilla olisi myös Venäjällä oma vaaleilla valittava elin. Toivottavasti Moskovassa ymmärretään tämä tarve.

Tämä viikko kului Rovaniemellä kokouksissa. Tiistaina oli artikla 8(j)-työryhmän kokous. Hyväksyimme kokouksessa vihdoinkin biodiversiteettisopimuksen Akwé:Kon ohjeiden suomenkielisen käännöksen. Se löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta dokumenteista. Suomennos myös julkaistaan esipuheineen lähiaikoina. Hyväksyimme taustamateriaaliksi saamelaiskäräjien tekemän selvityksen Akwé:Kon ohjeiden suhteesta Suomen lainsäädäntöön. Neuvottelimme tiistaina Metsähallituksen kanssa metsänkäyttömenetelmistä saamelaisten kotiseutualueella. Metsähallitus tulee esittelemään metsänkäyttömenetelmiä seuraavaan saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien ja saamelaiskäräjien yhteiskokoukseen. Viime yhteiskokouksessa sovimme, että saamelaiskäräjät järjestää yhteiskokouksen vielä tänä vuonna kun suurimpia sallittuja poromääriä selvittävä työryhmä aloittaa toimintansa ja kokouksessa käsiteltäisiin näitä kysymyksiä. Ihmeellistä kyllä, työryhmää ei ole vieläkään asetettu vaikka nimeämiskirjeet tulivat jo kesäkuussa.

Keskiviikkona osallistuin Rovaniemellä Metsähallituksen Pilke-talon avajaisiin. Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas korosti puheessaan saamelaiskulttuurin suojelun tärkeyttä saamelaisten kotiseutualueen valtion hallinnassa olevien maa-alueiden hoidossa ja käytössä sekä totesi yhteistyön saamelaiskäräjien kanssa parantuneen huomattavasti. Puheen pääaiheena oli Metsähallituksen hallintomalli ja rahoitustilanne. Saamelaiskäräjät on vedonnut eduskuntaan, jotta luontopalvelujen rahoitusta ei pienennettäisi nykyisestä. Metsähallituksen hallintomallista on luvattu järjestää saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut jo vuoden 2009 lopussa, mutta neuvotteluja ei ole kuulunut.

Uutisissa on harva se viikko mitä erikoisempia ja villeimpiä esityksiä Metsähallituksen uudeksi hallintomalliksi. Hallintomallin uudistus ei missään nimessä ehdi vielä tähän eduskuntaan. Ilmeisesti hallitus olisi kuitenkin linjaamassa Metsähallituksen hallintomallin vielä tänä vuonna ja lain valmistelu jäisi tulevalle eduskunnalle. Tuntuu aika ikävältä ajatukselta, että nykyinen hallitus juuri ennen eduskuntavaaleja on linjaamassa näin merkittävästä asiasta ja sitomassa tulevan eduskunnan käsiä. Valmistelu ei ole muutenkaan täyttänyt hyvän hallinnon vaatimuksia, sidosryhmiä ei ole kuultu ja asioita on valmisteltu salassa. Kaikkein järkevintä olisi rauhoittaa tilanne ja neuvotella asiasta EU komission kanssa. Jos Metsähallituksen hallintomalli vaatii todella muutoksia, asian valmistelu tulisi aloittaa eduskuntavaalien jälkeen työryhmässä, jossa olisivat avoimesti sidosryhmät ja metsähallituksen väki edustettuina.

Torstaina tapasin Kanadan Suomen suurlähettilään ja Kanadan luteisterritorioiden alueen johtajan ja keskustelimme Kanadan ja Suomen alkuperäiskansapolitiikoista. Tänään perjantaina saamelaiskäräjien hallitus kokoontui puhelinkokoukseen nimeämään kiireellisiä edustuksia. Saamelaiskäräjien hallitus päätti, että saamelaislasten ja –nuorten taidetapahtuma järjestetään ensi vuonna ja järjestelyistä vastaa saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta sekä virassaan aloittanut nuorisosihteeri ja perustettava nuorisoneuvosto. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta oli päättänyt olla järjestämättä tapahtumaa ensi vuonna ja hallitus käytti nyt otto-oikeuttaan ja päätti, että tapahtuma järjestetään. Tapahtuma on tärkeä saamelaislapsille ja -nuorille ja tapahtuman järjestämättä jättäminen antaisi ikävän viestin lapsille ja nuorille. Uskon, että kun saamme nuoret vielä vahvasti mukaan tapahtuman järjestelyistä saamme siitä entistä paremman ja monipuolisemman.

Ensi viikolla olen Ottawassa arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokouksessa. Kokouksen asialistalla on mm. Kanadan arktinen politiikka, Nunavutin hallintomalli ja kuulemme inuittien edustajia.

12.11.2010

Klemetti Näkkäläjärvi

Gilbbešjávri 2020-álbmotčoakkámis

2010-10-31T23:55:00.002+02:00

Sámediggi gulai ikte Giehtaruohttasa guovllu sápmelaččaid, boazoolbmuid, gili orruid ja fitnodatbargiid Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus ja bođiibe báikki nala maid Eanodaga suohkana ovddasteaddji, fidnu prošeaktajođiheaddji. Álbmotčoakkámii ledje boahtán sulaid 30 oasseváldi, juobe eanetge, muitalit oannuideaset guovllu gárgeheamis. Dán jovkku ovddaste iešguđetlágán suorggi olbmot, muhto lei ávkkálaš gullá sierra ealáhusbargiid oainnuid guovllu gárgeheamis ja gárgehandárbbuin. Gullandilálašvuođa vuođul ráhkadit muittuhančállosa ja evttohusaid Gilbbešjávri 2020-fidnu stivrenjoavkku várás.

Gilbbešjávri 2020-fidnu ulbmil lea ráhkadit gili ovddidanplána jagi 2020 rádjái ja dat galgá leat guovllu oppalašlávvabarggu vuođđun. Fidnus plánejuvvojit konkrehtalaš lávvaevttohusat. Fidnu stivre stivrenjoavku, mas lea maid sámedikki ovddastus. Stivrenjoavku čoahkkana čuovvovaš have 9.11. Fidnu galggai nohkat jagi loahpas, muhto almmatge stivrenjovku ohcá barggu várás joatkkaáiggi boahtte giđa rádjái, vaikko Eanodaga suohkan leage joatkkaáiggi ohcama vuostálastán.

Muitalin guldaleddjiide Gilbbešjávri 2020-fidnu dán mutto evttohusaid. Fidnus evttohuvvojit ee. duovddahisse huksen Sánái, luopmostobuid ja árktalaš fearanpárkka huksen Čoalmmevárrái, krossavuojáhat mánáide ja nuoraide, Jiekŋameara ruovderáŧŧi, seaŋgabáikkiid lasiheapmi 4000 (varraseamos evttohusa mielde 3600) dáláš 1200 seaŋgabáikkis, mohtorgielká- ja njealjejuvllatjohtolagaid vuođđudeapmi, ođđa luoddaoktavuođat ee. Dierpmesvárrái sihke šaldi Ruŧŧii.

Deattuhin dilálašvuođas, ahte sámedikki vuođđun Gilbbešjávrre ovddideamis lea sámi kultuvrra ja boazobarggu doaibmavejolašvuođai, luonddu ja Sáná álbmotduovdaga dorvvasteapmi. Sámediggái lea eallindehálaš seailluhit sámiid ruovttuguovllu ealasin, dorvvastit ja gárgehit guovllu bálvalanráhkadusa. Gilbbešjávrres, dego eará sajesnai, dát ulbmil gáibida guovllu máŋggabeallásaš ealáhusstruktuvrra ja olbmuid eret muotkuma bisseheami. Gilbbešjávrái gullá mátkedoaibmaealáhus, muhto turismma galgá ovddidit oktiiheivvolaččat sámi kultuvrra ja luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvastemiin. Mássáturismabáikkit gal leat Suomas vaikko man eatnat ja plána 4000 seaŋgabáikkis hirpmástuhttá aŋkke mu. Gosa Gilbbešjávrres dát 4000 seaŋgabáikki čáhket? Várrefilttiide ja –čohkaidego? Gilbbešjávrre geasuhussan lea luondu, čáppa, ráinnas ja áidnalunddot luondu, sámi kultuvra ja bohccot. Dáid oassesurggiid dat galgá ovddidit ja dorvvastit maid oktanaga olbmuid vuođđobálvalusaid.

Gullandilálašvuođas bođii ovdan, ahte guovllu dálá infrastruktuvra: luottat, elrávdnjefierbmi, bázáhusfuolahus sihke telefun- ja diehtojohtalusoktavuođat eai leat doaimma albma ládje. Heajos telefunoktavuođat leat dorvvolašvuohtauhkki go turisttaid mearri laská. Bázáhusfuolahuskapasiteahtta ii leat dálážis dárbahassii buorre dalle go lea alimus turistaáigi ja bázáhusat čáhcádahkii dahket hearkkes árktalaš luonddu liiggaš šattolažžan. Doaibmi diehtojohtalusoktavuođat eai boađe doaresbeal giliide almmá stuora ruhtavuoittu haga, nu divrrasin dakkárat šaddet. Gilbbešjávrre luotta heajos ortnet lea dorvvolašvuohtagažaldat, daningo tráilarjohtalus luotta nalde ja gili lahkosiin lea stuoris ja geahppasit vázzin- ja sihkkelastinluottat váilot. Vuođđobálvalusaid dorvvasteapmái galggaliinai giddet sakka fuomášumi Gilbbešjávrre gárgehanplánas ja vuođđobálvalusaid dorvvasteami maŋŋel galggalii álggahuvvot aitosaš gárgehanbárgu. Turismmas galggalii Gilbbešjávrres bidjat deattu nanusvuođaide, ii mássáturismii ja turismii, mii atná ávkin mašiinnaid. Dat dat vel váillolii, ahte Gilbbešjávrre gilis ja váriin márále mohtorgielkkáid lassin njealjejuvllagat.

Badjeolbmot ledje hirpmástuvvan plána viidodagas ja balle sierralágán fidnuid váttásnuhttit boazobarggu. Gárgeheapmi orui maid manname ruossalassii. Boazoolbmot eai oaččo doalvut duoddarii dálveguođohanstobuid, mat fievrreduvvojit mielgasiid nalde, muhto stobuid sáhttá hukset lasi ieš gillái. Boazoolbmuide orrot dorvvolašvuođa dihte guođohanstobuin daningo dálkedilit iežáhuvvet hui olu Gilbbežis. Diet moadde mielggasstobu gal eai vaháguhte luonddu, muhto dat sáhttet muhtimin gádjut boazoolbmuid heakka. Dán áššiin sámediggi ferte bargat. Álbmotčoakkámis bođii hui bures ovdan dat, ahte gárgehanplánas galgá gudnejahttit álgoálbmot sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja boazodoalu doaibmanvejolašvuođaid dego maiddái galgá dorvvastuvvot luonddu máŋggahápmásašvuohta uhkivuloš ealli- ja šaddošlájainis.

Dilálašvuođas gáibide maid dárkkes plánaid golluárvvoštallamiid, váikkuhusaid árvvošttallamiid sihke čilgehusaid plána vuođđun guovllu luonddus, duovdagis, boazodoalus ja sámi kultuvrras. Gullamis daddjojuvvui, ahte gárgehanfidnu galgá plánejuvvot nu ahte das lea buorre vuorrováikkuhus guovllu buot orruid ja sierra ealáhussurggiid ovddasteddjiid gaskka. Dán rádjái gundá (suohkan) lea gullan dušše fitnodagaid, mat barget turismmain.

Álbmotčoakkámis bođii čielgasit ovdan, ahte dáláš turisma dagaha váttisvuođaid bearráigeahču ja rávvagiid váiluma geažil. Dačča turisttaid johtolagaid olggobeal mohtorgielkájohtalusa ii baste bearráigeahččat ja dat lea árrun gili olbmuid loaktimii ja ruovtturáfái ja dat eastá maid boazosápmelaččaid boazobarggu. Nuppe dáfus mohtorgielkásafaraid johtolatplánain ii leat ráđđádallojuvvon dárbahassii olu boazoolbmuiguin ja safarat leat sáhttán váttásnuhttit boazoolbmuid barggu. Ribahuhttin Gilbbešjávrre birrasis lea lassánan maid hui olu. Ribahuhttin boahtá almmatge vel ovddežisnai lassánit, daningo johtolaid guorain leat váldojuvvon eret hivssegat ja rihpalihtit. Dán dáfus ii leat gal beare guhkás jurddahuvvon. Muhtin oassi meahccejohtalusa dagahan buncaraggáin soaitá jávkat ođđa meahccejohtaluslága mielde, jos lága olláhuhttima bearráigehččui biddjojuvvojit návccat.

Dán gullandilálašvuođa vuođul ožžon muhtin jurdagiid, maid gárgehanplánas galggalii ovddidit vuođđobálvalusaid dorvvasteami lassin. Guovllu dáčča turisttaide galgá ráhkaduvvot Gilbbešjávrre suvdilis mátkedoaimma ofelaš, mas muitaluvvo meahccejohtaalusas, oahpistuvvo mohtorgielkávuodjimii ja luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvasteapmái. Turismafitnodagat galggale maid láigohettiineaset mohtorgielkkáid muitalit vásttolaš meahccejohtalusas.

