Máhccen ikte Supmii Københavnnas ja bajimus miellagovvan ráđđádallamiin lei stuora beahttašupmi. Čoakkán ii ožžon áigái lágalaččat čadni soahpamuša bázahusaid geahpideami várás. Áidna ášši, mas čoakkán šiehtai duhtadahtti mearrádusa, lei ruhtadeami addin geafes riikkaid dálkkádatdoaimmaide. Boahtte jagi álget ođđa ráđđádallamat čadni bázahusgeahpádusaid áigái oažžuma várás. Loahpalaš čoakkánmearrádusat eai gávdnon vel odne čoakkáma siidduin http://en.cop15.dk/ muhto ovdadieđuid mielde Københavnna čatnaseapmi dehe julggaštus ii doala sisttis álgoálbmogiid vuoigatvuođaid iige dálkkádatrievdama olmmošriektedimenšuvnna.
Unna suolostáhtažat ledje behtton Københavnna čatnašupmái daningo dat ledje gáibidan, ahte máilmmi gaskaliekkasvuohtadilli ii oaččule liegganit 1,5 celsiusceahki dáláža eanet. Københavnna čatnašumis industriijariikkat čatnasit geahpidit bázahusaideaset nu ahte eananspáppa gaskaliekkasvuohtadilli ii lieggan eanet go guokte ceahki. Mot dát dasto geavadis dáhpáhuvvá? Das ii leat diehtu, muhto ráđđádallamat álget ođđajagimánu ja áššái máhccet fas jagi geahčen Mexikos. Stáhtat galggale ođđajagimánu ilmmuhit iežaset bázahusgeahpádusain ráđđádallamiid vuođđun. Unna suolostáhtažat ballet, ahte Københavnna čoakkáma mearritmeahttunvuohta doalvu dasa ahte suolostáhtat jávket mearadási vuollái.
Maiddái árktalaš álgoálbmogiidda čoakkánmearrádus lei hui morašlaš. Máilmmi gaskaliekkasvuohtadili loktaneapmi guvttiin celsiuscehkiin sáhttá leat ilá olu árktalaš álgoálbmogiidda, daningo liekkasvuohtadili loktaneapmi buktá daidda guovlluide dramáhtalaš čuovvumušaid. Mearrajieŋa ja nannanjiehki suddan sáhttá doalvut árktalaš álgoálbmogiid eallima eavttuid.
Københavnnas lei viiddes álgoálbmogiid ovddastus máilmmi sierra guovlluin ja maiddái buot golmma riikka sámedikkiid politihkalaš njunnošat ledje doppe. Maiddái sámi media, Ruoŧa sámirádio okta doaimmaheaddji lei báikki nalde. Ovdal ráđđádallamiid dálkkádatráđđádallanášši bures oidnosis atnán NSR Sámi radio lei gal Københavnnas, muhto doaimmaheaddjit eai beassan čoakkánbáikái raporteret dálkkádatráđđádallamiin daningo sii ledje vajálduhttán dieđihit iežaset sisa, dehege akkredireret. Lea hui dehálaš, ahte maiddái sámi media čuovvu riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihka.
Ráđđádallamiid čuvvo máilmmi servošat hui aktiivvalaččat ja vuordámušat ledje hui stuorrát. Iešnai jurddahallen, ahte máilbmi livččii gárvvis lágalaččat čadni soahpamuššii bázahusaid geahpideami várás. Govahallen, ahte ekonomalaš regrešuvdna dehege heajos áigi livččii álkidahttán soahpamuša áigái oažžuma dego máilmmipolitihkalaš dillinai. Muhto man endorii manaige mu vuordámuš. Københavnna mearrádus dáidá doalvut seammalágán loahppameahttun ráđđádallamiidda go ovdal Københavnna. Ovddasvástádus čadni mearrádusain sirdása boahtte jagi beallái ja lea balahahtti, ahte go dál lea rahppojuvvon uvssot ráđđádallamiid sirdimii, de čadni mearrádusaid dahkan sáhttá sirdásit mearritmeahttun guhkás boahtteáigái.
Københavnna dálkkádatsoahpamušas leat ráđđádallan máŋggaid jagiid ja mearrádusa dahkan ii leat unnánašge álkit boahtte jagi Mexikos. Riikkavuložiid luohttámuššii ON:a doaimma guovdu Københavnna mearrádus lei vahátlaš. Álbmotlaš beroštumit manne máilmmiviidosaš, globála beroštumi badjel ja dat diehttelas ii ovddit riikkavuložiid luohttámuša ON:a guovdu ja oba humakeahttáge politihkkáriid guovdu. Das fuolakeahttá optimisma galgá seailluhuvvot ja sávan gal duođas ahte lágalaš čadni bázahusráddjehusat sáhttet šihttojuvvot Mexikos ja dálkkádatsoahpamušas šattalii ovdalaččanai buoret. Soaitá boahtte jahki addit vejolašvuođa oažžut álgoálbmotperspektiivva mielde vejolaš Mexiko dálkkádatsoahpamuššii. Dát badjelmearálaš áigi galgá adnot buorrin.