Gilbbešjávri 2020-fidnus lea biddjon mihttomearrin fitnodatbargiid searvvi vuođđudeapmi Gilbbešjávrái. Dat lea mu mielas buorre jurdda ja dat sáhtálii álkidahttit boazodolliid ja turismafitnodatbargiid gaskavuođa váttisvuođaid čoavdima. Bálges/siiddat ja searvi sáhtále soahpat omd. mohtorgielkásafaraid johtolagain ovttas. Dasa lassin guovllu diehto- ja telefunjohtalus galgá ožžojuvvot ortnegii ja dán áššis sámediggi bargá mielalis ovttasráđiid Eanodaga gunddáin. Gilbbešjávrái galggalii oažžut maid bolesa. Guovllu guhkes gaskkat dagahit riskkaid dorvvolašvuhtii.

Sámediggi doalvu evttohusas Gilbbešjávri 2020-stivrenjovkui ja doalvu dan maid nehttii dan gárváneami mielde. Fidnu prošeaktajođiheaddji, Lasse Mäkitalo, lohpidii bealistis doalvut dilálašvuođa dearvvuođagaid stivrenjovkui. Prošeaktajođiheaddji mielde fidnu lea vel gaskandagat ja mun gal dieđusge sávan dan bissut dakkárin hui guhká dan dihte go fidnu lea bahuid gaskandagat. Ieš mun gal oainnálin, ahte fidnui galgá oažžut joatkkaáiggi measta jagi, vai fidnus boahtá dakkár, man buohkat sáhttet dohkkehit ja fidnu duođas bálvala oppalašlávvabarggu vuđolaš čilgehusaid ja suokkardallojuvvon evttohusaid mielde. Dál fidnu evttohusat leat dušše áibmui bálkestuvvot jurdagat almmá konkretiija, haddeláhpo dehe váikkuhusaid árvvoštallama haga. Murrii lea gizzojuvvon bađalis. Dego dilálašvuođas dadjen, sámediggi váldá mielalis vuostá guovllu sápmelaččaid ja servviid oaainnuid das mot guovllu galggalii gárgehit ja sámediggi viggá ovddidit doaimmastis ja Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus evttohusaid, mat dorjot sámi kultuvrra.

Vuottesjávrres 31.10.
Juvvá Lemet

Kilpisjärvi 2020-kuulemistilaisuudesta

2010-10-31T23:54:00.001+02:00

Saamelaiskäräjät kuuli eilen Käsivarren alueen saamelaisia, poromiehiä, kylän asukkaita ja yrittäjiä Kilpisjärvi 2020-kehittämishankkeesta ja tulipa paikalle myös Enontekiön kunnan edustajakin, hankkeen projektipäällikkö. Paikalle oli saapunut noin 30 osanottajaa, jopa ylikin, kertomaan näkemyksiään alueen kehittämisestä. Joukko oli moninainen, mutta oli hyödyllistä kuulla eri elinkeinonharjoittajien näkemyksiä alueen kehittämisestä ja kehittämistarpeista. Kuulemisen pohjalta laadimme muistion ja esitykset Kilpisjärvi 2020-hankkeen ohjausryhmälle.

Kilpisjärvi 2020-hankkeen tarkoitus on luoda kylän kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 asti ja suunnitelman on tarkoitus toimia alueen yleiskaavatyön pohjana. Hankkeessa suunnitellaan konkreettisia kaavaehdotuksia. Hanketta ohjaa ohjausryhmä, jossa on myös saamelaiskäräjien edustus. Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran 9.11. Hankkeen oli tarkoitus loppua vuoden lopussa, mutta ilmeisesti ohjausryhmä hakee työlle jatkoaikaa ensi keväälle, vaikka Enontekiön kunta on jatkoajan hakemista vastustanut.

Esittelin kuulijoille Kilpisjärvi 2020-hankkeen tämänhetkisiä esityksiä. Hankkeessa esitetään mm. maisemahissin rakentamista Saanalle, lomamökkien ja arktisen seikkailupuiston rakentamista Salmivaaralle, krossirataa lapsille ja nuorille, Jäämeren rataa, vuodepaikkojen lisäämistä 4000 (uusimmassa esityksessä 3600) nykyisestä 1200 vuodepaikasta, moottorikelkka- ja mönkijäreittien perustamista, uusia tieyhteyksiä mm. Termisjärvelle sekä silta Ruotsiin.

Korostin kuulemisessa, että saamelaiskäräjien lähtökohta Kilpisjärven kehittämiselle on saamelaiskulttuurin ja poronhoidon toimintamahdollisuuksien sekä luonnon monimuotoisuuden ja Saanan kansallismaiseman turvaaminen. Saamelaiskäräjille on myös hyvin tärkeää säilyttää saamelaisten kotiseutualue elinvoimaisena sekä turvata ja kehittää alueen palvelurakenne. Kilpisjärvellä, kuten muuallakin, tämä tavoite edellyttää alueen monipuolista elinkeinorakennetta ja väestökadon pysäyttämistä. Kilpisjärveen kuuluu matkailu, mutta matkailua tulee kehittää sopusoinnussa saamelaiskulttuurin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kanssa. Massamatkailukohteita Suomessa on hyvin monia ja suunnitelmaa 4000 vuodepaikasta kauhistuttaa ainakin minua. Minne Kilpisjärvelle nämä 4000 vuodepaikkaa mahtuvat? Tunturien rinteille ja laille? Kilpisjärveen vahvuus on luonto, kaunis, puhdas ja ainutlaatuinen luonto sekä saamelaiskulttuuri ja poronhoito. Näitä osa-alueita tulee kehittää ja turvata samalla alueen asukkaiden peruspalvelut.

Kuulemisessa tuli ilmi, että alueen nykyinen infrastruktuuri: tiestö, sähköverkko, jätehuolto sekä puhelin- ja tietoliikenneyhteydet eivät ole toimivia. Huonot puhelinyhteydet ovat turvallisuusriski turistien määrän lisääntyessä. Jätehuoltokapasiteetti ei ole nykyisellään riittävä turismikaudella ja päästöt vesistöön rehevöittävät herkkää arktista luontoa. Toimivia tietoliikenneyhteyksiä ei saa sivukylille ilman lottovoittoa, niin kallista se on. Kilpisjärven tien huono kunto on turvallisuuskysymys, koska rekkaliikenne tiellä ja kylän läheisyydessä on suurta ja kevyen liikenteen väylät puuttuvat. Peruspalvelujen turvaamiseen tulisikin kiinnittää huomiota vahvasti Kilpisjärven kehittämissuunnitelmassa ja peruspalvelujen turvaamisen jälkeen tulisi aloittaa varsinainen kehittämistyö. Matkailun tulisi keskittyä Kilpisjärven vahvuuksiin, ei massaturismiin ja koneisiin perustuvaan turismiin. Se vielä tästä puuttuisi, että Kilpisjärven kylällä ja tuntureilla pörräisivät villisti moottorikelkkojen lisäksi mönkijät.

Poromiehet olivat järkyttyneitä suunnitelman laajuudesta ja pelkäsivät erilaisten hankkeiden vaikeuttavan poronhoidon harjoittamista. Kehittäminen tuntui myös ristiriitaiselta. Poromiehet eivät saa viedä jalaksilla kulkevia talvisia paimennuskämppiä tuntureihin, mutta mökkejä voi rakentaa lisää. Poromiehille paimennuskämpät ovat turvallisuuskysymys, koska sääolosuhteet vaihtelevat Kilpisjärven alueella rajusti. Jalaksilla kulkevat muutamat mökit talvella eivät haittaa luontoa, mutta poromiehille ne ovat turvallisuuskysymys. Tähän asiaan tulee saamelaiskäräjien paneutua. Kuulemisessa tuotiin vahvasti esille, että kehittämisessä tulee kunnioittaa alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksia ja poronhoidon toimintamahdollisuuksia ja myös luonnon monimuotoisuus uhanalaisine eläin- ja kasvilajeineen on turvattava.

Kuulemisen perusteella tuli ilmi, että nykyiset suunnitelmat ovat liian suureellisia. Esimerkiksi Jäämeren rata-hankkeen edistämisestä tulisi luopua, koska se aiheuttaisi merkittävä haittoja poronhoidolle ja alueen luonnolle. Alueen matkailussa ei tule hyödyntää saamelaiskulttuuria epäeettiseesti ja halpamaissa tuotettujen matkailuesineiden kautta, vaan panostaa aitouteen ja eettisyyteen. Alueen matkailuyrittäjien tulisi tehdä yhteistyötä Sámi Duodjin kanssa ja myydä aitoja saamelaisia käsitöitä ja matkamuistoja.

Kuulemisessa vaadittiin myös tarkkoja suunnitelmien kustannusarvioita, vaikutuksenarviointeja sekä selvityksiä suunnitelman pohjaksi alueen luonnosta, maisemasta, poronhoidosta ja saamelaiskulttuurista. Kuulemisessa todettiin, että hanketta tulee suunnitella edelleen hyvin vuorovaikutteisesti alueen kaikkien asukkaiden ja eturyhmien kanssa. Tähän mennessä kunta on kuullut vain matkailuyrittäjiä.

Kuulemisessa tuli selkeästi ilmi, että nykyinen turismi aiheuttaa ongelmia valvonnan ja ohjeistuksen puutteista johtuen. Norjalaisten turistien reittien ulkopuolinen moottorikelkkaliikenne on hallitsematonta ja haittaa kylän asukkaiden viihtyvyyttä ja kotirauhaa ja se estää myös poronhoitajien elinkeinon harjoittamista. Toisaalta myös moottorikelkkasafarien reittisuunnitelmista ei ole neuvoteltu poronhoitajien kanssa riittävästi ja safarit ovat voineet vaikeuttaa poronhoitajien työtä. Roskaaminen Kilpisjärven ympäristössä on lisääntynyt myös merkittävästi. Roskaaminen tulee lisääntymään ilmeisesti entisestään, koska reittien varrelta on poistettu vessoja ja roskakoreja. Tämä on lyhytnäköistä toimintaa. Osa maastoliikenteen aiheuttamista ongelmista poistuu ehkä uuden maastoliikennelain myötä, jos lain toteutumisenvalvontaa resursoidaan.

Kuulemisen perusteella sain muutamia ajatuksia, joita tulisi kehittämissuunnitelmassa edistää peruspalvelujen turvaamisen lisäksi. Alueen norjalaisille turisteille tulee laatia Kilpisjärven kestävä matkailun opas, jossa kerrotaan maastoliikenteestä, opastetaan moottorikelkkailuun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Matkailuryittäjien tulisi myös vuokratessaan kelkkoja kertoa vastuullisesta maastoliikenteestä.

Kilpisjärvi 2020-hankkeessa on asetettu tavoite yrittäjäyhdistyksen perustamiseksi Kilpisjärvelle. Se on mielestäni hyvä tavoite ja se voisi helpottaa poronhoitajien ja matkailuyrittäjien välisten ongelmatilanteiden ratkaisua. Paliskunta/siidat ja yhdistys voisivat sopia esim. moottorikelkkasafareiden reiteistä yhdessä. Lisäksi alueen tieto- ja puhelinliikenne tulee saattaa kuntoon ja tässä asiassa saamelaiskäräjät tekee mielellään yhteistyötä Enontekiön kunnan kanssa. Kilpisjärvelle tulisi saada myös poliisi. Pitkät etäisyydet aiheuttavat turvallisuusuhkia alueelle.

Saamelaiskäräjät saattaa esityksensä Kilpisjärvi 2020-ohjausryhmälle ja vie sen myös nettiin sen valmistuttua. Hankkeen projektipäällikkö, Lasse Mäkitalo, lupasi välittää omalta osaltaan tilaisuuden terveiset ohjausryhmälle. Hanke on vielä luonnosvaiheessa projektipäällikön mukaan ja toki toivon, että sellaisena se pysyy vielä hyvin pitkään hankkeen keskeneräisyyden vuoksi. Itse kyllä näkisin, että hankkeelle pitää saada jatkoaikaa melkeinpä vuosi, jotta hankkeesta saadaan sellainen, johon kaikki voivat yhtyä ja hanke todella palvelee yleiskaavatyötä perusteellisten selvitysten ja pohdittujen esitysten mukaisesti. Nyt hankkeen esitykset ovat vain ilmaan heitettyjä ideoita ilman konkretiaa, hintalappua tai vaikutustenarviointia. On menty takapuoli edellä puuhun. Kuten tilaisuudessa totesin, saamelaiskäräjät ottaa mielellään vastaan alueen saamelaisten ja yhdistysten näkemyksiä miten aluetta tulisi kehittää ja pyrimme edistämään saamelaiskulttuuria tukevia esityksiämme omassa toiminnassamme ja Kilpisjärvi 2020-hankkeessa.

Vuontisjärvellä 31.10.
Klemetti Näkkäläjärvi

Vahku ságat

2010-10-27T22:13:00.000+03:00

Lean máhccan čakčaluomus bargohoahpuide. Ovdal luomu oassálasten suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii. Čoakkáma fáddán ledje báikkálaš ovdamearkkat suvdilis gárganeami ovddideami várás. Bukten čoakkámis ovdan, ahte suvdilis gárganeami prinsihpat galggale buorebut váldojuvvot vuhtii ollislaččat guovlluidgárgeheami oassin. Bukten ovdan, ahte sámiid ruovttuguovllu suohkaniid geahččanguovllus sámiid ruovttuguovlu adnojuvvon lulliluopmostalliid áhpásnuvvangeavahusa researvan, daningo dat buktá ruđa guvlui. Lávvaráhkadeamis suvdilis gárganeami prinsihpat sámiid ruovttuguovllus dávjá vajálduvvet ja unna ekologalaš juolgeluottaža dahkki EU:a áidna álgoálbmoga oasálaččaid vejolašvuođat návddašit vuođđolága rivttiineaset álgoálbmogin báhcet lávvaráhkadeamis vuhtii válddekeahttá. Válden ovdan váilevaš suvdilis gárganeami geahččanguovllu vuhtii váldima ee. Anárjávrre oasseoppalašlávas ja Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus.

Sámediggi lágida lávvordaga 30.10. diibmu 13 rájes gullandilálašvuođa Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus. Gullandilálašvuođa dárkkuhussan lea oažžut guovllu sápmelaččaid oainnuid sámedikki cealkámuša vuođđun. Dán vuoru Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus plánejuvvo ee. árktalaš fearánpárkka ráhkadeapmi Čoalmmevárrái, girdiseaivunsaji ráhkadeapmi Gilbbešjávrre gillái, ”luonddu seasti” hissa huksen Sáná nala, Jiekŋameara ruovderáŧi huksen ja ođđa luottaid dahkan Natura-viidodahkii. Gilbbešjávrre 2020-prošeakta lea ruhtaduvvon EU-ruđain ja ohcamuša okta ággan lea leamaš sámi kultuvrra vuhtii váldin. Sámi kultuvrra ovdamuniid mielde ii leat sihkkarit gávdnat saji árktalaš fearanpárkii uhkivuloš luonddutiippaid guovllus ja boazodoalloguovllus, humakeahttáge oba ruovderáŧi huksemis boazodoalu guohtoneatnamiid čađa. Gullat guovllu sápmelaččaid ovdal loahpalaš beali hábmema. Fidnu stivrenjoavku čoahkkana 9.11., gosa buktit áššis sámedikki čálalaš cealkámuša.

Ovdal luomu ledje maid sámediggelága 9 § ráđđádallamat meahccejohtaluslága oasseođastusas birasministeriijas. Sámediggi attii iežas evttohusa meahccejohtaluslága ođasteamis, mii vuođđuduvai sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuššii áššis. Váldogáibádussan lei, ahte láhkii váldojuvvolii máinnašupmi das, ahte meahccejohtolagat ja meahccejohtalusdoaibma ii oaččo dagahit unnanačča eanet áru sámi kultuvrii. Sávvat, ahte evttohus manna čađa, daningo dat čuovvu mearrádusaid, mat leat váldon ođasnuhtti čáhceláhkii.

Sámediggi attii cealkámuša álbmotlaš vuovdeprográmma 2015 (KMO2015) ođasnuhttimis. Evttoheimmet dárkilmahttojumiid sámi kultuvrra vuhtii váldimis ja kulturárbbi inventerema joatkimii vuovdeekonomiijaviidodagas. Evttoheimmet maid, ahte prográmmas biddjon ulbmil ráhkadit kulturárbeprográmma vuovdeekonomiijaviidodahkii galggalii ráhkaduvvot sámiid ruovttuguvlui ovttas sámedikkiin.

Boahtte vahku lea sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán. Oažžut čoakkáma guossin veahádatáittardeaddji ja ON:a álgoálbmogiid bissovaš foruma boahttevaš ovddasteaddji Eva Biaudeta. Ságastallat Spr:a stivrra čoakkámis ee. sámi parlamentáralaš ráđi ja ON:a álgoálbmogiid bissovaš foruma ovttasbarggus.

Vuottesjávrres 27.10.2010

Juvvá Lemet

Viikon kuulumisia

2010-10-27T22:12:00.000+03:00

Olen palannut syyslomalta työkiireiden keskelle. Ennen lomaa osallistuin kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen. Kokouksen aiheena oli paikalliset esimerkit kestävän kehityksen edistämiseksi. Toin kokouksessa esille, että kestävän kehityksen periaatteet tulisi ottaa paremmin huomioon osana kokonaisvaltaista alueidenkehittämistä. Toin esille, että saamelaisten kotiseutualueen kuntien katsontakannassa saamelaisten kotiseutualuetta pidetään etelästä tulevien lomailijoiden virkistyskäyttöreservinä koska se tuo mukanaan rahaa alueelle. Kaavoituksessa kestävän kehityksen periaatteet saamelaisten kotiseutualueella usein unohtuvat ja pientä ekologista jalanjälkeä tekevän EU:n ainoan alkuperäiskansan jäsenten mahdollisuudet nauttia perustuslaillisista oikeuksistaan alkuperäiskansana jäävät kaavoituksessa huomioimatta. Otin esille puutteellisen kestävän kehityksen näkökulman huomioimisen mm. Inarijärven osayleiskaavassa ja Kilpisjärvi 2020-kehittämishankkeessa.

Saamelaiskäräjät järjestää lauantaina 30.10 kello 13 alkaen kuulemistilaisuuden Kilpisjärvi 2020-kehittämishankkeesta. Kuulemistilaisuuden tarkoituksena on saada alueen saamelaisten näkemyksiä saamelaiskäräjien lausunnon pohjaksi. Tällä hetkellä Kilpisjärvi 2020-kehittämishankkeessa suunnitellaan mm. arktisen seikkailupuiston rakentamista Salmivaaralle, lentokentän rakentamista Kilpisjärven kylälle, ”luontoa säästävän” hissin rakentamista Saanan päälle, Jäämeren radan rakentamista ja uusia tieyhteyksiä Natura-alueelle. Kilpisjärvi 2020-projekti on rahoitettu EU-rahalla ja hakemuksen yhtenä perusteena on ollut saamelaiskulttuurin huomioiminen. Saamelaiskulttuurin etujen mukaista ei varmastikaan ole sijoittaa arktista seikkailupuistoa uhanalaisten luontotyyppien alueelle ja poronhoitoalueelle. Kuulemme alueen saamelaisia ennen lopullisen kannan muodostamista. Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu 9.11., jonne tuomme saamelaiskäräjien näkemyksen kirjallisesti asiasta.

Ennen lomaa oli myös saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut maastoliikennelain osittaisuudistuksesta ŧmpäristöministeriössä. Saamelaiskäräjät antoi oman esityksen maastoliikennelain uudistamisesta, joka perustui saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymään lausuntoon asiasta. Päävaatimuksemme oli, että lakiin otettaisiin maininta siitä, että maastoliikennereitit ja maastoliikennetoiminta ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa saamelaiskulttuurille. Toivomme, että esitys menee läpi, koska se seuraa uudistettavaan vesilakiin otettavia määräyksiä.

Saamelaiskäräjät antoi lausunnon kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO2015) uudistamisesta. Esitimme tarkennuksia saamelaiskulttuurin huomioon ottamiseen ja kulttuuriperinnön inventoinnin jatkamiseen metsätalousalueella. Esitimme myös, että ohjelmassa asetettu tavoite laatia kulttuuriperintöohjelma metsätalousalueelle tulisi laatia saamelaisten kotiseutualueella yhdessä saamelaiskäräjien kanssa.

Ensi viikolla on saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokous. Saamme kokoukseen vieraaksi vähemmistövaltuutettu ja YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin tulevan edustajan Eva Biaudetin. Keskustelemme Spn:n hallituksen kokouksessa mm. saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin yhteistyöstä.

Vuontisjärvellä 27.10.2010

Klemetti Näkkäläjärvi

Sámedikki hoahppodievasčoakkán

2010-10-11T21:38:00.001+03:00

Odne dollojuvvui sihkkarit sámedikki historjjá oaneheamos dievasčoakkán, mas mearriduvvoje olles njeallje ášši: 1) čoakkáma rahpan, 2) čoakkáma lágalašvuohta ja mearridanváldi, 3) beavdegirjedárkkisteddjiid válljen ja 4) čoakkáma áššelistu. Dáid áššiid gieđahallama maŋŋel 11 sámediggeáirasa guđđe čoakkáma, vaikko dat lei dohkkehan čoakkáma lágalašvuođa ja mearridanválddálašvuođa sihke áššelisttu. Čoakkámii báhce oktasaš sámi áššiid dikšut vuolláičálli lassin diggelahtut Irja Seurujärvi-Kari, Nilla Tapiola, Anu Avaskari, Petra Magga-Vars, Tuomas Aslak Juuso, Veikko Porsanger ja várrelahttu Tauno Haltta. Erkki Lumisalmi, Asko Länsman ja Heikki Paltto ledje ovddalgihtii ilmmuhan ahte eai beasa oassálastit dohkálaš ákkaid geažil. Sámedikki dievasčoakkán, mas leat mielde lohkkon 11 čoakkáma guođđán diggeáirasa, lea dohkkehan sámedikki bušeahta ja mearridan sámedikki čoakkámiid mearrin njeallje. Dál čoakkámis ii lean mearridanváldi mearridit ovttage aitosaš ášši.

Sámediggi galgá liikká máksit čoakkángoluid, virgeolbmuid bargan barggu ja mátkegoluid. Čoakkángolut oktan mátkegoluiguin, dulkomiin, ja čoakkánláigguin dahket 5000 euros bajás gitta 10 000 euro rádjái, dárkkes dieđut eai ožžojuvvo ovdal go buot rehkegat čoakkámis bohtet. Sámedikki smávva bušeahtas dát lea stuora ruhta, mii bálkása 11 sámediggeáirasa almmá lágalaš ákka haga guođđin čoakkáma mielde. Mu mielas jearaldagas lei jienasteddjiid beahttin. Orui jáhkemeahttun, ahte juobe kulturlávdegotti ságadoalli vulggii čoakkámis, vaikko čoakkáma áššelisttus lei evttohus jagi 2012 kulturmearreruhtan. Dán evttohusa addin maŋŋona dál ja lean gal duođaid fuolas das, makkár signála sámedikki dievasčoakkán addá dáinna lágiin sámi dáiddariidda, servviide, duodjáriidda ja nuoraide. Sin dárbbuin ii gusto dárbbat beroštit 11 sámediggeáirasa válddihálu geažil.

Áššelisttus lei maid čilgehus jagi 2009 sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtamearreruđaid geavahusas. Áššis ovddasvástideaddji lávdegotti, sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegotti, ságadoalli guđii maid čoakkáma. Jos čilgehus ii addojuvvo áiggebále, de dat sáhttá váttásnuhttit jagi 2011 mearreruđa oažžuma. Dasa lassin dievasčoakkámis ledje golmma ovddit dievasčoakkámis sirdojun ilmmuhanášši, mat ledje sirdojuvvon go ovddit čoakkámat eai lean mearridanválddálaččat daid gieđahallat ja nu geavai dálnai. Dasa lassin sámedikki dievasčoakkáma 4/2009 čoakkánbeavdegirji lea vel dohkkekeahttá, daningo beavdegirjedárkkisteaddjit leat beavdegirjji sisdoalus sierramielagat.

Anán ášši hui morašlažžan. Earenoamážit jurddahan sápmelaš jienasteddjiid, geaid ovddasteaddjit eai leat guoddán ovddasvástádusaset sámediggeáirasin. Nubbi ášši mas lean hui fuolas, ahte mii lea doaimma váikkuhusaid sápmelaččaid jienastanmoktii ja sámi nuoraide. Sámediggi lea vuođđudan nuoraidráđi. Makkár signála boares sami politihkkárat addet sámi nuoraide oktasaš áššiid dikšumis: jos čoakkáma guođđán olbmot eai oaččo dáhtuset čađa, de sii guđđet čoakkámiid ja billistit ná sámedikki barggu go áššit eai šatta gieđahallojuvvot. Sávalin sámediggeáirasiid dovdat ovddasvástádusaset ja atnit árvvus bargguset sámi álbmoga ovddasteaddjin. Dál 11 áirasa leat beahttán sápmelaččaid, sin váldehimuin ii leat geahčige. Sámediggeáirasat doibmet barggusteaset maiddái virgeovddasvástádusain. Sámi álbmot lea addán sidjiide ovddasvástádusa dikšut oktasaš áššiid: dál sii leat luohpan dán ovddasvástádusas.

11 sámediggeáirasa čoakkánlanjas olggosvázzima sivvan lei dat, go sii eai ožžon áššelistui gáibádusaset árvvoštallat sámedikki stivrra barggu ja earuhit sámedikki stivrra. Sámedikki stivrii lea olggobeal láhkaáššedovdi čilgen, ahte váldodoaibmasaš ságadoalli earuheapmi livččii vuođđolága vuostá ja fas sámedikki stivrra earuheapmi sámediggelága ja sámedikki bargoortnega vuostá. 11 sámediggeáirasii eai oro leame dárbahassii Suoma lága mearrádusat, muhto sii hálidit velnai earuhit ságadoalli ja stivrra ja ođaste gáibádusaset ovdal čoakkáma guođđima. Jan Saijets vel jearai sierra leango válmmaš earránit barggustan. Mun in beahte iežan jienasteddjiid ja guottiheddjiid nu ahte guođán ságadoalli bargguid lágahis ja čabu geažidemiid vuođul.

Lean geahččalan suokkardit manne muhtin sámediggeáirasat hálidit earuhit stivrra. Dan joavkku ovddasteaddjit leat ovdanbuktán sulalaš ja gehppes ákkaid sierra mediain. Goassige sii eai leat sierranastán daguid, maid stivra lea dahkan nu vearrut, ahte dat ii návddaš sin luohttámuša. Čoakkámis eai boahtán ovdan dákkár dagut. Dievasčoakkán árvvoštalai maŋimus geassemánu čoakkámis sámedikki stivrra doaimma dohkkehettiinis jagi 2009 hui bienalas doaibmačilgehusa. Dalle sámedikki stivra oaččui juobe rámiid sámedikki stivrra earu gáibidan joavkkus. Orru hui jáhkemeahttun, ahte oktanis dohkkehuvvo stivrra bargu muhto liikká vuostálastojuvvo ja stivra háliduvvo earuhuvvot.