Bázán juovlalupmui mánnodaga ja sávan buot iežan blogga lohkkiide buori ja ráfálaš juovllaid. Čálan fas blogga ođđajagi molsašumis, goas manan dárkileappot čađa vássán jagi dáhpáhusaid ja ođđa jagi hástalusaid.
Oulus 19.12.2009
Juvvá Lemet
sunnuntaina 20. joulukuuta 2009
Iso pettymys
Palasin eilen Suomeen Kööpenhaminasta ja päällimmäisenä mielikuvana neuvotteluista oli suuri pettymys. Kokous ei saanut aikaiseksi laillisesti sitovaa sopimusta päästöjen vähentämiseksi. Ainoa asia josta kokous sai tyydyttävän päätöksen aikaan oli rahoituksen antaminen kehitysmaiden ilmastotekoihin. Ensi vuonna alkavat uudet neuvottelut sitovien päästövähennyksien aikaansaamiseksi. Lopullisia kokouspäätöksiä ei löytynyt vielä tänään kokouksen sivuilta http://en.cop15.dk/ mutta ennakkotietojen mukaan Kööpenhaminan sitoumus tai julistus ei pidä sisällään alkuperäiskansojen oikeuksia eikä ilmastonmuutoksen ihmisoikeusulottuvuutta.
Pienet saarivaltiot olivat pettyneitä Kööpenhaminan sitoumukseen koska he olivat edellyttäneet, että maapallon keskilämpötila ei saisi nousta 1,5 celsiusastetta nykyistä korkeammaksi. Kööpenhaminan sitoumuksessa teollisuusmaat sitoutuvat leikkaamaan päästöjään siten, että maapallon keskilämpötila ei nouse kahta astetta enempää. Miten tämä käytännössä tapahtuu? Siitä ei ole tietoa mutta neuvottelut alkavat tammikuussa ja asiaan palataan vuoden päästä Meksikossa. Valtioiden tulisi tammikuussa ilmoittaa omista päästövähennyksistään neuvotteluiden pohjaksi. Pienet saarivaltiot pelkäävät, että Kööpenhaminan kokouksen päättämättömyys johtaa siihen että saarivaltiot jäävät nousevan veden alle.
Myös arktisille alkuperäiskansoille kokouspäätös oli hyvin surullista. Maapallon keskilämpötilan nousu kahdella asteella voi olla liikaa arktisille alkuperäiskansoille, koska lämpötilan nousu johtaa arktisilla alueilla dramaattisiin seurauksiin. Merijään ja ikijään sulaminen voi viedä arktisilta alkuperäiskansoilta elämisen edellytykset.
Kööpenhaminassa oli laaja alkuperäiskansojen edustus eri puolilta maailmaa ja kaikkien kolmen maan saamelaiskäräjät olivat edustettuina. Paikalla oli myös saamelaista mediaa, Ruotsin saamelaisradion toimittaja. Ennen kokousta ilmastokokousasiaa hyvin esillä pitänyt NSR sámiradio oli kyllä Kööpenhaminassa, mutta toimittajat eivät päässeet kokouspaikalle raportoimaan koska he olivat unohtaneet akkreditointinsa. On hyvin tärkeää, että myös saamelainen media seuraa kansainvälistä alkuperäiskansapolitiikkaa.
Neuvotteluja seurasi koko maailmanyhteisö aktiivisesti ja odotukset kokoukselle olivat suuria. Itsekin ajattelin, että maailma olisi valmis laillisesti sitovaan sopimukseen päästöjen vähentämiseksi. Kuvittelin, että taloudellinen taantuma olisi helpottanut sopimukseen pääsyä kuten maailmanpoliittinen tilannekin. Mutta kuinka väärässä olinkaan. Kööpenhaminan päätös taitaa johtaa samanlaiseen neuvotteluruljanssiin kuin ennen Kööpenhaminaa. Vastuu sitovista päätöksistä siirretään ensi vuodelle ja pelkona on, että kun nyt on avattu ovi neuvottelujen siirtämiselle, niin sitovien päätöksien tekeminen voi siirtyä hamaan tulevaisuuteen.
Kööpenhaminan ilmastosopimuksesta on neuvoteltu useampi vuosi ja päätöksenteko ei ole yhtään sen helpompaa ensi vuonna Meksikossa. Kansalaisten luottamukselle YK:n toimintaa kohtaan Kööpenhaminan päätös oli kova kolaus. Kansalliset edut ylittivät globaalin edun ja tämä ei edistä kansalaisten luottamusta YK:n toimintaa kohtaan puhumattakaan luottamuksesta politiikkoja kohtaan. Kaikesta huolimatta optimismi on säilytettävä ja toivon aidosti että laillisesti sitovat päästörajoitukset saadaan sovittua Meksikossa ja ilmastosopimuksesta tulisi entistä parempi. Ehkä ensi vuosi antaa mahdollisuuden saada alkuperäiskansanäkökulmaa mukaan mahdolliseen Meksikon ilmastosopimukseen. Tämä ylimääräinen aika on käytettävä hyväksi.