Sámedikki politihkalaš kultuvra lea hui nuorra, muhto muhtinlágán ovdánan oainnu oktasaš áššiid dikšumii sáhtálii gal liikká vuordit. Mun in leat gal boahtán eará jurddabohtosii go dasa, ahte 11 sámediggeáirasa eai ovttageardánit liiko sámedikki dálá stivrii. 11 sámediggeáirasa eai almmatge oaidnán eará molssaeavttu go vázzilit olggos čoakkánlanjas, daningo professor Kaarlo Tuori cealkámuš lei nu ovttačilggolaš. Dat ii atte vejolašvuođaid váidit áššis, eaige sámediggeáirasat duostan sierranastit, mas stivra sivahuvvo. Lágaid mielde stivrra sáhttá earuhit, jos stivrra lahtut válggaid maŋŋel dubmejuvvojit rihkkosis giddagassii. Dát 11 sámediggeáirasa leat juo oaidnán, ahte stivrra mearrádusain váidaleapmi ii gánnát, daningo váidalusat leat boahtán álohii ruovttoluotta bumeráŋŋan.

Sávalinnai medias veaháš dutki journalismma. Lean čuvvon viššalit Yle sámi radio ja Lapinradio ja doppe leat hui dávjá jearahallojuvvon, várra odnenai, sámedikki stivrra vuostálasti sámediggeáirasat almmá kritihka ja konkrehtalaš oainnuid haga das, gokko stivra lea bargan boastut. Ságastallan lea leamaš hui ovttabealálaš ja dat doaibmá miellagovaid bakte. Muhto dákkár dát mediaspeallu lea muhtimin. Máŋggat namuhuvvon 11 sámediggeáirasa joavkku ovddasteaddjit čuojahallet vahkosaččat ođasdoaimmahusaide, vai beasale árvvohuššat sámedikki stivrra bargguin. Ieš oainnán, ahte media galggalii bargat iehčanasat ja bealáheamit ja háhkat ođđasiid, mat vuođđuduvvet bealátkeahtes ja áššálaš dihtui, eaige vuođđudit dieđuideaset dušše hohpolaš jearahallamiidda. Media lea válddi fákta, muhto gean dehe man oassebeliid sámi media rievtti mielde fákte ja mainna lágiin.

Čoakkánmearrádusat ja čoakkánságastallan lea ealligoahtán juo iežas eallima media bálstáin ja sihkkarit joatkahuvvá vel dálážisge. Munnai lean sivahuvvon uhkideamis go čujuhin lágaide čoakkámis, stivra lea sivahuvvon čiegadeamis ja das, ahte eat doalvvo áššiid dievasčoakkáma gieđahallamii. Ovddes ja dálá gieldaláhka ja sámediggeláhka seahkáne máŋgga sámediggeáirasis hui báhuid. Mielalis stivra doalvvulii dievasčoakkámii eambbo áššiid gieđahallamii, muhto otnáš čoakkán čájehii vuot dan, ahte dat gal šaddá leat váttis ja divrras.

Sámedikki dievasčoakkáma 11 áirasa olggosvázzileapmi orru olggosoaidnit hui absurda ja mánnálaš dahku. Muitalin čoakkámis ovddeš geavada mielde maid sámedikki stivra lea bargan ovddit dievasčoakkáma maŋŋel. Mus ledje buorit ođđasat muitalanládje, min ráđđádallamat vuoigatvuohtaministeriijain leat buktán bohtosa ja leat oažžume veaháš lassiruhtadeami sámedikki dán jagi bušehttii sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmái ja bálkágoluide. Sámediggi lea aktiivvalaččat ovddidan sámiid vuoigatvuođaid cealkámušaidisguin ja álgagiiddisguin sámedikki dohkkehuvvon doaibmaplána mielde.

Gehččen ikt’eahkes mot stivra lea olláhuhttán sámedikki dán válgabaji doaibmaprográmma 2008-2011 ja mot dievasčoakkáma mearridan barggu doaibmačuoggát leat olláhuvvan sámedikki stivrra, lávdegottiid ja ságadoalli barggus. Sámedikki váikkuhanvejolašvuođat leat cealkámušat, álgagat, evttohusat, beroštumiid bearráigeahčču ja sámediggelága 9. §:a ráđđádallamat. Sámedikki doaibmaprográmma lea olláhuhtton beaktilit sámedikki resurssaid olis cealkámušain, álgagiin ja beroštumiid bearráigeahčus. Čuovvovaš dievasčoakkámii soaittálii leat buorre buktit geahčastaga stivrra barggus sámedikki doaibmaprográmma ovddideapmin. Stivra lea bargan ollásit doaibmaprográmma mielde, dan sáhttá juohkeokta ieš árvvoštallat go veardida sámedikki doaibmaprográmma, min addin cealkámušaid, sámedikki barggu 8(j)-bargojoavkkus ja giellaealáskahttinprográmmas sihke beroštumiid bearráigeahčus.

Dievasčoakkáma 11 áirasa olggosvázzileapmi njoazida veaháš sámedikki láhkaásahan bargguid dikšuma, muhto ii stivrra barggu. Joatkit viidáseappot lágain mearriduvvon bargguid dikšuma. Mii leat dan iežamet jienasteddjiide velggolaččat, dego maid dat sámediggeáirasat geat báhce čoakkánbáikái.

Loahppavahku oassálasttán suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii, Lappi allaskuvlakonsearnna čoakkámii ja sámediggi ráđđádallá diggelága 9 §:a mielde meahccefievrolágas birasministeriijain. Bearjadaga bázán vahku čakčalupmui. Čakčaluomu maŋŋel stivra beassá fas suokkardallat goas sámedikki čuovvovaš dievasčoakkán dollojuvvo, mat leat bušeahttavejolašvuođat čoakkámiid doallamii ja mot badjelmeare barggahuvvon čállingoddámet háhppeha buot áššiid válmmaštallat.

Čuovvovaš dievasčoakkámis lea leamaš ulbmilin ásahit sámedikki nuoraidráđi. Mis álgá leat ráđi ásahemiin hoahppu, daningo mii leat ožžon oahpahus- ja kulturministeriijas dasa ruhtadeami ja davviriikkalaš sámi nuoraid konfereanssa lágidemiid galggalii álggahit jođánit go dan lágideapmi lea Suoma sámedikki ovddasvástádussan. Boahttevaš nuoraidráđi bargun šaddá jáhku mielde maid sámi mánáid ja nuoraid dáiddadáhpáhusa lágideapmi.

Diehtojuohkingaskaomiin lea leamaš ovdan skuvlen- ja oahppomateriálalávdegotti mearrádus, man mielde sámediggi ii lágidivčče sámi mánáid ja nuoraid dáiddadáhpáhusa. Áiggun geavahit áššis bargoortnega mielde ng. váldinvuoigatvuođa ja bivdit hálddahusa álggahit ášši válmmaštallama ja ruhtadeami ohcama ja doalvvun ášši sámedikki stivrra gieđahallamii. Mearrádusain lea hoahppu, vai geargat ohcat ruhtadeami dáhpáhussii. Sámi mánáid ja nuoraid dáiddadáhpáhus lea hui dehálaš dáhpáhus sámi mánáid ja nuoraid iešdovdui ja oktiigullevašvuhtii. Jos dáhpáhus ii lágiduvvo, de sámediggi rihkkolii mu mielas sámedikki dievasčoakkáma doaibmaprográmma, mas sámediggi lea čatnasan ee. lágidit kulturdáhpáhusaid ja buoridit mánáid ja nuoraid eallindiliid dego maid sámi kultuvrra sajádaga.

Vuottesjávrres 11.10.2010

Juvvá Lemet

Saamelaiskäräjien pikayleiskokouksesta

2010-10-11T21:37:00.000+03:00

Tänään pidettiin varmasti saamelaiskäräjien historian lyhin yleiskokous, jossa päätettiin ruhtinaalliset neljä asiaa: 1) kokouksen avaus, 2) kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 3) pöytäkirjantarkastajien valinta ja 4) kokouksen esityslista. Näiden asioiden käsittelyn jälkeen 11 saamelaiskäräjäjäsentä jätti kokouksen, vaikka oli hyväksynyt kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä esityslistan. Kokoukseen jäivät yhteisiä saamelaisasioita hoitamaan allekirjoittaneen lisäksi, käräjäjäsenet Irja Seurujärvi-Kari, Nilla Tapiola, Anu Avaskari, Petra Magga-Vars, Tuomas Aslak Juuso, Veikko Porsanger sekä varajäsen Tauno Haltta. Erkki Lumisalmi, Asko Länsman ja Heikki Paltto olivat etukäteen ilmoittaneet estyvänsä osallistumasta kokoukseen hyväksyttävien syiden vuoksi. Saamelaiskäräjien yleiskokous, mukaan lukien 11 kokouksen jättänyttä käräjäjäsentä, on hyväksynyt saamelaiskäräjien budjetin ja määrännyt saamelaiskäräjien kokouksien määräksi neljä. Nyt kokouksella ei ollut päätösvaltaa päättää yhdestäkään varsinaisesta asiasta.

Saamelaiskäräjien on silti maksettava kokouskulut, virkamiesten työpanoksen ja matkakulut. Kokouskulut matkakuluineen, tulkkauksineen ja kokousvuokrineen ovat 5000 eurosta ylöspäin aina 10 000 euroon asti, tarkkoja tietoja ei saa ennen kuin kaikki laskut kokouksesta tulevat. Saamelaiskäräjien pienessä budjetissa tämä on iso raha, joka on nyt valunut hukkaan 11 saamelaiskäräjäjäsenen lähdettyä kokouksesta ilman laillista estettä. Mielestäni kyseessä oli äänestäjien pettäminen. Uskomatonta oli, että jopa kulttuurilautakunnan puheenjohtaja lähti kokouksesta, vaikka kokouksen asialistalla oli esitys vuoden 2012 kulttuurimäärärahoiksi. Esityksen antaminen nyt viivästyy ja olen huolissani siitä, millaisen viestin saamelaiskäräjien yleiskokous antaa tällä tavoin saamelaisille taiteilijoille, järjestöille, käsityöntekijöille ja nuorille. Heidän tarpeensa ovat ilmeisesti uhrattavissa 11 saamelaiskäräjäjäsenen vallanhalulle.

Asialistalla oli myös selvitys saamenkielisten sosiaali- ja terveysmäärärahojen käytöstä vuodelta 2009. Asiasta vastaavan lautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja jätti myös kokouksen. Jos selvitystä ei anneta ajoissa, se voi vaikeuttaa vuoden 2011 määrärahan saantia. Lisäksi yleiskokouksella oli kolmesta edellisestä yleiskokouksesta siirretyt tiedoksi merkittävät asiat tiedoksi merkittävänä, joita on jouduttu siirtämään kun kokous ei ole ollut päätösvaltainen. Lisäksi saamelaiskäräjien kokouksen 4/2009 kokouspöytäkirja on vielä hyväksymättä koska pöytäkirjanpitäjät ovat asiasta erimielisiä.

Pidän tilannetta hyvin surullisena. Erityisesti ajattelen saamelaisia äänestäjiä, joiden edustajat eivät ole kantaneet vastuutaan saamelaiskäräjäjäseninä. Toinen asia mistä olen hyvin huolissani on toiminnan vaikutuksesta saamelaisten äänestysintoon ja saamelaisnuoriin. Saamelaiskäräjät on perustanut nuorisoneuvoston. Millaisen viestin vanhat saamelaispoliitikot antavat saamelaisnuorille yhteisten asioiden hoitamisesta: jos kokouksen jättäneet eivät saa omaa tahtoaan läpi, he jättävät kokoukset ja sabotoivat näin saamelaiskäräjien toimintaa kun asioita ei saada käsiteltyä. Toivoisin saamelaiskäräjien edustajien tuntevan vastuunsa ja arvostavansa tehtäväänsä saamen kansan edustajina. Nyt 11 jäsentä on pettänyt saamelaiset. Saamelaiskäräjäjäsenet toimivat tehtävässään myös virkavastuulla. Saamen kansa on antanut heille vastuun hoitaa yhteisiä asioita: nyt he ovat tästä vastuusta luopuneet.

11 saamelaiskäräjäjäsenen ulosmarssi johtui siitä, että he eivät saaneet asialistalle vaatimustaan arvioida saamelaiskäräjien hallituksen toimintaa ja erottaa saamelaiskäräjien hallitus. Saamelaiskäräjien hallitus on selvittänyt ulkopuolisella lakiasiantuntijalla, että päätoimisen puheenjohtajan erottaminen olisi vastoin perustuslakia ja saamelaiskäräjien hallituksen erottaminen vastoin saamelaiskäräjälakia ja saamelaiskäräjien työjärjestystä. 11 saamelaiskäräjäjäsenelle eivät näytä riittävän Suomen lainsäädännön määräykset, vaan he haluavat edelleen erottaa puheenjohtajan ja hallituksen ja uudistivat vaatimuksensa ennen kokouksesta lähtöään. Jan Saijets vielä kysyi erikseen olenko valmis eroamaan tehtävästäni. Minä en petä äänestäjiäni ja kannattajiani jättämällä puheenjohtajan tehtävät laittomien vaatimusten ja epämääräisten vihjailujen perusteella.

Olen kovasti yrittänyt pohtia miksi eräät saamelaiskäräjäjäsenet haluavat erottaa hallituksen. Ryhmittymän edustajat ovat esittäneet ylimalkaisia syitä eri medioissa, mutta missään vaiheessa ei ole yksilöity, että mitä hallitus on tehnyt niin väärin, ettei se nauti heidän luottamustaan. Kokouksessakaan se ei tullut ilmi. Yleiskokous arvioi viimeksi kesäkuun kokouksessa saamelaiskäräjien hallituksen toimintaa hyväksyessään hyvin yksityiskohtaisen toimintakertomuksen vuodelta 2009. Tällöin saamelaiskäräjien hallitus sai jopa kehuja saamelaiskäräjien hallituksen eroa vaatineelta ryhmittymältä. Tuntuu hyvin uskomattomalta, että samalla hyväksytään hallituksen toiminta mutta silti sitä vastustetaan ja halutaan erottaa hallitus.

Saamelaiskäräjien poliittinen kulttuuri on hyvin nuorta, mutta jonkinasteista kehittynyttä näkemystä yhteisten asioiden hoitamiselle voisi odottaa. En ole päässyt muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että 11 saamelaiskäräjäjäsentä ei yksinkertaisesti pidä saamelaiskäräjien nykyisestä hallituksesta. 11 saamelaiskäräjäjäsentä ei ilmeisesti nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin ulosmarssin, koska professori Kaarlo Tuorin lausunto oli niin yksiselitteinen. Se ei mahdollista asiasta valittamista, eivätkä saamelaiskäräjäjäsenet uskaltaneet yksilöidä mistä hallitusta syytetään. Lakien mukaan hallitus on mahdollista erottaa, jos hallituksen jäsenet tuomitaan vaalien jälkeen törkeästä rikoksesta vankeuteen. Nämä 11 saamelaiskäräjäjäsentä ovat jo nähneet, että valittaminen hallituksen päätöksistä ei kannata, valitukset ovat tulleet aina bumerangina takaisin valittajille.

Toivoisin medialtakin hieman tutkivaa journalismia. Yle Sámiradiota ja Lapinradiota olen seurannut ahkerasti ja siellä on hyvin usein haastateltu, varmaan tänäänkin, saamelaiskäräjien hallitusta vastustavia saamelaiskäräjäjäseniä ilman kritiikkiä ja ilman konkreettisia näkemyksiä siitä, missä hallitus on toiminut väärin. Keskustelu on ollut pitkälti yksipuolista ja toiminut mielikuvien kautta. Mutta tällaista tämä mediapeli joskus on. Monet ryhmittymän edustajat soittelevat viikoittain uutistoimituksiin, josko pääsisivät kritisoimaan hallitusta. Itse näen, että median tulisi toimia itsenäisesti ja riippumattomasti ja hankkia uutisointiensa pohjaksi puolueetonta ja asiaan pohjautuvaa tietoa eikä perustaa uutisia vain pikahaastatteluihin. Media on vallan vahtikoira, mutta ketä saamelaismedia oikein vahtii ja miten?

Kokouspäätökset ja kokouksissa käyty keskustelu on alkanut elää jo omaa elämäänsä median palstoilla ja varmaan jatkaa edelleenkin. Minua on syytetty uhkailusta kun viittasin lakeihin kokouksessa; hallitusta on syytelty salailusta ja siitä, että emme vie asioita yleiskokouksen käsittelyyn. Kuntalait ja saamelaiskäräjälaitkin menivät monelta käräjäjäseneltä iloisesti sekaisin. Mielellään hallitus veisi yleiskokoukselle enemmän asioita käsiteltäväksi, mutta tämänpäiväinen kokous osoitti jälleen kerran, että se tulee olemaan vaikeaa – ja kallista.

Saamelaiskäräjien yleiskokouksen 11 jäsenen ulosmarssi tuntuu hyvin absurdilta. Kerroin kokouksen aluksi tuttuun tapaan mitä saamelaiskäräjien hallitus on tehnyt edellisen yleiskokouksen jälkeen. Minulla oli hyviä uutisia kerrottavana, neuvottelumme oikeusministeriö kanssa on tuottanut tulosta ja olemme saamassa hieman lisärahoitusta saamelaiskäräjien kuluvan vuoden budjettiin saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden hoitoa varten ja palkkakuluihin. Saamelaiskäräjät on aktiivisesti edistänyt saamelaisten oikeuksia lausunnoissaan ja aloitteissaan saamelaiskäräjien hyväksytyn toimintaohjelman mukaisesti.

Katselin eilen miten hallitus on toteuttanut saamelaiskäräjien kuluvan vaalikauden toiminta-ohjelmaa 2008-2011 ja miten yleiskokouksen määräämät toiminnan painopisteet ovat toteutuneet saamelaiskäräjien hallituksen, puheenjohtajan ja lautakuntien työssä. Saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuudet ovat lausunnot, aloitteet, esitykset, edunvalvonta ja saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut. Saamelaiskäräjien toiminta-ohjelmaa on toimeenpantu tehokkaasti saamelaiskäräjien resurssien puitteissa lausunnoissa, aloitteissa ja edunvalvonnassa. Ehkäpä seuraavaan yleiskokoukseen voisi viedä katsauksen yleiskokoukselle hallituksen toiminnasta saamelaiskäräjien toimintaohjelman edistämiseksi. Hallitus on toiminut täysin toiminta-ohjelman mukaisesti, sen voi jokainen itse päätellä vertaamalla saamelaiskäräjien toiminta-ohjelmaa, antamiamme lausuntojamme, saamelaiskäräjien toimintaa 8(j)-työryhmässä ja kielenelvytysohjelmassa sekä edunvalvontaamme.

Yleiskokouksen 11 jäsenen ulosmarssi hidastaa hieman saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien hoitamista, mutta ei hallituksen toimintaa. Jatkamme edelleen lakisääteisten tehtävien hoitoa. Olemme sen omille äänestäjillemme velkaa, kuten myös ne saamelaiskäräjäjäsenet, jotka jäivät kokouspaikalle.

Loppuviikosta osallistun kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen, Lapin korkeakoulukonsernin kokoukseen ja saamelaiskäräjät käy saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut maastoliikennelaista ympäristöministeriön kanssa. Perjantaina jään vajaan viikon syyslomalle. Syysloman jälkeen hallitus pääsee taas pähkäilemään ja pohtimaan milloin saamelaiskäräjien seuraava yleiskokous pidetään, mitkä ovat budjettimahdollisuudet kokousten pidolle ja miten ylityöllistetty sihteeristömme ehtii kaikki asiat valmistella.

Seuraavassa yleiskokouksessa on ollut tarkoitus asettaa saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto. Meillä alkaa olla neuvoston asettamiselle kiire, koska olemme saaneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä siihen rahoitusta ja pohjoismainen saamelaisnuorten konferenssin järjestelyt pitäisi aloittaa pian, järjestäminen on Suomen saamelaiskäräjien vastuulla. Tulevan nuorisoneuvoston tehtäviksi siirtyvät todennäköisesti myös saamelaislasten ja –nuorten taidetapahtuman järjestäminen.

Mediassa on ollut esillä koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan päätös olla järjestämättä saamelaislasten ja –nuorten taidetapahtumaa. Tulen käyttämään asiassa työjärjestyksen mukaista otto-oikeutta ja pyytää hallintoa aloittamaan asian valmistelu ja rahoituksen hakeminen ja vien asian saamelaiskäräjien hallituksen käsittelyyn. Päätöksellä on kiire, jotta ehdimme hakea rahoitusta tapahtumalle. Saamelaislasten ja –nuorten taidetapahtuma on hyvin tärkeä tapahtuma saamelaislasten ja nuorten identiteetille ja yhteenkuuluvuudelle. Jos tapahtumaa ei järjestettäisi, rikkoisimme mielestäni saamelaiskäräjien yleiskokouksen toiminta-ohjelmaa, jossa saamelaiskäräjät on sitoutunut mm. järjestämään kulttuuritapahtumia ja parantamaan lasten ja nuorten elinoloja sekä saamelaiskulttuurin asemaa.

Terveisin Vuontisjärveltä,
Klemetti Näkkäläjärvi

Lutu-doaibmaplánas

2010-10-03T23:21:00.003+03:00

Mannan vahkku golihii Anár guovllos. Disdaga sámedikki ja Meahcceráđđehusa ovttasbargoorgána, Meahcceráđđehuslága 4 §:a guoskadeami válmmaštalli bargojoavku, čoahkkanii čavčča vuosttaš čoakkámii. Čoakkámis gieđahallojuvvoje earenoamážit áššit, mat laktáse biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimii Meahcceráđđehusa dáfus, Meahcceráđđehuslága boađusstivrema vuollásaš áššit ja luondduriggodatplánaid ja dikšun- ja geavahanplánaid válmmaštallamat sámiid ruovttuguovllus. Sámediggi evttohii, ahte maiddái Meahcceráđđehusa ovttaveardásašvuohtaplána áiggedássái rievdadeapmi galggalii álggahuvvot boahtte jagi ovttaveardásšvuohtalága ođastusa mielde. Čoakkámis lei hui buorre vuoigŋa.

Disdaga sámedikki ráđđehus čoahkkanii vel telefunčoakkámii gieđahallat ovddit čoakkámis gieđahalakeahttá báhcán áššiid sámedikki dievasčoakkáma várás. Čuovvovaš sámedikki čoakkán lea 7 sámediggelahtu gáibádus doallat čoakkáma ja gáibádusa mielde jearaldatvuloš čoakkán galgá árvvoštallat sámedikki stivrra ja ságadoalli earuheami ja stivrra doaimma. Sámediggelága mielde 7 sámediggelahtu sáhttet gáibidit sámedikki čoakkáma čoahkkái bovdema. 7 sámediggelahtu gáibádus ovddiduvvui juo giđđat, muhto gáibádusa sulalaš ja gehppes sisdoallu dagahii vuđolaš smiehtadeami muđuidge badjelmeare barggahuvvon sámedikki hálddahussii ja stivrii, daningo gáibádusas ii ovdanbuktojuvvon mihkkege ákkaid manin stivra ja ságadoalli galggale earuhuvvot ja mot stivrra doaibma galggalii árvvoštallojuvvot. Suopma lea liikká riektestáhta, eaige virggálaš orgánat sáhte earuhuvvot almmá ákka haga, mii vuođđuduvvá láhkii. Dievasčoakkán, gos ášši lea ovdan, dollojuvvo juohke dáhpáhusas golggotmánu 11. beaivve ja dárbbu mielde čoakkán jotkojuvvo maŋit beaivve. Čoakkámii fertii várret várás nubbi beavvinai reservii, vai geargat gieđahallat buot áššiid. Sámedikki dievasčoakkámis leat áššelisttus máŋgga ovddit dievasčoakkámis sirdojuvvon áššit, mat eai juogaman sivas leat ovdal háhppehuvvon gieđahallojuvvot ja áššit eai goit sáhte meariheamit sirdojuvvot.

Sámedikki dievasčoakkán čoahkkana várra vel okte dán čoakkáma maŋŋel ovdal juovllaid ja dalle doaivvu mielde sáhttit doallat historjjálaš čoakkáma ja válljet vuosttaš geardde ovddasteddjiid sámedikki nuoraidráđđái.

Duorastaga lei sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid dán čavčča vuosttaš ovttasbargočoakkán. Čoakkámii lei bovdejuvvon Lutu-doaibmaplána áššedovdibargojoavkku ságadoalli Pekka Salminen ja dan duoddarat-vuollebargojoavkku ságadoalli Yrjö Norokorpi. Doaibmaplána ulbmil lea čatnat sierra doaibmiid buoridit uhkivuloš luonddutiippaid dili ja bidjat ministeriijaide ovddasvástádusa uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás. Doaibmaplána gárvána loahppačavčča ja dat dolvojuvvo biodiversiteahttabargojoavkku dohkkeheami várás. Loahpa loahpas oppalaš ovddasvástádus plána ovddos doalvumis lea birasministeriijas.

Sámediggi lea oassálastán doaibmaplána válmmaštallamii nu ahte lea addán cealkámušaid ja nuppe dáfus 8(j)-bargojoavkku barggu bakte ja sámedikki evttohusat leat váldojuvvon vuhtii duođaid bures doaibmaplánas. Plánas gieđahallojuvvo gokčevaččat sámi boazodoallu ja dát lea maid bohciidahttán vuostálastima. Eanan- ja meahccedoalloministeriija lea evttohan sihkkojuvvot eret evttohusaid sámi boazodoalu doarjjavuogádaga ovddideami várás ja boazodoallolága rievdadeamis. Meahcceráđđáhusa vuovdedoalloovttadat lea gávnnahan cealkámušastis, ahte eallit báhcán bohccuid meari galgá geahpidit ja boazodoalu doaibmaneavttuid ii oaččo gieđahallat Lutu-doaibmaplánas. Sámi ruovttuguovllu balgesiid boazoisiđat ságastalle eallasit doaibmaplánas ja adde nisttiid doaibmaplána válmmaštallama várás. Čoakkán attii ovttamielalaš ja nanu doarjaga doaibmaplána dohkkeheapmái ja sávaldaga, ahte eanan- ja meahccedoalloministeriija ja Meahcceráđđehusa vuovdedoalloovttadaga evttohusat eai váldojuvvo vuhtii Lutu-doaibmaplánas.
Čoakkámis ságastallojuvvui dieđusge maiddái boargojoavkku barggus, mii čielggada stuorimus lobálaš boazomeriid, vaikko dal bargojoavku ii leat velge nammaduvvon. Soabaimet, ahte sámediggi ja sámiid ruovttuguovllu bálgesat barget hui lávga ovttasbarggu áššis ja lonohallat dieđuid áššis. Čoakkán gávnnahii, ahte sámedikki ja boazoisiđiid ovttasbargu lea hui dehálaš ovttasbargovuohki ja ahte ovttasbargu buoriduvvo dálážis earenoamážit dieđuid lonohallamis. Ságastalaimet maid eará áigeguovdilis boazodoalloáššiin, mat lea manname sierra bálgesiin. Čuovvovaš ovttasbargočoakkán dollojuvvo vel dán jagi bealde ja dan áigi heivehuvvo dasa mot stuorimus lobálaš boazomeriid čielggadeaddji bargu ovdána.