Jään joululomalle maanantaina ja toivotan kaikille blogini lukijoille hyvää ja rauhallista joulua. Päivitän blogiani uudenvuoden vaiheessa jolloin käyn läpi tarkemmin kuluneen vuoden tapahtumia ja uuden vuoden haasteita.
Oulussa 19.12.2009
Klemetti Näkkäläjärvi
Pienet saarivaltiot olivat pettyneitä Kööpenhaminan sitoumukseen koska he olivat edellyttäneet, että maapallon keskilämpötila ei saisi nousta 1,5 celsiusastetta nykyistä korkeammaksi. Kööpenhaminan sitoumuksessa teollisuusmaat sitoutuvat leikkaamaan päästöjään siten, että maapallon keskilämpötila ei nouse kahta astetta enempää. Miten tämä käytännössä tapahtuu? Siitä ei ole tietoa mutta neuvottelut alkavat tammikuussa ja asiaan palataan vuoden päästä Meksikossa. Valtioiden tulisi tammikuussa ilmoittaa omista päästövähennyksistään neuvotteluiden pohjaksi. Pienet saarivaltiot pelkäävät, että Kööpenhaminan kokouksen päättämättömyys johtaa siihen että saarivaltiot jäävät nousevan veden alle.
Myös arktisille alkuperäiskansoille kokouspäätös oli hyvin surullista. Maapallon keskilämpötilan nousu kahdella asteella voi olla liikaa arktisille alkuperäiskansoille, koska lämpötilan nousu johtaa arktisilla alueilla dramaattisiin seurauksiin. Merijään ja ikijään sulaminen voi viedä arktisilta alkuperäiskansoilta elämisen edellytykset.
Kööpenhaminassa oli laaja alkuperäiskansojen edustus eri puolilta maailmaa ja kaikkien kolmen maan saamelaiskäräjät olivat edustettuina. Paikalla oli myös saamelaista mediaa, Ruotsin saamelaisradion toimittaja. Ennen kokousta ilmastokokousasiaa hyvin esillä pitänyt NSR sámiradio oli kyllä Kööpenhaminassa, mutta toimittajat eivät päässeet kokouspaikalle raportoimaan koska he olivat unohtaneet akkreditointinsa. On hyvin tärkeää, että myös saamelainen media seuraa kansainvälistä alkuperäiskansapolitiikkaa.
Neuvotteluja seurasi koko maailmanyhteisö aktiivisesti ja odotukset kokoukselle olivat suuria. Itsekin ajattelin, että maailma olisi valmis laillisesti sitovaan sopimukseen päästöjen vähentämiseksi. Kuvittelin, että taloudellinen taantuma olisi helpottanut sopimukseen pääsyä kuten maailmanpoliittinen tilannekin. Mutta kuinka väärässä olinkaan. Kööpenhaminan päätös taitaa johtaa samanlaiseen neuvotteluruljanssiin kuin ennen Kööpenhaminaa. Vastuu sitovista päätöksistä siirretään ensi vuodelle ja pelkona on, että kun nyt on avattu ovi neuvottelujen siirtämiselle, niin sitovien päätöksien tekeminen voi siirtyä hamaan tulevaisuuteen.
Kööpenhaminan ilmastosopimuksesta on neuvoteltu useampi vuosi ja päätöksenteko ei ole yhtään sen helpompaa ensi vuonna Meksikossa. Kansalaisten luottamukselle YK:n toimintaa kohtaan Kööpenhaminan päätös oli kova kolaus. Kansalliset edut ylittivät globaalin edun ja tämä ei edistä kansalaisten luottamusta YK:n toimintaa kohtaan puhumattakaan luottamuksesta politiikkoja kohtaan. Kaikesta huolimatta optimismi on säilytettävä ja toivon aidosti että laillisesti sitovat päästörajoitukset saadaan sovittua Meksikossa ja ilmastosopimuksesta tulisi entistä parempi. Ehkä ensi vuosi antaa mahdollisuuden saada alkuperäiskansanäkökulmaa mukaan mahdolliseen Meksikon ilmastosopimukseen. Tämä ylimääräinen aika on käytettävä hyväksi.
Jään joululomalle maanantaina ja toivotan kaikille blogini lukijoille hyvää ja rauhallista joulua. Päivitän blogiani uudenvuoden vaiheessa jolloin käyn läpi tarkemmin kuluneen vuoden tapahtumia ja uuden vuoden haasteita.
Oulussa 19.12.2009
Klemetti Näkkäläjärvi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