Ilmasto.org-siidduin (sámás: dálkkádat.org) gávdno muđuid mu čálus dálkkádatrievdamiid váikkuhusain sámi kultuvrii. Dá olis áššis beroštuvvan olbmuide liŋka mu sáhkavurrui: http://www.ilmasto.org/puheenvuorot/vuoden_2010_puheenvuorot/heinakuu_2010.htm

Vássán vahku lea mannan sámedikki cealkámušaid dohkkeheamis ja bearjadaga lei bd-vuollebargojoavkku artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkán Avvilis. Áššelisttus lei ee. Lutu-doaibmaplána, Akwé-Ko rávvagat ja soahpan das, mii oassebeliid čállá mange oasi bargojoavkku loahpparaporttas. Sámediggi lea bargan dán vahku mielde birasministeriija dáhtu mielde evttohusa sámiid suvdilis gárganeami prográmma ođasteami várás. Birasministeriija ulbmilin lea álggahit boahtte jagi maiddái álbmotlaš suvdilis gárganeami strategiija ođasteami. Evttohus gávdno álgagat-siidduin. Sámediggi attii maid cealkámušaid dálonguovlopolitihkalaš prinsihppamearrádusas, Nuorta-Sámi luondduriggodatplána beivemis ja Ohcejoga gieldda Panoraama-vázzinbálgás.

Boahtte vahku eai leat bargomátkkit, mii iešalddes lea oalle hárvenaš ášši. Beasannai vuojulduvvat boahtte čoakkámiid válmmaštallamii, sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkánmearrádusaid olláhuhttimii ja eará rutiinabargguide.

Vuottesjávrres 3.10.2010

Juvvá Lemet

Lutu-toimintasuunnitelmasta

2010-10-03T23:21:00.001+03:00

Viime viikko kului Inarin suunnalla. Tiistaina saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen yhteistyöelin, Metsähallituslain § 4 soveltamista valmisteleva työryhmä kokoontui syksyn ensimmäiseen kokoukseen. Kokouksessa käsiteltiin erityisesti biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyviä asioita Metsähallituksen kannalta, Metsähallituksen tulosohjauksen piiriin kuuluvia asioita ja luonnonvarasuunnitelmien ja hoito- ja käyttösuunnitelmien valmistelua saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiskäräjät esitti, että myös Metsähallituksen yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys aloitettaisiin ensi vuonna yhdenvertaisuuslain uudistuksen myötä. Kokous eteni hyvässä hengessä.

Tiistaina saamelaiskäräjien hallitus kokoontui vielä puhelinkokoukseen käsittelemään edellisestä kokouksesta käsittelemättä jääneitä asioita saamelaiskäräjien yleiskokousta varten. Seuraava saamelaiskäräjien kokous on 7 saamelaiskäräjäjäsenen vaatimus pitää kokous ja vaatimuksen mukaisesti kyseisen kokouksen tulee arvioida saamelaiskäräjien hallituksen ja puheenjohtajan erottamista ja hallituksen toimintaa. Saamelaiskäräjälain mukaan 7 saamelaiskäräjäjäsentä voivat vaatia saamelaiskäräjien kokouksen koolle kutsumista. 7 saamelaiskäräjäjäsenen vaatimus esitettiin jo keväällä, mutta vaatimuksen ylimalkainen sisältö aiheutti päänvaivaa ylityöllistetylle saamelaiskäräjien hallinnolle ja hallitukselle, koska vaatimuksessa ei esitetty mitään perusteita miksi hallitus ja puheenjohtaja tulisi erottaa ja miten hallituksen toimintaa tulisi arvioida. Suomi on kuitenkin oikeusvaltio, eikä virallisia elimiä voi erottaa ilman lakiin perustuvaa syytä. Yleiskokous, jossa asia on esillä, pidetään joka tapauksessa 11 lokakuuta ja tarvittaessa kokousta jatketaan seuraavana päivänä. Kokoukselle tuli kaiken varalta varata toinenkin päivä reserviin, jotta ehdimme käsitellä kaikki asiat. Saamelaiskäräjien yleiskokouksella on esityslistalla useasta aiemmasta kokouksesta siirrettyjä asioita, joita se ei jostakin syystä ole ehtinyt aiemmissa kokouksissaan käsitellä ja asioita ei voi loputtomasti siirtää.

Saamelaiskäräjien yleiskokous kokoontunee vielä kerran tämän kokouksen jälkeen ennen joulua, ja silloin toivottavasti voimme pitää historiallisen kokouksen ja valita ensi kertaa edustajat saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon.

Torstaina oli saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien tämän syksyn ensimmäinen yhteistyökokous. Kokoukseen oli kutsuttu Lutu-toimintasuunnitelmaa laativan työryhmän puheenjohtaja Pekka Salminen ja Yrjö Norokorpi, joka toimii tunturit-alatyöryhmän puheenjohtajana. Toimintasuunnitelman tarkoitus on sitouttaa eri toimijoita parantamaan uhanalaisten luontotyyppien tilaa ja vastuuttaa eri ministeriöitä uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi. Toimintasuunnitelma valmistuu loppusyksystä, ja se viedään biodiversiteettityöryhmän hyväksyttäväksi. Viime kädessä kokonaisvastuu suunnitelman eteenpäin viemisestä on ympäristöministeriöllä.

Saamelaiskäräjät on osallistunut toimintasuunnitelman valmisteluun lausuntojen ja artikla 8(j)-työryhmän työn kautta ja saamelaiskäräjien esitykset on huomioitu todella hyvin toimintasuunnitelmassa. Suunnitelmassa käsitellään saamelaisporonhoitoa kattavasti, ja tämä on herättänyt vastustusta. Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt poistettavaksi esitykset saamelaisporonhoidon tukijärjestelmän kehittämiseksi ja poronhoitolain uudistamiseksi. Metsähallituksen metsätalous-yksikkö on todennut lausunnossaan että eloporomäärää tulee pienentää ja poronhoidon toimintaedellytyksiä ei saa käsitellä Lutu-toimintasuunnitelmassa. Saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisännät keskustelivat vilkkaasti toimintasuunnitelmasta ja evästivät toimintasuunnitelman valmistelua. Kokous antoi yksimielisen ja vahvan tuen toimintasuunnitelman hyväksymiselle ja toivomuksen, että MMM:n ja Metsähallituksen metsätalous-yksikön esityksiä ei huomioida Lutu-toimintasuunnitelmassa.

Kokouksessa keskusteltiin tietenkin myös suurimpia sallittuja eloporomääriä selvittävän työryhmän työstä, vaikka työryhmää ei ole vieläkään nimetty. Sovimme, että saamelaiskäräjät ja saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat tekevät yhteistyötä asiassa tiivisti ja vaihdamme tietoja asiassa. Kokous totesi, että saamelaiskäräjien ja poroisäntien välinen yhteistyö on hyvin tärkeä yhteistyömuoto ja yhteistyötä kehitetään edelleen tiedonvaihdossa. Keskustelimme myös muista ajankohtaisista poronhoitoasioista eri paliskunnissa. Seuraava yhteistyökokous pidetään vielä tämän vuoden puolella, riippuen suurimpia sallittuja poromääriä selvittävän työryhmän työn etenemisestä.

Ilmasto.org-sivustolta löytyy muuten minun kirjoitukseni koskien ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. Ohessa asiasta kiinnostuneille linkki puheenvuoroon:
http://www.ilmasto.org/puheenvuorot/vuoden_2010_puheenvuorot/heinakuu_2010.htm

Kulunut viikko on kulunut saamelaiskäräjien lausuntojen hyväksymisessä ja perjantaina oli bd-työryhmän alatyöryhmä artikla 8(j)-työryhmän kokous Ivalossa. Asialistalla oli mm. Lutu-toimintasunnitelma, Akwé:Kon ohjeet ja työryhmän loppuraportin kirjoittamisen vastuutahoista sopiminen. Saamelaiskäräjät on tehnyt tällä viikolla ympäristöministeriön pyynnöstä esityksen saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman uudistamiseksi. Ympäristöministeriön tavoitteena on aloittaa ensi vuonna myös kansallisen kestävän kehityksen strategian uudistaminen. Esitys löytyy aloitteet-osiosta. Saamelaiskäräjät antoi myös lausunnot maaseutupoliittisesta periaatepäätöksestä, Itä-Lapin luonnonvarasuunnitelman päivityksestä ja Utsjoen kunnan panoraamareitistä.

Ensi viikolla, harvinaista kyllä, ei ole työmatkoja tiedossa ja pääsen keskittymään tulevien kokouksien valmisteluun, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokouspäätösten toimeenpanoon ja muihin rutiinitöihin.

Vuontisjärvellä 3.10.2010

Klemetti Näkkäläjärvi

Árktalaš parlamentarihkkáriid IX konfereanssas

2010-09-19T23:11:00.001+03:00

Árktalaš parlamentarihkkáriid konfereansa dollojuvvui gollan vahku mielde vuosttaš have árktalaš guovllu olggobealde. Konfereansa lea árktalaš guovllu parlamentarihkkáriin ja EU-parlameantta ovddasteddjiin čohkiidan ovttasbargoorgána konfereansa. Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) oassálastá sihke konferensii ja árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komisšuvnna bargui bissovaš oasseváldin. Mun doaimman dál SPR:a ovddasteaddjin árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komisšuvnnas. Dasa lassin ovttasbargoorgánas leat eatnat dárkojeaddjit sierra dutkaninstitušuvnnain ja organisašuvnnain.

Ovttasbarggu ulbmilin lea lagadit árktalaš ovttasbarggu sierra parlameanttaid gaskka. Konfereansa čoahkkana guovtti jagi gaskkaid ságastallat sierra fáttáin. Dán vuoru fáddán ledje suvdilis luondduriggodagat ja eallinvejolašvuođat árktalaš guovllus sihke allaskuvlen- ja dálkkádatrievdangažaldagat. Konfereansa attii loahppajulggaštusa, mii gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin dakkár sajes go dokumeanttat – sámi parlamentáralaš ráđđi. Seamma sajes vuollebajilčállosa SPR:a stivra 9.9.2010 olis gávdnojit maid SPR:a stivrra dohkkehan cealkámušat EU:a árktalaš informašuvdnaguovddážis ja biodiversiteahttaulbmiliin 2020 davvisáme-, suoma- ja eŋgelasgillii.

SPR:a ovddastii dán vuoru dušše Suoma sámedikki sáttagoddi. Norgga ja Ruoŧa sámedikkit eaba sáhttán sáddet dán vuoru iežaska ovddasteddjiid daid eará hoahpuid geažil. SPR oassálasttii vuoimmálaččat konfereanssa julggaštusa hábmemii. Lean hui duhtavaš dasa, ahte konfereansa julggaštusastis movttiidahttá árktalaš riikkaid ja EU-komisšuvnna beaktilis gulahallamii álgoálbmogiiguin áššiin, mat gusket sin. Julggaštus dolvojuvvo diehtun Árktalaš Ráđđái ja ovttasbarggu lahttoorganisašuvnnaide ja ulbmilin lea, ahte parlameanttat ja Árktalaš Ráđđi ovddidivčče konfereanssa julggaštusa olláhuvvama.

Dasa lassin konfereansa doarjjui EU árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami. Konfereanssa gávdno lassidiehtu čujuhusa http://www.arcticparl.org/ Konfereanssa áigge árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komisšuvdna čoahkkanii guovtte have. Vuohččan čoakkán gulai sierra konfereanssa dárkojeddjiid oainnuid árktalaš ovttasbarggus. Komisšuvdna gieđahalai maid evttohusa válljet komisšuvdnii várreságadoalli ja rievdadit ságadoallivuođa nu ahte das lea bargolotnahuvvan, dehe ng. rotášuvdna. Dán rádjái ságadoalli lea válljejuvvon álohii konfereanssa maŋŋel ja ságadoallin leat doaibman eanasin davviriikkaid ovddasteaddjit. Árktalaš ovttasbargui livččii ávkkálaš, jos ságadoalliriikan livčče maid Kanada, USA dehe Ruošša parlamentarihkkárat. Áššái máhccojuvvo bissovaš komisšuvnna čuovvovaš čoakkámis skábmamánus.

Konfereanssas ja dan oktavuođas lágiduvvon dilálašvuođain mávssolaš ságastallanfáddán loktaneigga Suoma viggamuš oažžut árktalaš informašuvdnaguovddáža Roavenjárgii ja ođđa dárkojeddjiid váldin Árktalaš Ráđđái. Suopma lágidii diehtojuohkindilálašvuođa árktalaš informašuvdnaguovddážis konfereanssa. Guovlorádio Lapin radio lea dieđihan ahte árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeapmi Roavenjárgii livččii ožžon eavttuhis doarjaga, muhto ii dat aiddo nie gal mannan go dan guovdu lei maid kritihkka. Suoma evttohussan lea leamaš oažžut informašuvdnaguovddáža Árktalaš guovddážii Roavenjárgii, muhto guovddáža barggut leat vel hui eahpečielgasat. Sámi parlamentáralaš ráđđi lea vuolgán doarjut árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami Roavenjárgii, muhto dat lea maid ovdanbuktán, ahte dan bargguide galggalii gullat árktalaš dialoga doaimmaheapmi árktalaš álgoálbmogiiguin.

Konfereanssa maŋŋel SPR:a sáttagoddi galledii EU:a komisšuvnnas ja ságastallamiin loktanii ovdan Suoma evttohusa prolemáhtalaš dilli komisšuvnna dáfus. EU-komisšuvnna geatnegahttet EU:a ovttasbargošiehtadusat. Daid eaktun lea dat, ahte guovddážat vuođđuduvvojit gilvvohallama bakte. Dál Roavenjárggas ii leat vuosteevttohas. Jos Roavenjárgii háliduvvo árktalaš informašuvdnaguovddáš, de Suopma galggalii lobbet hui garrasit EU-parlameantta ja komissáraid. Suomas galggale leat hui nanu sierraákkat dasa, manin informašuvdnaguovddáš galggalii vuođđuduvvot jur Roavenjárgii. Dadjen ságastallamiin, ahte Suomas lea hui nanu sierraágga guovddáža vuođđudeami várás jos Ruoŧŧa doarju Suoma evttohusa: EU:a áidna álgoálbmot lea dan lahttoriikkaid rájiid siste, Ruoŧas ja Suomas.

Ságastalaimet komisšuvnnas maid EU:a davvi dimenšuvnnas, guovlopolitihkas, árktalaš politihkas ja earenoamážit das, mot dialoga, gulahallan, árktalaš álgoálbmogiid ja komisšuvnnain galggalii dikšojuvvot komisšuvnna árktalaš strategiija mielde. Ságastallamat ledje hui ávkkálaččat ja ságastallamiid olis oaččui deattu dárbu dasa, ahte SPR buorida ovttasbarggu Bryssela ektui ja joatká aktiivvalaš ságastallama komisšuvnnain áššiin, mat gusket sápmelaččaid. Lean juo mearridan sámedikki virgeolbmuid válmmaštallat evttohusa áššis čuovvovaš SPR:a stivrra čoakkáma mearrideami várás.

Brysselis dollejin njuolga Anárii sámedikki stivrra čoakkámii. Čoakkáma áššelistu lei hui viiddis ja stivra ii háhppehan gieđahallat buot áššiid ja čoakkán joatkahuvvá disdaga. Stivrras áššelisttus lei ovdan okta dán válgabaji deháleamos virgeválljemiin. Sámedikki stivra válljii nuoraidčálli virgái anárašsápmelaš Niina Siltala. Lean hui ilus, ahte nuoraidčálli virgi devdojuvvui ja ahte nuoraidbargu vuolgá dál duođalaččat johtui sámedikkis. Lean iešnai bidjan hui olu návccaid nuoraiddoaimma álggaheapmái. Lean maid duhtavaš dasa, ahte oažžut lasi virgeolbmuid unnitlogu giellajoavkkuin sámediggái.

Boahtte vahkku manná Anáris sierralágán čoakkámiin. Disdaga sámediggi ráđđádallá meahcceráđđehusain áigeguovdilis áššiin ja duorastaga lea sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid dán čavčča vuosttaš čoakkán.

Vuottesjávrres 19.9.2010

Juvvá Lemet

Arktisten parlamentaarikkojen IX konferenssista

2010-09-19T23:10:00.000+03:00

Arktisten parlamentaarikkojen konferenssi pidettiin kuluneella viikolla ensimmäistä kertaa arktisen alueen ulkopuolella. Konferenssi on arktisten alueen parlamentaarikkojen ja EU-parlamentin edustajien muodostama yhteistyöelin. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) osallistuu sekä konferenssiin että arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean työhön pysyvänä osallistujana. Minä toimin nykyisin SPN:n edustajana arktisten parlamentaarikkojen pysyvässä komiteassa. Lisäksi konferenssilla on lukuisia tarkkailijoita eri tutkimusinstituutioista ja järjestöistä.

Yhteistyön tarkoituksena on tiivistää arktista yhteistyötä eri parlamenttien välillä. Konferenssi kokoontuu kahden vuoden välein keskustelemaan eri teemoista. Tällä kertaa aiheina olivat kestävät luonnonresurssit ja elinmahdollisuudet arktisella alueella sekä korkeakoulutus- ja ilmastonmuutoskysymykset. Konferenssi antoi loppujulistuksen, joka löytyy myös saamelaiskäräjien kotisivuilta osiosta: dokumentit - saamelainen parlamentaarinen neuvosto. Samasta osiosta alaotsikon: SPN hallitus 9.9.2010 alta löytyy myös SPn:n hallituksen hyväksymät kannanotot koskien EU:n arktista informaatiokeskusta ja biodiversiteettitavoitetta 2020 pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi.

SPN:ää edusti tällä kertaa vain Suomen saamelaiskäräjien valtuuskunta. Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät eivät voineet lähettää edustajiaan konferenssiin muiden kiireidensä johdosta. SPR osallistui vahvasti konferenssin julistuksen muotoiluun. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että konferenssi kannustaa arktisia valtioita ja EU komissiota tehokkaaseen dialogiin alkuperäiskansojen kanssa asioissa, jotka koskettavat heitä. Julistus viedään tiedoksi Arktiselle Neuvostolle ja yhteistyön jäsenorganisaatioille ja tarkoituksena on, että parlamentit ja Arktinen Neuvosto edistäisivät konferenssin julistuksen toteutumista.

Lisäksi konferenssi tuki EU:n arktista informaatiokeskusta. Konferenssista löytyy lisää tietoa osoitteesta: http://www.arcticparl.org/. Konferenssin aikana arktisten parlamentaarikkojen pysyvä komitea kokoontui kaksi kertaa. Aluksi kuulimme erikseen konferenssin tarkkailijoiden näkemyksiä arktisesta yhteistyöstä. Komitea myös käsitteli esitystä perustaa komitealle varapuheenjohtaja ja muuttaa puheenjohtajuus rotaation kautta määräytyväksi. Tähän asti puheenjohtaja on valittu aina konferenssin jälkeen ja puheenjohtajana on toiminut pääasiassa pohjoismaiden edustajat. Arktiselle yhteistyölle olisi hyödyllistä, jos puheenjohtajamaana olisi myös Kanadan, USA:n tai Venäjän parlamentaarikkoja. Asiaan palataan pysyvän komitean seuraavassa kokouksessa marraskuussa.

Konferenssissa ja sen yhteydessä järjestetyissä tilaisuuksissa keskeiseksi keskustelunaiheiksi nousivat Suomen pyrkimys saada arktinen informaatiokeskus Rovaniemelle ja uusien tarkkailijoiden ottaminen Arktiseen Neuvostoon. Suomi järjesti tiedotustilaisuuden arktisesta informaatiokeskuksesta konferenssin yhteydessä. Lapin radio on tiedottanut arktisen informaatiokeskuksen perustamisen Rovaniemelle saaneen varauksetonta tukea, mutta näin ei ollut, koska esitys sai myös kritiikkiä. Suomen esitys on ollut saada informaatiokeskus Arktiseen keskukseen Rovaniemelle, mutta keskuksen tehtävät ovat vielä hyvin epäselvät. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on asettunut tukemaan arktisen informaatiokeskuksen perustamista Rovaniemelle, mutta olemme esittäneet, että sen tehtäviin tulisi kuulua dialogin käyminen arktisten alkuperäiskansojen kanssa.

Konferenssin jälkeen SPN:n valtuuskunta vieraili EU:n komissiossa ja keskusteluissa nousi vahvasti esille Suomen esityksen ongelmallisuus komission kannalta. EU-komissiota velvoittavat EU:n yhteistyösopimukset, joiden edellytyksenä on se että keskukset perustetaan kilpailun kautta. Nyt Rovaniemellä ei ole vastaehdokasta. Jos Rovaniemelle halutaan arktinen informaatiokeskus, Suomen tulisi lobata hyvin vahvasti EU-parlamenttia ja komissaareja. Suomella pitäisi olla hyvin vahvat erityisperusteet sille, miksi informaatiokeskus perustettaisiin juuri Rovaniemelle. Totesin keskusteluissa, että Suomella on vahva erityisperuste keskuksen perustamiselle jos Ruotsi tukee Suomen esitystä: EU:n ainoa alkuperäiskansa elää sen jäsenvaltioiden rajojen sisäpuolella, Ruotsissa ja Suomessa.

Keskustelimme komissiossa myös EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta, aluepolitiikasta, arktisesta politiikasta ja ennen kaikkea siitä, miten dialogi arktisten alkuperäiskansojen ja komission kanssa tulisi hoitaa komission arktisen strategian mukaisesti. Keskustelut olivat mitä hyödyllisempiä ja keskustelujen myötä korostui tarve siihen että SPN tiivistää yhteistyötä Brysseliin nähden ja jatkaa aktiivista keskustelua komission kanssa saamelaisia koskevista asioista. Olen jo määrännyt saamelaiskäräjien virkamiehiä valmistelemaan asiasta esityksen seuraavan SPN:n hallituksen kokouksen päätettäväksi.

Brysselistä suuntasin suoraan Inariin saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen. Kokouksen asialista oli laaja ja hallitus ei saanut käsiteltyä kaikkia asioita ja sitä jatketaan edelleen tiistaina. Hallituksella oli tämän vaalikauden yksi tärkeimmistä virantäytöistä asialistalla. Saamelaiskäräjien hallitus valitsi nuorisosihteerin tehtävään inarinsaamelaisen Niina Siltalan. Olen hyvin iloinen, että virka saatiin täytettyä ja että nuorisotyö käynnistyy konkreettisesti saamelaiskäräjillä. Olen itsekin panostanut nuorisotyön käynnistämiseksi. Olen myös tyytyväinen siihen, että saamme lisää virkamiehiä vähemmistösaamenkieliryhmistä saamelaiskäräjille.

Ensi viikko kuluu Inarin suunnalla eri kokouksissa. Tiistaina saamelaiskäräjät neuvottelee metsähallituksen kanssa ajankohtaisista asioista ja torstaina on saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien tämän syksyn ensimmäinen kokous.

Vuontisjärvellä 19.9.2010

Klemetti Näkkäläjärvi

Vahku ságat

2010-09-12T00:52:00.000+03:00

Vahkku lea mannan bargomátkkiin. Anáris lei mannan gaskavahko sámedikki lágidan álbmotčoakkán Anárjávrre oasseoppalašlávas. Sámediggi gulai vuosttaš háve muhtin dihto guovllu sápmelaččaid nu ahte lágidii álbmotčoakkáma sámedikki cealkámuša várás. Ledjen hui duhtavaš dilálašvuhtii ja dan bohtosiidda. Álbmotčoakkámii ledje čoahkkanan guovllu sápmelaččat ja oaččuimet sis earenoamáš buriid oainnuid ja beliid Anárjávrre oasseoppalašlávas, lávvaevttohusa váikkuhusain ja ášši válmmaštallamis. Sámedikki virgeolbmot čohkkejit dilálašvuođa oainnuin muittuhančállosa, mii adnojuvvo sámedikki cealkámuša duogášmateriálan. Čavčča mielde cealkámušárvalus gieđahallojuvvo sámedikki sierra orgánain. Lávva váikkuha mávssolaš vuogi mielde guovllu sápmelaččaid návddašanvuoigatvuođaide ja kultuvrra miel árbevirolaš ealáhusaiguin bargama eavttuide. Jos láva válmmaštallanáigedávvala olis lea vejolaš, de doalvut cealkámuša dárbbu mielde sámedikki dievasčoakkáma dohkkeheami várás.

Duorastaga sámi parlamentáralaš ráđi stivra čoahkkanii vuosttaš čoakkámii Suoma sámedikki jođihanáigodaga áigge. Sámedikki hálddahus SPR:a čállingoddin lei bargan buori barggu min resursaváilliin fuolakeahttá ja SPR:a stivra barggai čoakkámis máŋga dehálaš mearrádusa. Mávssolaččamus mearrádus lei várra sámi parlamentáralaš ráđi doaimma, ovttasbargošiehtadusa ja bargoortnega ođasteami álggaheapmi dávistit davviriikkalaš sámi soahpamuša geatnegasvuođaide. SPR:a stivra ásahii bargojoavkku válmmaštallat SPR:a bargguid ja hálddahusa ođasmahttima. SPR:a stivra maid gávnnahii dárbbu gárgehit SPR:a dieđihandoaimma. SPR:a stivra mearridii vuođđudit ruovttusiidduid ja boahtte jagi lágidit almmolaš gilvvu logo oažžuma várás SPR: ái. SPR:a bargun lea ovddastit sápmelaččaid riikkaidgaskasaš oktavuođain ja ruovttusiidduid váilun váttásnuhttá namuhuvvon barggu.

SPR:a stivra attii čoakkámistis guokte hui dehálaš evttohusa. SPR mearridii doarjut EU:a árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami Roavenjárgii. SPR evttoha EU:ii, ahte guovddáža bargguide gulalii maid dialoga olláhuhttin árktalaš álgoálbmogiiguin. Nubbi SPN:a stivrra evttohusain guoská Eurohpá Uniovnna jagi 2020 biodiversiteahttaulbmiliid. Biodiversiteahttaulbmil stivre Eurohpá Uniovnna ráđđádallamiid biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimis sihke stivre EU:a politihkka- ja ruhtadandoaibmabijuid. SPR:a stivra evttohii, ahte ulbmilis čatnašuvvo dorvvastuvvot sámiid árbevirolaš diehtu ja luonddu biodiversiteahta seailun. SPR:a mearrádusat ja evttohusat gávdnojit lagašáiggiid sámedikki ruovttusiidduin dokumeanttat/sámi parlamentáralaš ráđđi –gaskabláđi olis. Čuovvovaš háve SPR:a stivra čoahkkana skábmamánus.

Bearjadaga oassálasten Árktalaš ráđđádallangotti čoakkámii Árktalaš guovddážis, Roavenjárggas. Čuovvovaš háve ráđđádallangoddi čoahkkana easka boahtte jagi. Ráđđádallangotti ságadoallin lea molsahuvvan oaiveministara stáhtačálli Mika Rossi. Čoakkámis gieđahallojuvvui eanasin stáhtaráđi árktalaš strategiija sisdoallu ja dan joatkkabargamis soahpan. Loktejin čoakkámis ovdan SPR:a doarjaga árktalaš informašuvdnaguovddážii. Čoakkáma maŋŋel oassálasten EU árgabeaivvis-panelii.

Boahtte vahkku manná ollásit bargomátkkiin. Lean Brysselis duorastaga rádjái árktalaš parlamentarihkkáriid konfereanssas. Konfereanssas gávdno lassidiehtu čuovvovaš siiddus: http://www.europarl.europa.eu/arcticparl/ Semma bargomátkkis deaivvadan muhtin europarlamentarihkkáriiguin ja komiššuvnna ovddasteddjiiguin. Komiššuvnnain ságastallat ee. EU:a árktalaš strategiija válmmaštallamis, álgoálbmotovttasbarggus ja sámi parlamentáralaš ráđi evttohusain. Bearjadaga lea Anáris sámedikki stivrra čoakkán, maŋimus ovdal dievasčoakkáma.

Vuottesjávrres 11.9.2010

Juvvá Lemet

Viikon kuulumisia

2010-09-12T00:51:00.000+03:00

Viikko on kulunut työmatkoilla. Inarissa oli keskiviikkona saamelaiskäräjien järjestämä kuulemistilaisuus Inarijärven osayleiskaavasta. Saamelaiskäräjät kuuli ensimmäisen kerran jonkin tietyn alueen saamelaisia järjestämällä kuulemistilaisuuden saamelaiskäräjien lausuntoa varten. Olin hyvin tyytyväinen tilaisuuteen ja sen antiin. Paikalle oli kokoontunut joukko alueen saamelaisia ja saimme heiltä erinomaisia näkemyksiä ja kantoja Inarijärven osayleiskaavasta, kaavaehdotuksen vaikutuksista ja asian valmistelusta. Saamelaiskäräjien virkamiehet kokoavat kuulemisesta muistion, jota käytetään saamelaiskäräjien lausunnon taustamateriaalina. Syksyn kuluessa lausuntoesitystä käsitellään saamelaiskäräjien eri elimessä. Kaava vaikuttaa oleellisella tavalla alueen saamelaisten nautintaoikeuksiin ja kulttuurin mukaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiin. Jos kaavan valmisteluaikataulu sen sallii, niin viemme tarvittaessa lausunnon saamelaiskäräjien varsinaisen kokouksen hyväksyttäväksi.

Torstaina saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseen Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajuuden aikana. Saamelaiskäräjien hallinto SPN:n sihteeristönä oli tehnyt hyvää työtä resurssipulastamme huolimatta ja SPN:n hallitus sai tehtyä kokouksessa useita tärkeitä päätöksiä. Ehkä keskeisin päätös oli saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan, yhteistyösopimuksen ja työjärjestyksen uudistamisen aloittaminen vastaamaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen velvoitteita. SPN:n hallitus asetti työryhmän valmistelemaan SPN:n tehtävien ja hallinnon uudistamista. SPN:n hallitus myös totesi tarpeen kehittää SPN:n toiminnasta tiedottamista. SPN:n hallitus päätti perustaa yhteiset kotisivut ja järjestää ensi vuonna julkisen kilpailun logon saamiseksi SPN: lle. SPN:n tehtävänä on edustaa saamelaisia kansainvälisissä yhteyksissä ja kotisivujen puuttuminen vaikeuttaa kyseistä tehtävää.

SPN:n n hallitus antoi kokouksessaan kaksi hyvin tärkeää esitystä. SPN päätti kannattaa EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamista Rovaniemelle. SPN esittää EU:lle, että keskuksen tehtävään kuuluisi myös dialogin käyminen arktisten alkuperäiskansojen kanssa. Toinen SPN:n hallituksen esityksistä koskee Euroopan Unionin vuoden 2020 biodiversiteettitavoittetta. Biodiversiteettittavoite ohjaa Euroopan Unionin neuvotteluja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanossa sekä ohjaa EU:n politiikka- ja rahoitustoimenpiteitä. SPN:n hallitus esitti, että tavoitteessa sitoudutaan turvamaan saamelaisten perinteinen tieto ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. SPN:n päätökset ja esitykset löytyvät lähiaikoina saamelaiskäräjien kotisivuilta dokumentit/saamelainen parlamentaarinen neuvosto – osiosta. Seuraavan kerran SPN:n hallitus kokoontuu marraskuussa.

Perjantaina osallistuin Arktisen neuvottelukunnan kokoukseen Arktisessa keskuksessa, Rovaniemellä. Seuraavan kerran neuvottelukunta kokoontuu vasta ensi vuonna. Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi on vaihtunut pääministerin valtiosihteeri Mika Rossi. Kokouksessa käsiteltiin pääasiassa valtioneuvoston arktisten strategian sisältöä ja sen jatkotyöstämistä. Nostin kokouksessa esille SPN:n tuen arktiselle informaatiokeskukselle. Kokouksen jälkeen osallistuin EU arjessa- paneeliin.

Ensi viikko kuluu täysin työmatkoilla. Olen Brysselissä torstaihin asti arktisten parlamentaarikkojen konferenssissa. Konferenssista löytyy lisätietoa oheisesta osoitteesta: http://www.europarl.europa.eu/arcticparl/ Samassa yhteydessä tapaan myös muutamia europarlamentaarikkoja ja komission edustajia. Komission kanssa keskustelemme mm. EU:n arktisen strategian valmistelusta, alkuperäiskansayhteistyöstä ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston esityksistä. Perjantaina on Inarissa saamelaiskäräjien hallituksen kokous, viimeinen ennen yleiskokousta.

Vuontisjärvellä 11.9.2010

Klemetti Näkkäläjärvi

Suomasgo stuoraváldi?

2010-09-06T18:38:00.000+03:00

Vahkuloahpa ođđasiin leat leamaš ovdan olgoriikkaministtar Stubba ja oaiveministtar Kiviniemi evttohusat vuođđudit Eurohpá Uniovdnii ráfiinstituhta ja gárgehit Suomas ráfidorvvasteami stuoraválddi. Dásseválddi presideanta lea áššálaččat cuigen, ahte stuoraváldin iežas ilmmuheapmi ja hálideapmi ii leat nohkka, muhto gažaldat lea riikkaidgaskasaš linnjemiin. Stuoraváldesajádat gáibida, ahte maid eará riikkat dohkkehit Suoma stuoraváldin.

Evttohusain sáhttá fuobmát, ahte Suomas leat giđđat riikkabeaiveválggat. Válggaid olis lea gal ohccojuvvon doarjja riikkaidgaskasaš arenain ovdalnai, muhto in muitte, ahte Suopma livččii julggaštuvvon goassige ovdal stuoraváldin. Orru leame nu ahte dákkár ideaiguin háliduvvo ságastallan čádjidahttojuvvot duođalaš áššiin eret, dego Suoma ekonomiijas, ollahuvakeahtes sámiid vuoigatvuođain ja dákkár stuoraváldi-dearpmaiguin viggojuvvo ohccojuvvot doarjja Suoma ohcamuššii ON:a dorvvolašvuohtaráđđái. Evttoheaddjit almmatge vigget evttohusaidisguin ovddidit Suoma ohcamuša, vaikko evttohusat leatge sisdoaluset dáfus guovdnjasat. EU:a stuora byrokratiija ii álkiduvvo nu ahte gárgehuvvojit ja vuođđuduvvojit ođđa instituhtat iige Suoma riikkaidgaskasaš sajádaga buorit Suoma márkanastin stuoraváldin. Duohtavuođas stuoraválddiid geahččanguovllus dákkár fantasiija sáhttá orrut čájeheame morašlaš hearván, tragikomihkalažžan. Suopma lea hui unna riikkaš, mas lea unna ekonomiijaš stuoraválddiid ektui.

Sámediggi lea olu gerddiid cealkán, ahte Suopma galggalii vuohččan dikšut riikkasis áššiidis ortnegii ovdalgo dat márkanastigoahtá iežas riikkaidgaskasaš arenain stuoraváldin. Jos Suopma ii bastte deavdit sámiid guovdu riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis, main ON:a ja Eurohpá ráđi orgánat lea olu gerddiid muittuhan ja cuiggodan, de Suoma riikkaidgaskasaš olmmošrivttiid váikkuhanváldi hedjona. Stuoraváldin ja ráfiráhkadeaddjin iežas julggašteapmi orru leame dán čuovggas hui ártet. Diehttelas ferte dadjat, ahte stuoraválddiide leat leamaš mihtilmas kolonialismma hárjeheapmi ja álgoálbmogiid assimileren. Nuppiiguin sániiguin álgoálbmogiid vuoigatvuođaid gudnejahttin ii leat gullan árbevirolaččatge stuoraválddiid buoremuš iešvuođaide ja doibmii.

Ovttaáigásaččat Suopma lea ohcame Árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami Supmii. Ballun lea, ahte dákkár ođđa institušuvnnaid vuođđudanjurdagat, mat duojážassii ovddiduvvojit, sáhttet heajudit Suoma vejolašvuođaid oažžut Árktalaš informašuvdnaguovddáža. Guovddáža vuođđudeapmi lea dehálaš maid álgoálbmogiidda ja sávannai, ahte Suopma vuojulduvalii guovddáža vuođđudeapmái Supmii.

Stáhta bušeahttačoakkámis leat beaggán heajos ságat. Dieđus lei, ahte sámedikki ruhtadandássi ii loktan. Fuolastuhtti lea birasministeriijja kansliijahoavda Hannele Pokka almmolašvuhtii addin diehtu das, ahte Meahcceráđđehusa luonddubálvalusain čuhppojuvvo 2 miljovnna euro. Meahcceráđđehus lea sámedikki dehálaš ovttasbargoguoibmi ja lean fuolas das, mot čuohppan váikkuha Sámi ruovttuguovllu meahccebearráigehččui, álbmotmehciid ja meahcceguovlluid dikšumii ja obanassiige meahcceráđđehuslága § 4 ollahuhttimii. Meahcceráđđehuslága § 4 geatnegahttá Meahcceráđđehusa dorvvastit sámi kultuvrra doaibmanvejolašvuođaid. Kansliijahoavda muitalii bloggastis, ahte čuohppama ággan lea ođasnuvvi energiijabáhka ruhtadeapmi. Almmatge ággan lea dat, ahte go darfeenergiija vearuhus ii leat loktejuvvon ruhtaministeriija evttohan dássái, de vuollebáza ferte dugŋojuvvot juoga eará sajes.

Nohkavaš jahki lea biodiversiteahttajahki ja lea vásttuheapme čuohppat Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid bušeahta dán dilis ná stuora supmiin. Biodiversiteahttajahki lea muđuidnai mannan Suomas surgadis heittodit ja endorii. Nohkavaš jagi áigge birasguovddážat ja biraslohpeeiseválddiid barggut ovttastahttojuvvoje stuora virgelágádusaide, Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcceguvlui dahkkui vejolažžan hui viiddes turismahuksen ja dál evttohuvvo Meahcceráđđehusa resurssaid čuohppan. Meahcceráđđehusa luonddubálvalusat lea mávssolaš barggu addi sámiid ruovttuguovllus. Guovlopolitihkalaš ákkaiguin darfeenergiija vearuhus ii loktejuvvon dávistit darffi duođalaš bázahusaide. Meahcceráđđehusa ruhtadeamis mearridettiin galggalii váldit vuhtii maiddái guovlopolitihkalaš barggolašvuođa geahččanguovllu. Selkämeri álbmotviidodaga suodjalanguovllu vuođđudeapmi boahtte jagi lasiha Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid goluid dálážis. Jos Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid resurssat čuhppoduvvojit ná mearkkašahtti ládje, de lean gal fuolas mot buot Meahcceráđđehusa dálá bálvalusat sáhttet olláhuhttojuvvot. Sávalin, ahte ruhtadandárbu dugŋojuvvolii omd. nu ahte darfeenergiija vearuhus loktejuvvolii áššái gullevaš dássái.

Vuottesjávrres 6.9.2010

Juvvá Lemet